Kamarijunkkari (ruots. kammarjunkare < saks. Kammerjunker) on sekä alimman asteen hovivirkamiehen nimitys että arvonimi.[1] Kamarijunkkari on joko hovin vakinaisessa palveluksessa tai hänet kutsutaan mukaan hoviseurueeseen erilaisissa juhlatilaisuuksissa.[2] Venäjällä tätä arvonimeä ei aikoinaan voitu suoda kahdeksatta arvoluokkaa alemmalle henkilölle.[3]
Venäjän keisari Pietari Suuri perusti kamarijunkkarin arvon vuonna 1711. Vuonna 1722 päätetyssä arvoluokkajärjestelmässä kamarijunkkari kuului yhdeksänteen arvoluokkaan. Vuonna 1737 korotettiin kuudenteen luokkaan ja vuonna 1742 viidenteen luokkaan. Vuonna 1809 Venäjän keisari Aleksanteri I päätti, että kamarijunkkarin arvosta tuli kunnianosoitus merkittävistä saavutuksista Venäjän keisarikuntaa ja tsaaria kohtaan. Kamarijunkkarit saivat kutsuja Venäjän hovin virallisin juhlallisuuksiin ja tanssiaisiin, jonka takia arvonimeä pidettiin arvossa. Vuonna 1915 Venäjän keisarikunnassa oli 394 kamarijunkkaria.[4]
Ruotsin hovin arvoasteikossa kamarijunkkari on kamariherran jälkeen ja hänen tehtävänään on avustaa tätä viranhoidossa. Ruotsissa nimitys on myös pelkkä arvonimi ilman mitään palvelustehtäviä. Tämä virka-arvo tuli Ruotsissa käyttöön 1783, kun Kustaa III perusti 24 uutta hovivirkaa. Kamarijunkkari vastaa majurin arvoa.[5]
Ylikamarijunkkari (ruots. överstekammarjunkare) on Ruotsin hovin virkamiehen nimitys, joka vastaa kenraaliluutnantin arvoa. Ylikamarijunkkari hoitaa etupäässä edustustehtäviä.[6]
Luettelo suomalaisista kamarijunkkareista Ruotsin hovissa
Luettelo suomalaisista kamarijunkkareista Venäjän keisarin hovissa 1809-1917
Katso myös
Lähteet