”Kun oikeassa elämässä joutuu taloudellisesti joskus jarruttamaan, niin tosi-tv:n idea pakottaa kaupallisista syistä menemään pitemmälle kuin mitä tosi on.”
”
– 2000-luvun ilmiöstä, tositelevisiosta sanottua[1]
2000-vuosikymmenen Suomessa internet ja matkapuhelimet yleistyivät nopeaan tahtiin ja tulivat lähes kaikkien ihmisten käyttöön. Kotona oli kiinteä ADSL-nettiyhteys tai kaapelinetti, mutta matkapuhelimen Internet-ominaisuudet olivat vaisut. Digitaalikamerat yleistyivät ja matkapuhelimiin tuli värinäytöt ja kameraominaisuudet. Suomi kansainvälistyi taloudellisesti ja kulttuurisesti. Maahanmuuttajien osuus maan väestöstä kasvoi ja väestön ikääntyminen jatkui.
Viihteessä uutta olivat niin kutsutut tositelevisio-ohjelmat, joihin usein liittyi kilpailu, jossa osallistuja yksi toisensa jälkeen putosi pois. Musiikissa suosionsa vakiinnuttivat muun muassa Anssi Kela, Antti Tuisku ja Nightwish. Suomi voitti Euroviisut ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran vuonna 2006Lordin kappaleella Hard Rock Hallelujah. Elokuvateattereihin tuli yhdysvaltalaisen Al Goren dokumenttielokuva Epämiellyttävä totuus, jota koululaiset kävivät katsomassa elokuvateatterissa.
Suomi siirtyi kolmannelle vuosituhannelle presidenttinään Martti Ahtisaari. Talvella 2000 tasavallan presidentiksi valittiin ensimmäistä kertaa nainen, sosiaalidemokraattien Tarja Halonen, joka istui kaksi kautta. Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan maaliskuussa 2000: uudistus vahvisti parlamentaarista demokratiaa ja korosti pääministerin asemaa. Presidentin valta supistui.[2]
Eduskuntavaaleja Suomessa järjestettiin 2000-luvun ensikymmenellä kaksi kappaletta:
Suurimpia puolueita olivat Suomen Keskusta, Kansallinen Kokoomus ja SDP. Vasemmiston kannatus oli merkittävästi vähäisempää kuin aiempina vuosikymmeninä: vuoden 2007 vaaleissa SDP:n, Vasemmistoliiton ja pienten vasemmistopuolueiden yhteenlaskettu ääniosuus oli hieman yli 30 %. Vihreä liitto oli vakiinnuttanut paikkansa puoluekartalla ja perussuomalaiset oli muutaman prosentin pienpuolue. Äänestysvilkkaus oli samaa luokkaa kuin 1990-luvulla, noin kaksi kolmasosaa äänioikeutetuista kävi äänestämässä.[3]
Keväällä 2008 nousi vaalirahakohu, koska edellisen vuoden eduskuntavaaleissa useiden ehdokkaiden vaalirahoituksessa havaittiin puutteita. Kohu jatkui useamman vuoden ja paljasti asian takana olleen Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen laajaa korruptiota. Kohu johti vaalirahoituslain tiukentamiseen ja lahjoitusten vähenemiseen.
