Margareta Capsia

Margareta Capsia: Herran ehtoollinen, Pedersören kirkon alttaritaulu, 1725. Maalaus on nykyään Kansallismuseossa.

Margareta Gottfridsdotter Capsia (1682 Tukholma – 20. kesäkuuta 1759 Turku) oli suomalainen taidemaalari. Häntä pidetään etevänä kirkkotaiteilijana ja ensimmäisenä 1700-luvun alun Suomessa toimineena taiteilijanaisena.[1]

Elämänvaiheet

Capsia oli ruotsalaissyntyinen, mutta alkujaan todennäköisesti hollantilaista kauppiassukua. Hän syntyi varakkaan kauppiaan Gottfried Capsiuksen ja Anna Schultzinin kuopukseksi.[2] Capsian elämästä ei tiedetä mitään, ennen kun hän hän avioitui Tukholmassa vuonna 1719 Vaasassa syntyneen rovasti Jacob Gavelin (1685–1750) kanssa. Pariskunta asui luultavasti Tukholmassa isovihan päättymiseen asti ja muutti Uudenkaupungin rauhan jälkeen vuonna 1721 Vaasaan, jossa Jacob Gavelin toimi kappalaisena. Gavelinin saatua viran Turun tuomiokirkon taloudenhoitajana pariskunta muutti vuonna 1730 Turkuun, jossa he viettivät lopun elämänsä. Gavelinin kuoltua Capsia eli Turussa leskenä vuoteen 1959 asti.[3]

Säätyläistöön kuulunut Capsian on ensimmäinen 1700-luvun Suomessa työskennellyt taiteilijanainen, jolle on voitu osoittaa tuotantoa. Alttarimaalausten lisäksi hänen tiedetään maalanneen aatelisten, papiston ja Turun Akatemian professorien muotokuvia.[4] Muotokuvien maalaaminen oli ajan taiteilijanaisille tavallista. Muotokuvaajan tehtävät työllistivät Capsiaa niin, että hänen on arveltu ansainneen taiteilijan ammatilla ajoittain yhtä paljon kuin puolisonsa. Capsia toimi myös Turun akatemian taiteellisena neuvonantajana.[5][6] Capsian maalausten laatu antaa viitteitä siitä, että hän todennäköisesti Tukholmassa saanut taidemaalarin koulutuksen. Hänen on arveltu olleen oppilaana hollantilaisen Martin Mijtens vanhemman ateljeessa.[2][7] Isovihan jälkeisessä 1700-luvun Suomessa tiedetään toimineen Capsian lisäksi kaksi muuta taiteilijanaista, Helena Arnell ja Lovisa Charlotta Malm.[7]

Tuotanto

Hedvig Ulrika Mörnerin muotokuva, 1723. Engsön linna, Västerås.

Capsian tuotantoon kuuluu muotokuvia ja alttarimaalauksia. Hänen teoksiaan ei tunneta vielä Tukholman ajalta, mutta varhaisimmat Suomessa valmistuneet maalaukset ovat muotokuvat kenraalimajuri Krister Henrik d'Albedyhllistä ja tämän puolisosta Hedvig Ulrika Mörner af Morlandasta, jotka Capsia maalasi vuonna 1723 asuessaan Vaasassa. Signeeratut teokset ovat nykyisin Ruotsissa.[8] Capsian tiedetään maalanneen Vaasassa myös muotokuvan piispa Herman Wittestä (1725). Lisäksi hän maalasi piispa Johan Browalliuksen, Jonas Falleniuksen ja Johan Amnellin, sekä kauppias Josef Pippingin muotokuvat.[9]

Capsian maalamiksi tiedettyjä alttarimaalauksia tunnetaan kahdeksan. Niistä varhaisin on Pietarsaaren maaseurakunnan Pedersören kirkon viimeistä ehtoollista kuvaava alttaritaulu Ehtoollisen asettaminen (1725), joka kuuluu nykyisin Suomen kansallismuseon kokoelmaan. Maalaus perustuu kaivertaja Matthäus Merianin vuoden 1630 saksalaisen Raamatun kuvitukseksi valmistamaan kuparipiirrokseen.[10] Merianin malliin perustui myös Säkylän kirkon alttaritauluna ollut Pyhä ehtoollinen (1739).[11] Vuonna 1727 Capsia maalasi Oulun läänin maaherra Reinhold Wilhelm von Essenin toimeksiantona myös Paltaniemen kuvakirkon alttarimaalauksen.[12] Hänen maalauksiaan on lisäksi Mynämäen kirkossa (1747), Kiikalan kirkossa (1736) Paraisten ja Lohjan kirkoissa (1738) sekä Säkylän kirkossa (1939).[13] Vaasan kirkossa ollut riistiinaulittua esittävä alttarimaalaus on sittemmin kadonnut.[7] Capsian maalaamana pidetään myös Liperin kirkon vanhaa alttaritaulua Kristus asettaa ehtoollisen.[1]

