PROFILPELAJAR.COM

Luettelo ennen vuotta 1820 syntyneistä taiteilijoista Suomessa perustuu Suomen Taiteilijaseuran ylläpitämässä Kuvataiteilijamatrikkelissa julkaistuun luetteloon 49 ammattilaisesta tai ammatillisesti suuntautuneesta kuvataiteilijasta, jotka vaikuttivat 1600-luvulta 1800-luvun puoleen väliin. Jotkut heistä syntyivät Suomessa, toiset muualla Euroopassa. Osa taiteilijoista vaikutti Suomessa, osa muissa maissa.

Oppipoikakoulutusta lukuun ottamatta koulutus taiteilijaksi oli tuohon aikaan hankittava muista maista, tavallisesti vuonna 1773 Tukholmaan perustetusta taideakatemiasta. Luetellut taiteilijat toimivat jo ammatissa, kun Suomen Taideyhdistys aloitti kuvataidekoulutuksen Suomessa vuonna 1848.

Alkuperäiseen, matrikkelissa julkaistuun luetteloon on lisätty tässä Helena Arnell, Pietari Henrikinpoika, Charlotta Malm-Reuterholm, Liedon mestari ja Carl Gustav Söderstrand.

Taiteilijat Suomessa ennen Suomen taidetta

Ammatti ja toimeentulo

Myös entisaikoina useat taiteilijat harjoittivat taiteellisen työnsä ohella muita ammatteja. Esimerkiksi Johan Lefrén toimi Karlbergin sotakoulun johtajana, Ulrik Thersner everstiluutnanttina ja Claes Lang perämiehenä ja koristetaiteilijana. Monet taiteilijat kuten Mikael Toppelius toimivat kirkkomaalareina, jolloin he saattoivat tehdä sekä "lankkumaalarin", koristetaiteilijan että taidemaalarin töitä.^lähde? Toimeentulo saattoi olla niukkaa ja esimerkiksi 1830-luvun taiteilijoista vain Johan Erik Lindh elätti itsensä taiteilijana^[1].

Taiteellinen potentiaali suuntautui Suomen ulkopuolelle. Lontoossa arveltiin 1830-luvun lopussa ja Münchenissä 1840-luvun alussa olevan kummassakin noin tuhat taiteilijaa. Suomessa vastaavana aikana varteenotettavien taiteilijoiden määrä oli alle kymmenen.^[2]

Kirkko- ja muotokuvamaalarit

Suomen keskiajan taiteilijoita ei tunneta nimeltä. Joukosta on tunnistettu Liedon mestari, mutta nimen takana on todennäköisesti suurempi joukko kisällejä ja oppipoikia.^[3]

Varhaisin alkuperäisen luettelon taiteilijoista on suomalainen taidemaalari Abraham Myra (1639-1684). Hän opiskeli Jochim Neimanin oppipoikana ja toimi Turussa maalariammattikunnan vanhimpana 1678–1684.

Suurvalta-ajan varhaisimmat tunnetut kuvataiteilijat olivat useimmiten konterfeijareita eli kiertäviä kirkko- ja muotokuvamaalareita. Heistä eräs tunnettuja oli Isossakyrössä vuonna 1647 syntynyt Elias Brenner. Hän toimi sekä taidemaalarina että kuvittajana. Brenner tunnetaan erityisesti Ruotsissa tekemistään miniatyyrimaalauksistaan.

Naistaiteilijat

Luettelossa on alun perin vain kolme naista. Heistä Ruotsissa vuonna 1690 syntynyttä sekä Vaasassa ja Turussa asunutta Margareta Capsiaa pidetään 1700-luvun alun etevimpänä suomalaisena kirkkotaiteilijana ja Suomen ensimmäisenä naismaalarina. Uusi suomalainen taidehistoria on nostanut esille alkuperäisen luettelon ulkopuolelle jääneitä naistaiteilijoita, kuten Helena Arnellin ja Charlotta Malm-Reuterholmin.^[4] Tukholman taideakatemiaan pääsivät naiset opiskelemaan ensimmäisen kerran vasta vuonna 1847.^[5]

Suomen Taideyhdistys ei erotellut nais- ja miestaiteilijoita, vaan tuki kaikkia myöntämällä stipendejä ja hankkimalla teoksia sen kokoelmiin. Taideyhdistyksellä oli tarve saada toiminnan pariin kaikki potentiaaliset tekijät, riippumatta heidän taustastaan tai sukupuolestaan.^[2]

Suomen taide-elämä käynnistyy

Ruotsin vallan ajan lopun ja autonomian ajan alun merkittävä taidemaalari oli Alexander Lauréus. Hänet lähetettiin 1802 kansalaiskeräyksellä saaduilla varoilla Turusta Tukholmaan, jossa hän saavutti taideakatemian jäsenyyden ja hovimaalarin arvonimen. Tällä välin Turku oli kuitenkin hylätty Turun palon takia maan pääkaupunkina ja siirretty Helsinkiin, eikä suomalaisten pettymykseksi Lauréus palannutkaan asumaan synnyinmaahansa.

