Johan Jacob Ahrenberg, Anton Wilhelm Arppe, Charles Bassi, Johan Zacharias Blackstadius, Edla Blommér, Erik Cainberg*, Theodor Decker, Robert Wilhelm Ekman*, Erik Enroth, Gustaf Wilhelm Finnberg, Johan Erik Hedberg, Johan Gustav Hedman, Gustaf Erik Hedman, Theodor Höijer, Karl Emanuel Jansson, Johan Knutson, Unto Koistinen, Helmi Kuusi, Aleksander Lauréus*, Johan Erik Lindh, Frans Wilhelm Lüchow, Erik Johan Löfgren, Karl Peter Mazér, Hjalmar Munsterhjelm, Martti Mäki, Victorine Nordenswan, Johan Oldenburg, Antero Olin, Erik Palmstedt, Jacob Rijf, Mathilda Rotkirch, Carl Axel Setterberg, Carl Eneas Sjöstrand, Frans Sjöström, Anita Snellman, Erland Stenberg, Johan Henrik Strömer, Emanuel Thelning, Isak Wacklin, Ferdinand von Wright, Magnus von Wright, Wilhelm von Wright * agré
Fanny Churberg, Karl Anders Ekman, Severin Falkman, Ellen Favorin, Alina Forsman, Hanna Frosterus-Segerstråle, Alexandra Frosterus-Såltin, Emma Gylden-von Schantz, Werner Holmberg, Karl Emanuel Jansson, Arvid Liljelund, Berndt Lindholm, Erik Johan Löfgren, Hjalmar Munsterhjelm, Victorine Nordenswan, Augusta Soldan, Victoria Åberg
Erik Johan Löfgren (15. toukokuuta 1825 Turku – 10. joulukuuta 1884) oli suomalainen taidemaalari. Hänen maalaustyylinsä oli lyyrisen romanttista ja hän maalasi muotokuvia sekä historian tapahtumista aiheensa saaneita maalauksia. Löfgren opiskeli T. J. Leglerin johdolla Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa Tukholmassa 1842–1850 ja sitten Düsseldorfin taideakatemiassa O. Mengelbergin ja F. Th. Hildebrandtin johdolla 1853–1858.[1]
Löfgren toimi taulujen restauroijana Tukholmassa 1842–1853 ja myöhemmin 1870-luvulla hän oli opettajana Helsingin yliopiston piirustussalissa.[1] Löfgrenin vanhemmat olivat kauppias Johan Gabriel Löfgren ja Katarina Erikintytär o.s. Wahlsten.[2]