Werner Holmberg
Werner Holmberg, Maantie Hämeessä (Helteinen kesäpäivä), 1860.
Fanny Churberg, Karl Anders Ekman, Severin Falkman, Ellen Favorin, Alina Forsman, Hanna Frosterus-Segerstråle, Alexandra Frosterus-Såltin, Emma Gylden-von Schantz, Werner Holmberg, Karl Emanuel Jansson, Arvid Liljelund, Berndt Lindholm, Erik Johan Löfgren, Hjalmar Munsterhjelm, Victorine Nordenswan, Augusta Soldan, Victoria Åberg
Gustaf Werner Holmberg (1. marraskuuta 1830 Helsinki – 24. syyskuuta 1860 Düsseldorf, Saksa) oli suomalainen taidemaalari. Holmberg tunnetaan romanttisista maisemamaalauksistaan.
Holmberg kävi Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulua vuosina 1848–1852. Jo seuraavana vuonna hän muutti Saksaan Düsseldorfiin. Holmberg asui ja työskenteli Düsseldorfissa varhaiseen kuolemaansa saakka.[1]
Tuotantoa
Werner Holmbergiä arvostettiin jo omana aikanaan, mutta hänen teoksiaan ehti olla vain vähän esillä harvojen näyttelyiden vuoksi. Hänet kutsuttiin 28-vuotiaana Weimarin taideakatemian professoriksi, mutta hän kieltäytyi tehtävästä. Jo ennen kuin keuhkotauti mursi hänen terveytensä, hän aavisti kuolevansa nuorena.
Holmberg noudatti uransa alussa koulutuksensa pohjalta romantiikan ja sen tunteilevan ihanteellisuuden mukaista estetiikkaa. Hänen viimeisten elinvuosiensa tuotanto poikkeaa kuitenkin selvästi Düsseldorfin koulukunnan ihanteista: hän alkoi maalata raikkaita luonnonkuvia, joissa näkyy kansallinen ja omaleimainen realismi. Hänen taiteilijankehityksensä kannalta merkittäviä olivat hänen matkansa vuonna 1857 Hämeeseen ja Satakuntaan, 1858 häämatka Norjaan ja 1859 Pohjois-Hämeeseen. Tämänkin ajan talvet hän työskenteli Düsseldorfissa maalaten öljyvärein kesällä tekemiensä vesivärilaveerattujen luonnosten pohjalta. Nämä työt poikkeavat düsseldorfilaisista opeista aidon tunnepohjansa, koreilemattoman aihevalintansa ja hillityn värinkäyttönsä osalta.[2]
Holmbergin tuotantoa on ollut harvoin myynnissä. Hänen varhainen työnsä Lähestyvä rajunilma vuodelta 1856 oli myynnissä Bukowski-Hörhammerin kansainvälisessä syyshuutokaupassa vuonna 2001, ja sen pohjahintana oli 1,6 miljoonaa markkaa.[3]
Galleria
- Düsseldorfin opintojen myötä
-
Suomalainen järvimaisema, 1854
-
Saksalainen maisema, 1855
-
Poppelikuja, 1856
-
-
Syysaamu, 1856
-
Saksalainen maalaistalo, 1857
-
Poppelikuja, 1857
Vaikutus suomalaiseen taiteeseen
Hän oli ensimmäinen kansainvälistä arvostusta saanut suomalainen taiteilija. Hän jätti jälkensä etenkin suomalaiseen maisemamaalaukseen.[4][5][6]
Lähteet
Aiheesta muualla
|
---|
Kansainväliset | |
---|
Kansalliset | |
---|
Taiteenala | |
---|
Henkilöt | |
---|
|
|