Suomella oli vuosikymmenen aikana neljä hallitusta, joista Anneli Jäätteenmäen hallitus oli hallituspäiviltään eräs maan historian lyhyimmistä: 69 päivää. 2000-vuosikymmenen pääministereitä olivat Paavo Lipponen ja Matti Vanhanen, joiden valtakausien välissä oli edellä mainittu Jäätteenmäen kausi keväällä 2003.[4] Jäätteenmäen eroon johti Irak-skandaalina tunnettu tietovuoto. Suomen 2000-luvun ensikymmenen hallitukset olivat:
Kansanedustaja Risto Kuisma, joka oli eronnut SDP:sta vuonna 1997, palasi takaisin vanhaan puolueeseensa alkuvuonna 2001, ja hänen perustamansa Remonttiryhmä-puolue lopetti toimintansa.[5]
Kunnat
Kunnallisvaaleja Suomessa järjestettiin 2000-luvun ensikymmenellä kolme kappaletta:
Kunnallisvaaleissa äänestysaktiivisuus oli alempi kuin eduskuntavaaleissa, vuoden 2000 vaaleissa äänestämässä kävi alle 56 % äänioikeutetuista. Vuoden 2008 vaaleissa päästiin jälleen yli 60 %:n. Vasemmistopuolueet menettivät asemiaan myös kunnallisvaaleissa.[6]
Entisen Oulun läänin nimeäminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoksi aiheutti keskustelua, sillä valtakunnan pohjoisin kolmannes sijaitsi "Pohjois-Suomen" pohjoispuolella.[8]
2000-luvun ensikymmenellä Suomessa oli jäljellä yksi virallinen kuntamuoto: kunta. Vuoden 1995 kuntalain jälkeen mikä tahansa kunta sai kutsua itseään kaupungiksi, mikäli piti sitä asianmukaisena. 2000-vuosikymmenellä tehtiin useita kuntaliitoksia, erityisesti vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Vuonna 2000 kuntia oli 452 eli vain hieman vähemmän kuin 1970-luvun lopulla. Vuonna 2010 kuntien määrä oli pudonnut 342:een eli joka neljäs kunta katosi kartalta. Monikuntaliitokset synnyttivät alueellisesti laajoja kokonaisuuksia, kuten Kouvolan ja Salon, joiden hallinnollinen alue sisälsi useita taajamia. Tilanne oli päinvastainen aiempaan, jolloin kaupunkien keskustaajamat ulottuivat kaupunkikuntaa ympäröivien maalaiskuntien alueille.[9][10][11]
Demografia
Väestönmuutokset
Suomen väkiluku kasvoi 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä maltillisesti, noin 3,5 %. Väestönkasvu oli hitaimmillaan vuosikymmenen alussa ja kiihtyi vuosikymmenen loppua kohden. Suomi oli muuttovoittomaa: maahanmuutto lisääntyi huomattavasti maastamuuton pysyessä melko vakaana. Nettosiirtolaisuus ylitti 10 000:n rajan vuonna 2006. Vuosikymmenen muuttotase oli lähes +90 000 henkeä. Syntyvyys pysyi verraten vakaana, vuosittain syntyi noin 55 000–60 000 lasta. Kuolleiden määrä pysyi niin ikään vakaana, vuosittain siirtyi ajasta ikuisuuteen noin 50 000 suomalaista. Yhteensä vuosikymmenen aikana syntyi 578 000 lasta ja kuoli 488 000 ihmistä. Suomen väestömäärän kokonaislisäys 2000-vuosikymmenellä oli 180 000 henkeä. Väestönkasvun painopiste siirtyi luonnollisesta väestönlisäyksestä maahanmuuttoon.[12]
