PROFILPELAJAR.COM

Carl Fredrik Rotkich
	; Carl Rotkirch Porvoon valtiopäiväkuva 1809
Kuninkaallinen Turun hovioikeus
	presidentti 1817–1832.
Senaattori
	Suomen hallituskonseljin toimitussihteeri ja jäsen, sekä myöhemmän senaatin jäsen 1809–1812.
Valtiopäivämies
	Aatelissäädyn edustaja Porvoon valtiopäivillä 22. maaliskuuta – 19. heinäkuuta 1809.
Suomen lähetyskunnan edustaja
	Aatelissäädyn edustaja Suomen pietarin lähetyskunnassa 26. lokakuusta 1808 – 7. tammikuuta 1809.
Henkilötiedot
Koko nimi	Karl (Carl) Fredrik Rotkirch
Syntynyt	20. lokakuuta 1775; Porvoon pitäjä
Kuollut	11. toukokuuta 1832 (56 vuotta); Vaasa
Kansalaisuus	Ruotsi 1775– , Suomi 1809–
Ammatti	hallituskonseljin, jäsen (1809–1812) ; hovioikeuden presidentti (1817)
Arvonimi	vapaaherra, kamariherra
Vanhemmat	Isä; Wentzel Fredrik Rotkirch ja äiti; Kristina Lagerhjelm.
Puoliso	Augusta Fredrika Elisabet Aminoff
Lapset	Mathilda Rotkirch
Tiedot
Dynastia	Rotkirch
	; Nimikirjoitus
Sotilaspalvelus
Kunniamerkit	Pyhän Annan ritarikunta 1.lk ritarimerkki
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OK

Karl Fredrik Rotkirch, ven. Карл Фридрих Роткирх^[1], (20. lokakuuta 1775 Porvoon pitäjä – 11. toukokuuta 1832 Vaasa) oli vapaaherra, valtiomies, Vaasan hovioikeuden presidentti ja Suomen Hallituskonseljin senaattori.^[2]^[3]^[4]

Suku on aateloitu ruotsin ritarihuoneella 1630^[5], sekä matrikuloitu suomen ritarihuoneella aatelisena^[6] sekä vapaaherrallisena^[7] sukuna 1818.

Elämäkerta

Tausta

Karl Rotkirch tunnetaan myös nimellä Carl Rotkirch.^[8] Hän syntyi Rotkirchin aatelissukuun. Rotkirchin vanhemmat olivat majuri Wentzel Fredrik Rotkirch (1727–1814)^[9] ja Kristina Lagerhjelm (1741–1810)^[9].

Ruotsin vallan aikana

Karl Fredrik Rotkirch opiskeli Uppsalassa ja palveli vuodesta 1793 alkaen kuninkaan kansliassa. Hän seurasi kuningas Kustaa IV Aadolfia tämän Suomen matkalla 1802. Rotkirch erosi virastaan vuonna 1803, jolloin hänelle myönnettiin ensimmäisen toimitussihteerin arvo.

Eronsa jälkeen Rotkirch palasi Suomeen ja viljeli omistamaansa Pyhtään Storbyn tilaa.

Venäjän vallan aikana

Suomen sota alkoi, kun venäläiset joukot ylittivät valtionrajana toimineen Kymijoen 21. helmikuuta 1808.^[10] Samana päivänä Karl Fredrik Rotkirch ja vapaaherra Robert Wilhelm de Geer tulivat tapaamaan venäläisiä rajan lähellä sijaitsevaan Loviisaan. Venäläisten joukkojen ylipäällikkö Friedrich Wilhelm von Buxhoevden piti Rotkirchiä ja de Geeriä valtuutettuina, ja kutsui heidät Porvooseen keskustelemaan ”tärkeässä asiassa”. Tästä tapaamisesta ei ole muuta tietoa ja Rotkirch ja de Geer vakuuttivat kahta viikkoa myöhemmin, että he olivat tavanneet von Buxhoevdenin Loviisassa vain, koska olivat halunneet taata kartanoidensa turvallisuuden, ja että valan antamisesta keisarille ei ollut keskusteltu. Mihail Kutuzov kirjoitti Pietarissa 24. helmikuuta 1808, että suomalaiset olisivat lähettäneet lähetyskunnan^[11], jonka kautta he pyysivät päästä keisarin alaisuuteen. Tutkijat Robert Castrén ja Matti Klinge ovat tulkinneet, että Kutuzov tarkoitti juuri Rotkirchiä ja de Geeriä. Kutuzovin muistiinpanon perusteella Klinge toteaa, että Rotkirchin, de Geerin ja von Buxhoevdenin tapaamiselle annettiin Pietarissa painoa. Tapaaminen unohdettiin pian, mutta Klinge on arvellut, että se osaltaan vaikutti siihen, että Aleksanteri I päätti liittää Suomen Venäjään.^[12]

Karl Fredrik Rotkirch toimi Kymenkartanon läänin aateliston edustajana Suomen lähetyskunnassa 1808–1809^[2]^[11]^[13]^[14]^[15]^[16] ja osallistui Porvoon valtiopäiville 1809. Kesällä 1809 hänelle myönnettiin Pyhän Annan ritarikunnan ensimmäisen luokan risti.^[12] Rotkirch toimi hallituskonseljin jäsenenä ja kirkollistoimituskunnan päällikkönä 1809–1812. Tästä virasta Rotkirch erosi vuonna 1812 ja muutti viljelemään Porvoon pitäjässä sijainnutta perintötilaansa Stensbölen kartanoa. Vuonna 1817 Rotkirch nimitettiin Vaasan hovioikeuden presidentiksi. Hänelle myönnettiin vapaaherran arvo 1830.

Rotkirchille tarjottiin maaherranvirkaa, mutta hän kieltäytyi sairaalloisuuteen vedoten. Klinge on tulkinnut, että viran tarjoaminen Rotkirchille osoittaa, että hän oli Suomessa alkaneen Venäjän-vallan tukipylväitä.^[12]

Yksityiselämä

Rotkirchin puoliso vuodesta 1803 oli Augusta Fredrika Elisabet Aminoff (k. 1846). Suomen ensimmäisiin varsinaisiin naispuolisiin taidemaalareihin kuulunut Mathilda Rotkirch oli pariskunnan lapsi.

Muisto- ja arvoesineet

Miniatyyrimaalaus Karl Fredrik Rotkirch (Suomen kansallismuseo)^[17]
Muotokuvamaalaus Karl Fredrik Rotkirch^[18]
Muotokuvamaalaus Karl Fredrik Rotkirch (1799)^[19]

Arvonimet ja huomionosoitukset Suomessa

Pyhän Annan ritarikunta (I. luokka), Suomen lähetyskunta 9. tammikuuta 1809^[20].

Arvonimet

Kamariherra

Aatelisarvo

Paroni (1830)^[7]

Lähteet

Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 377.
Klinge, Matti: Napoleonin varjo. Otava, 2009. ISBN 978-951-1-23238-4
Otavan Iso tietosanakirja, osa 7. Otava, 1966, sivu 657.