Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Muoto kaipaa korjailua
Lucander oli aikoinaan suosittu kirkkomaalari, josta tiedetään varsin vähän. Seuraavat merkinnät perustuvat kahteen julkaisemattomaan käsikirjoitukseen: 1) kirkkomaalausta ja ammattiuraa koskevat tiedot Troberg, Marja: "Gustaf Lucander och hans konstverk i olika kyrkor - en nästan bortglömd skärgårdskonstnär", 2) elämäkertatiedot Franzén, Rune: "Kyrkomålaren Gustaf Lucander (1743-1805)".
Gustaf Lucanderin isä oli vaatturi Eric Hendrichsson, myöhemmin Lucander, joka syntyi Rymättylän Ylikylässä huhtikuussa 1699. Äiti oli Anna Christina Cronbach. Perhe muutti myöhemmin Rymättylästä Nauvoon. Gustaf oli seitsemästä sisaruksesta kuudes. Hänen syntymäpaikkaansa ei dokumenteista löydy, mutta nuoremman veljen Abrahamin syntymäpaikka 1747 on Nauvo.
Gustaf Lucander mainitaan Nauvon kirkonkirjoissa 1749–1758 ja niiden mukaan hänen perheensä on asunut Nauvon Druckiksessa ja Nickåkerissa. Lucander avioitui 1771 apupapin tyttären Maria Flodbergin kanssa. Heille syntyi neljä lasta.
Vuonna 1773 on Nauvon kirkonkirjassa maininta maalari Gustaf Lucanderista, vaimosta ja tyttärestä, jotka asuvat Kyrkbackenissa. Lucander asui Nauvon Druckisissa maalatessaan Nötön kappelia. Perhe muutti Turkuun 1774, mutta oleskeli myös sen jälkeen useaan otteeseen Nauvossa.[1]
Opinnot ja ammattiura
Lucanderin ammattiurasta tiedetään, että:
hän oli maalarin oppipoikana Tukholmassa vuosia ja vuonna 1762 hänestä tuli maalarinkisälli.
hän suoritti erilaisia opintoja ja toimia mestarin arvoa varten: hän oli muun muassa yli viisi vuotta kisällinä ja lisäksi neljä vuotta ulkomailla. Tästä ajasta hän oleskeli puolitoista vuotta Danzigissa maalarinverstaan johtajana.
1771 hyväksyttiin maalarimestariksi.
Vuosien 1782–1785 välillä perusti maalarien ammattikunnan.
1785–1805 oli ammattikunnan ensimmäinen oltermanni kuolemaansa saakka.
Lucander taiteilijana
Lucander on vuonna 1771 maalannut NauvonNötön kappelikirkon alttaritaulun. Maalaus esittää ristiinnaulitsemista, ikkunaa lähinnä on maalaus Jeesuksen syntymästä. Lehterimaalaukseen Lucander sijoitti oman nimensä, lahjoittajan eli rovasti Mjödhin nimen sekä vuosiluvun. Kirkossa on muotokuvamaalaus, joka myöhemmin (1929) on todettu Gustaf Lucanderin omakuvaksi.
Samana vuonna Lucander maalasi Paraisten kirkon saarnatuolin. Kolmen lehterin reunamaalaukset hän toteutti veljensä avustuksella. Seuraavana vuonna hän koristi Nauvon kirkon saarnatuolin katoksen reunat kuudella kerubin kuvalla. Lehterin reunoihin hän maalasi vanhatestamentillisia henkilökuvia sekä aatelisvaakunoita. Saarnatuoli ja lehterin reunakuvat siirrettiin Turun historialliseen museoon, jossa ne paloivat pommituksessa 1941.
Piikkiön kirkon alttari
Lucander maalasi Piikkiön kirkon alttaritaulut vuonna 1776. Suuren alttaritaulun aiheena on ristiinnaulitseminen ja sen alla olevan pienemmän taulun aiheena on viimeinen ehtoollinen. Lisäksi Lucander maalasi ison esirippuja kuvaavan maalauksen päätyseinälle ja tämän yläpuolelle Kristuksen ylösnousemusta kuvaavan puulevyn.[2]
Huittisten kirkon sivualttarin alemman taulun Lucander kunnosti 1798 sen vahingoituttua mahdollisesti tulipalossa. Kunnostus oli niin perusteellinen, että taulua voi jopa pitää hänen maalaamanaan.[3]
Vuonna 1802 Lucander maalasi Iniön kirkon alttaritaulun ja muut kirkon maalaukset. Valitettavasti kirkon sisusta tuhoutui tulipalossa 1880.
Vuonna 1803 Lucander maalasi Nakkilan kirkon lehterien kaiteet raamatullisin hahmoin. Kirkko purettiin 1887.