Suomalaisten kokonaishedelmällisyys nousi vuosikymmenen loppua kohden: vuonna 1999 luku oli 1,73, vuonna 2009 puolestaan 1,86, eli korkeampi kuin kertaakaan vuoden 1969 jälkeen. Syntyvyys vuosikymmenellä jäi kuitenkin matalammaksi kuin 1970- ja 1980-luvuilla, sillä hedelmällisessä iässä olevien naisten lukumäärä oli aiempaa vähäisempi.[12]Toisen maailmansodan jälkeiset suuret ikäluokat näkyivät edelleen vuosittain ylöspäin kohoavana pullistumana väestöpyramidissa, vuosikymmenellä he olivat 50–65-vuotiaita.[13]
Kuntien välinen muutto lisääntyi 1990-luvun laman jälkeen, huippuvuonna 2007 muuttajia oli runsaat 270 000. Myös kuntien sisäinen muuttoliike vilkastui.[12]
Pitkän ajan trendeistä jatkuivat väestön ikääntyminen ja keskimääräisen elinajanodotteen kasvu. Vuonna 2000 Suomessa syntyneiden poikien elinajanodote oli 74,1 vuotta ja tyttöjen 81,0 vuotta. Vuonna 2010 luvut olivat pari vuotta korkeammat ja sukupuolten välinen ero kaventui aavistuksen. Keskimääräiset toteutuvat eliniät muodostunevat huomattavasti synnyinvuoden odotteita korkeammiksi, kuten aiempienkin sukupolvien.[14][15][16]
Imeväiskuolleisuus laski 2000-luvun ensikymmenen aikana alle kolmen promillen, ja oli eräs maailman alhaisimmista.[17]
Väestön alueellinen jakautuminen
Koko 1900-luvun jatkunut Suomen väestön keskittyminen Uudellemaalle jatkui 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Myös Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan väestöosuudet kasvoivat. Väkilukuaan kasvattivat eritoten kasvukeskukset Helsinki, Tampere ja Oulu lähiympäristöineen. Myös Turun ja Jyväskylän seudut vetivät väkeä. Itä- ja Kaakkois-Suomen maakuntien väkiluvut laskivat.
Taulukossa on esitetty Suomen maakuntien väkiluku 1990-luvun ja 2000-vuosikymmenen viimeisenä päivänä Tilastokeskuksen mukaan. Aluejako on vuoden 2014 mukainen; Uudenmaan itäinen osa muodosti vuosina 1997–2011 Itä-Uudenmaan maakunnan, sen väkiluku on mukana Uudenmaan maakunnan väkiluvussa.[18]
Eräs vuosikymmenen puheenaiheista oli niin kutsuttu Nurmijärvi-ilmiö eli ihmisten muuttaminen keskuskaupungeista kaupunkiseudun reuna-alueille, josta saattoi ostaa tilavan omakotitalon kaupunkikaksion hintaan. Nurmijärvi-ilmiö alkoi hiipua 2008, jonka jälkeen esimerkiksi Helsingin seudulla väestönkasvun painopiste siirtyi vaihteeksi reunoilta kohti ydintä.[19][20] Käytännössä kyse oli muuttoliikkeen trendien jatkuvasta vaihtelusta, ei mistään uudesta ilmiöstä. Esimerkiksi Nurmijärvellä väestönkasvu oli 1980-luvulla nopeampaa kuin 2000-vuosikymmenellä, 1990-luvulla kasvu oli sitä vastoin hitaampaa.[21][22]
Talouselämä
Suomen bruttokansantuote kasvoi vuosina 1994–2008 lähes 70 %. Kyseiset vuodet kattavat 1990-luvun laman ja 2008 alkaneen finanssikriisin välisen ajan. Vuonna 2000 Suomen bkt oli noin 158 miljardia euroa viitevuoden 2010 hintoihin. Vuonna 2008 bkt oli 198 miljardia, kunnes seuraavana vuonna tapahtui romahdus: bkt supistui yli kahdeksan prosenttia ja laski vuosikymmenen puolenvälin tasolle.[23]