Capsian tuotannon laajuutta ei tunneta tarkasti, sillä teoksia tuhoutui Turun palossa 1827.[14] [2] Teosten identifioimista on vaikeuttanut myös se, ettei Capsia signeerannut teoksiaan vuoden 1725 jälkeen.[15] Hänen teoksiaan kuuluu Suomen kansallismuseon, Turun museokeskuksen sekä Helsingin yliopistomuseon kokoelmiin.

Lähteet

  1. ↑ a b 1700-luvun taidehistoriaa, maalaustaide, Nikkemedia (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 29.6.2008.
  2. ↑ a b c Taimi, Helinä: ”Margareta Capsia (1682-1759) - Suomen ensimmäinen ammattitaidemaalari”, Naisten kaupunki. Turkulaisten naisten historiaa, s. 92. Turku: Turun historiallinen arkisto, 2010.
  3. ↑ Gavelin, Jacobus Haquini (1685–1750) Kansallisbiografia. 19.1.2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 7.12.2024.
  4. ↑ Konttinen, Riitta: Naiset taiteen rajoilla. Naistaiteilijat Suomessa 1800-luvulla, s. 8. Helsinki: Tammi, 2010.
  5. ↑ Naisten Salonki, Naistaiteilijat 1700-luvun Euroopassa, Sinebrychoffin taidemuseo 2007 (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 29.6.2008.
  6. ↑ Kansallisbiografia http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/487/
  7. ↑ a b c Konttinen, Riitta: ”Arvoitukselliset. Varhaiset taiteilijanaiset Suomessa”, Naisten salonki. 1700-luvun eurooppalaisia naistaiteilijoita, s. 22. Helsinki: WSOY, 2007.
  8. ↑ Mäkelä-Alitalo
, Anneli: Capsia, Margareta
 (1682–1759)
 Biografisk Lexikon för Finland. Svenska litteratursällskapet i Finland. Viitattu 7.12.2024.
  9. ↑ Mäkelä-Alitalo, Anneli
: Capsia, Margareta
 (1682–1759)
 Svenska litteratursällskapet i Finland. Viitattu 7.12.2024.
  10. ↑ Ehtoollisen asettaminen Suomen kansallismuseon verkkosivu. Viitattu 7.12.2024.
  11. ↑ 1700-luvun taidehistoriaa, maalaustaide, Nikkemedia (Arkistoitu – Internet Archive).
  12. ↑ Pekka Lukkari, Paltamon vanha kirkko, paltamon seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 29.6.2008
  13. ↑ Mäkelä-Alitalo
, Anneli: Capsia, Margareta
 (1682–1759)
 Biografiskt lexikon för Finland. Svenska litteratursällskapet i Finland. Viitattu 7.12.2024.
  14. ↑ Konttinen, Riitta: Naiset taiteen rajoilla. Naistaiteilijat Suomessa 1800-luvulla, s. 8. Helsinki: Tammi, 2010.
  15. ↑ Mäkelä-Alitalo
, Anneli: Capsia Margareta
 (1682–1759)
 Biografisch lexikon für Finland. Svenska litteratursällskapet i Finland. Viitattu 7.12.204.

Kuvia teoksista

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Margareta Capsia.

Kirjallisuutta

  • Konttinen, Riitta, "Arvoitukselliset. Varhaisimmat naistaiteilijat Suomessa," teoksessa Aartomaa, Ulla (toim.), Naisten salonki, 1700-luvun eurooppalaisia naistaiteilijoita. WSOY 2007.
  • Granroth, Christina, "Margareta Capsia," teoksessa Ars: Suomen taide 2. 1988.
  • Granroth, Christina, Margareta Capsia: biografiska uppgifter och tre bibliska motiv. Pro gradu -tutkielma, Taidehistorian laitos, Helsingin yliopisto, 1985.
  • Luukko, A., Vaasan historia II, 1979.

Aiheesta lisää

Suomen varhaiset taiteilijat (syntymävuosi ennen vuotta 1820)