Ennen vuotta 1820 syntyneet taiteilijat elivät ja vaikuttivat juuri ennen varsinaisen suomalaisen kuvataide-elämän organisoimista 1800-luvun puolenvälin aikoihin ja sen jälkeen. Sitä varten muun muassa perustettiin Suomen Taideyhdistys (1846), käynnistettiin säännöllinen taidenäyttelytoiminta (1845) ja perustettiin Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu (1848). Turun piirustuskouluna tunnetun taidekoulun toiminta oli alkanut vuonna 1830 ja Suomen taideyhdistyksen alaisena kouluna se toimi vuodesta 1852 aina vuoteen 1905 asti. Taidekoulutusta oli mahdollista saada myös Yliopiston piirustussalilla, joka vuoteen 1828 toimi sekin Turussa. Taidenäyttelytoimintaa seurasi taidekritiikki, joka vakiintui sanomalehtiin.

Luettelon taiteilijoiden tuotanto edeltää varsinaista Suomen taiteen kultakautta, joka alkoi 1880-luvulla. Varhaista kansallisromantiikkaa edustaa kuitenkin R. W. Ekman, sekä taiteilijaveljekset Magnus ja Wilhelm von Wright. Veljeksistä nuorin Ferdinand syntyi 1822 ja hänen maalauksissaan näkyy kultakauden pyrkimyksiä.

Taiteilijat

Immanuel Alm	taidemaalari	1767–1809
Johan Alm	taidemaalari	1728–1810
Helena Arnell	taidemaalari	1697–1751
Johan Backman	taidemaalari	1706–1768
Jonas Bergman	taidemaalari	1724–1810
Johan Zacharias Blackstadius	taidemaalari	1816–1898
Edla Blommér	taidemaalari	1817–1908
Elias Brenner	taidemaalari ja -graafikko	1647–1717
Erik Cainberg	kuvanveistäjä	1771–1816
Margareta Capsia	taidemaalari	1690–1759
Wilhelm Maximilian Carpelan	taidemaalari ja -graafikko	1787–1830
Auguste Joseph Desarnod	taidemaalari ja -graafikko	1812–1850
Robert Wilhelm Ekman	taidemaalari	1808–1873
Samuel Elmgren	taidemaalari	1771–1834
Gustaf Wilhelm Finnberg	taidemaalari	1784–1833
Lennart Forstén	taidemaalari ja piirtäjä	1817–1886
Lars Gallenius	taidemaalari	1660–1750
Johan Georg Geitel	taidemaalari	1683–1771
Berndt Godenhjelm	taidemaalari	1799–1881
Emanuel Granberg	taidemaalari	1754–1787
Johan Hedberg	taidemaalari	1767–1823
Johan Gustav Hedman	taidemaalari	1800–1866
Pietari Henrikinpoika	kirkkomaalari	1400-luku
Adolf Hårdh	taidegraafikko	1807–1855
Johan Knutson	taidemaalari	1816–1899
Pehr Adolf Kruskopf	piirtäjä ja taidemaalari	1805–1852
Claes Lang (vanhempi)	taidemaalari	1690–1761
Petter Lang	taidemaalari	1728–1780
Aleksander Lauréus	taidemaalari	1783–1823
Johan Lefrén	taidegraafikko ja piirtäjä	1784–1862
Thomas Joachim Legler	taidemaalari	1806–1873
Liedon mestari	kuvanveistäjä	1300-luku
Johan Erik Lindh	taidemaalari	1793–1865
Gustaf Lucander	taidemaalari	1724–1805
Charlotta Malm-Reuterholm	taidemaalari	1768–1845
Karl Peter Mazér	taidemaalari	1807–1884
Erik Wilhelm le Moine	taidemaalari	1780–1859
Abraham Myra	taidemaalari	1639–1684
Didrik Möllerum	taidemaalari	1642–n. 1702
Mathilda Rotkirch	taidemaalari	1813–1842
Nils Schillmark	taidemaalari	1745–1804
Johan Strömer	piirtäjä ja taidegraafikko	1807–1904
Johan Stålbom	taidemaalari	1712–1777
Gabriel Gotthard Sweidel	taidemaalari	1744–1817
Carl Gustaf Söderstrand	maalarimestari ja taidemaalari	1800–1862
Emanuel Thelning	taidemaalari	1767–1831
Ulrik Thersner	piirtäjä ja taidegraafikko	1779–1828
Mikael Toppelius	taidemaalari	1734–1821
Isak Wacklin	taidemaalari	1720–1758
Erik Westzynthius (nuorempi)	taidemaalari	1743–1787
Erik Westzynthius (vanhempi)	taidemaalari	1711–1755
Magnus von Wright	taidemaalari ja -graafikko, piirtäjä	1805–1868
Wilhelm von Wright	piirtäjä, taidegraafikko ja -maalari	1810–1887