2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen talouskasvun takana oli pitkälti Nokia-vetoinen ICT-klusteri. Vuonna 2000 Nokian osuuden Suomen bkt:sta laskettiin olevan peräti neljä prosenttia.[24] 2010-luvulla on arvioitu, että talouskasvu oli osittain "petollisen suotuisaa": palkkojen ja julkisten menojen nousu lähti käsistä, mikä rapautti Suomen kilpailukykyä. Vuonna 2008 alkoi teollisuuden pudotus, josta Suomi ei ollut toipunut vielä seuraavan vuosikymmenen puoleenväliin mennessä.[25][26]
Inflaatio pysyi vuosikymmenen aikana maltillisena, useina vuosina se jäi alle yhden prosentin. Nousukauden lopussa vuonna 2008 inflaatio nousi hieman yli neljän prosentin, seuraavana vuonna se putosi nollaan. Kun vuoden 2000 kuluttajahintojen kokonaisindeksi on 100,0, vuoden 2009 luku on 115,3.[27]
Suomen vaihtotase oli koko 2000-luvun ensikymmenen ajan ylijäämäinen, vuosikymmenen alussa ylijäämää oli jopa kahdeksan prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on suomalaisittain poikkeuksellista. Vuosikymmenen loppua kohden ylijäämä supistui, ja vaihtotase kääntyi alijäämäiseksi seuraavan vuosikymmenen alussa. Vaihtotase oli kääntynyt ylijäämäiseksi 1990-luvun laman jälkeen, kun viennin arvo kasvoi tuontia nopeammin. 2000-vuosikymmenellä ylijäämät alkoivat supistua kotimaisen kysynnän lisätessä tuonnin arvoa.[28]
Työttömyysaste pysyi korkeana läpi vuosikymmenen. Vuonna 2000 Suomen työttömyysaste oli Työ- ja elinkeinoministeriön tilaston mukaan 12,6 % ja vuonna 2009 puolestaan 11,2 %. Alimmillaan työttömyysaste oli vuonna 2007, jolloin se oli 8,5 %. Työvoiman ikääntyminen jatkui ja suuret ikäluokat poistuivat työelämästä suurimmilta osin.[29]
Vuosikymmenen aikana puhuttiin Suomea uhkaavasta työvoimapulasta, "huutavan työvoimapulan" uumoiltiin olevan aivan nurkan takana. Käytännössä työvoimasta oli pulaa lähinnä terveysalalla. Laajamittainen työvoimapula ei realisoitunut myöskään seuraavan vuosikymmenen alkupuolella, vastoin ennusteita.
Suomen valtionvelka alkoi supistua 1990-luvun lopulla. Vuonna 2008 velkaa oli noin 54 miljardia euroa, minkä jälkeen velan määrä alkoi kasvaa. Velan suhde bruttokansantuotteeseen oli alimmillaan niin ikään 2008, jolloin se oli noin 29 %. Vuonna 2000 suhde oli 48 %.[30]
Suomen bruttokansantuotteen vuosimuutos 2000-luvun ensikymmenellä:[23]
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
Bkt:n volyymin muutos edellisvuodesta
5,6
2,6
1,7
2,0
3,9
2,8
4,1
5,2
0,7
-8,3
Koko vuosikymmenen bruttokansantuote oli noin 1,77 biljoonaa euroa (viitevuoden 2010 hintoihin). Lukema on noin 39 prosenttia korkeampi kuin edellisen vuosikymmenen bruttokansantuote ja 67 prosenttia korkeampi kuin 1980-luvun bruttokansantuote.[31]
Inflaatio yritti nostaa päätään vuosikymmenen alussa, mutta hidastui seuraavina vuosina lähes nollaan. Vuonna 2008 työpalkkoja nostettiin merkittävästi, ja samaan vuoteen osuu huomattava inflaatiopiikki. Vuonna 2009 kuluttajahinnat eivät sitä vastoin nousseet lainkaan.[32][33]
Euro oli otettu käyttöön tilivaluuttana tammikuussa 1999. Käteisvaluuttana Suomessa käytettiin markkaa vuoteen 2002. Suomi siirtyi euroon yhdentoista muun Euroopan unionin maan kanssa 1. tammikuuta 2002; Vaihtojakso markasta euroon kesti tammi- ja helmikuun 2002. Markkoja sai lunastaa euroiksi tasan kymmenen vuotta vaihtojakson päättymisestä. Euron virallinen muuntokerroin oli 5,94573 Suomen markkaa.[36]
