Samuel Elmgrenin isä oli turkulainen kirjansitoja David Elmgren (1738–1810) ja Magdalena Bäckström (k. 1815). Isä oli kotoisin Ruotsin Smoolannista. Vuonna 1771 syntynyt Samuel oli perheen ensimmäinen lapsi. Vuonna 1785 hänet laitettiin käsityöläisoppiin. Seuraavana vuonna hänet ilmoitettiin tunnetun kirkkomaalarin, maalarimestari Gabriel Gotthard Sweidelin oppipojaksi. Mestarinsa mukana Elmgren lienee osallistunut mm. Halikon kirkon saarnatuolin maalaamiseen vuonna 1786 ja Mynämäen kirkon lehtereiden koristeluun vuonna 1789. Viiden vuoden oppipoika-ajan jälkeen Samuel Elmgren hyväksyttiin 21.5.1790 Turun maalariammattikuntaan. Tämän jälkeen hän lähti Tukholmaan lisäoppiin maisema- ja koristemaalari Johan Fredrik Lindmanin työpajaan. Tukholmassa Elmgren sai todennäköisesti oppinsa suurten katto- ja seinäpintojen maalaamiseen. [3]
Ammattiura
Tukholmasta Samuel Elmgren palasi Turkuun viimeistään vuonna 1793. Tällöin hän oli jo maalarimestari, joka piti työpajassaan oppipoikia. Kilpailu töistä oli Turussa kuitenkin kovaa, ja Elmgren lähti 1800-luvun alkuvuosina Kuopioon paremman toimeentulon perässä. Sieltä hän siirtyi pian LeppävirralleVokkolan kartanoon.[4] Elmgren oli viimeisiä suomalaisia ammattikuntamaalareita.
Joroisten kirkon koristelu, 1802–1804. Elmgren maalasi kirkon seinät, katon ja penkit sekä kolme figuuritaulua.[6]
Leppävirran kirkon koristelu ja kaksiosainen alttaritaulu Ehtoollinen ja Ristiinnaulittu, 1807–1812. Kirkko paloi vuonna 1834, mutta alttaritaulu ehdittiin pelastaa. Taulu sijoitettiin tulipalon jälkeen rakennettuun uuteen Leppävirran kirkkoon.[7]
Kuopion tuomiokirkon pintamaalaus ja koristelu, 1814–1815. Ainakin enkelinpäitä sisältänyt koristelu tuhoutui viimeistään vuoden 1926 korjaustöiden yhteydessä.[7]
Leppävirran Vokkolan kartanon salin maalatut tapetit ja ovenpäällystaulut, 1820–1834(?). Kartano purettiin vuonna 1967, jolloin Elmgranin maalaamat tapetit tuhoutuivat, mutta neljää vuodenaikaa esittävät ovenpäällystaulut säilyivät. Tukholmaan päätyneet maalaukset lahjoitettiin vuonna 2002 Kansallismuseoon.[8]
Leppävirran pappilan maalaus, 1822–1826. Myöhemmin puretun rakennuksen maalauksista ei ole säilynyt tarkemia tietoja.[9]
Kiihtelysvaaran vanhan kirkon koristelu ja alttaritaulu Ristiinnaulittu, 1829–1831. Kirkon alttaritaulu on identtinen samaan aikaan valmistuneen Ilomantsin kirkon alttaritaulun kanssa.[10]
Ilomantsin kirkon koristelu ja alttaritaulu Ristiinnaulittu, 1830–1832. Kirkko on erittäin runsaasti koristeltu lukuisin pilvien päälle kuvatuilla Raamatun henkilöillä ja tapahtumilla. Henkilöiden ympärille on maalattu puolensataa vartalotonta enkeliä. Enkelihahmoja on käytetty runsaasti myös esimerkiksi lehtereiden koristelussa. Ilomantsin kirkko tunnetaankin "sadan enkelin kirkkona".[11] Kirkon alttaritaulun mallina Elmgren käytti Tohmajärven kirkosta lainassa ollutta pastellimaalausta.[12]
Myös Kiuruveden kirkon alttaritaulun Jeesus siunaa lapsia on epäilty olevan Elmgrenin maalaama, mutta täyttä varmuutta asiasta ei ole. Lisäksi myös Turun Katariinan, Akaan ja Tammelan kirkkojen alttaritaulut saattavat olla Elmgrenin maalaamia.[13]
Perhe
Samuel Elmgren oli naimisissa Lovisa Sofia Vallmanin (o.s. Modeen, 1766–1846) kanssa. Heille syntyi kolme poikaa, joista yksi kuoli vastasyntyneenä. Aikuisiksi varttuneista pojista Johan Gabrielista tuli isosisänsä tapaan kirjansitoja ja Viktor David jatkoi isänsä uraa maalarina. Viktor lienee ollut isänsä apuna myös Ilomantsin kirkon koristelussa.[1][2]
Tunnettu suomalaisen sivistyselämän vaikuttaja Sven Gabriel Elmgren oli Salmuel Elmgrenin veljenpoika.[14]