Käytännön elämässä muuntokerroin pyöristyi kuudeksi ja markkoja kutsuttiin usein mummonmarkoiksi. Ihmiset pähkäilivät kaupoissa kuuden kertotaulun kanssa ja päivittelivät euron myötä kohonneita hintoja. Hinnat nousivat vuonna 2002 keskimäärin 2,3 %, eli saman verran kuin 2001. Myös muualla euroalueella kuluttajat kokivat hintojen nousseen, mikä johtui pitkälti siitä, että usein ostettavien halpojen tuotteiden hinnat todella nousivat poikkeuksellisen paljon, kun sen sijaan harvoin tehtävien suurten hankintojen hinnat eivät juuri kohonneet.[37]
Rikollisuus
Suomessa tehtiin 2000-luvun ensikymmenellä useita veritöitä oppilaitoksissa ja kauppakeskuksissa:
Kaikkiaan poliisin tietoon tulleita rikoksia kirjattiin vuosittain runsaat 400 000 kappaletta. Henkirikoksia tilastoitiin vuosittain 103–155; niiden määrä oli hieman vähentynyt aiempiin vuosikymmeniin verrattuna.[38] Järjestäytynyt rikollisuus yleistyi.[39]
Pankkiryöstöjä, joiden huippuaikaa olivat olleet vuodet 1991–1993, tehtiin 2000-vuosikymmenellä enää vain muutamia vuosittain.[40]Maarianhaminassa tapahtui 10. elokuuta 2006 arvokuljetusryöstö, jossa tekijät saivat saaliikseen rahaa yli kymmenen miljoonan Ruotsin kruunun arvosta.[41]
Liikenne
Raideliikenne
Rautateiden sähköistäminen jatkui: 2000-vuosikymmenen lopussa yli puolet Suomen rataverkosta oli sähköistetty. Vuosikymmenen aikana sähköistetyn rataverkon pituus kasvoi noin 700 kilometriä. Suurin yksittäinen työmaa oli Lahden oikorata eli rataosuus KeravaltaLahteen, joka avattiin syyskuussa 2006. Vanhoja sinisiä vaunuja korvattiin kaksikerrosvaunuilla ja Pendolinojen määrää lisättiin. Henkilöliikenteen matkojen määrä lisääntyi sekä Helsingin lähiliikenteessä että kaukoliikenteessä.[43][44] Junien kulunvalvontaa kehitettiin rakentamalla kulunvalvonnan ratalaitteita. Tavoitteena oli nostaa raideliikenteen turvallisuus eurooppalaiselta keskitasolta kansainväliselle huipputasolle.[45]
Tieliikenne
Henkilöautojen ensirekisteröintejä tilastoitiin yli 1,3 miljoonaa eli huomattavan paljon verrattuna 1990-lukuun. Vuonna 2009 rekisteröintien määrä tosin romahti. Vuosikymmenen alussa henkilöautoja oli noin 2,1 miljoonaa, vuosikymmenen lopussa lähes 2,8 miljoonaa. Henkilöautojen määrä tuhatta asukasta kohden ylitti 500:n rajan vuonna 2008. Henkilöautojen, pakettiautojen ja muiden autojen yhteenlaskettu lukumäärä oli pysynyt noin 2,2 miljoonassa yksikössä suurimman osan 1990-lukua; 2000-vuosikymmenellä niiden määrä kasvoi 2,4 miljoonasta yli 3,2 miljoonaan. Suhteellisesti vielä enemmän lisääntyi moottoripyörien ja mopojen lukumäärä.[44]
Noin kolmannes uusista henkilöautoista hankittiin yritysten tai yhteisöjen nimiin työsuhdeautoiksi. Suosituimpia työsuhdeautoja olivat Lexus, Chevrolet ja Alfa Romeo, joista yli 60 prosenttia ostettiin yrityksille.[46] Yksittäisiä huomiota herättäneitä autoja olivat Antti ja Jaakko Rytsölän vuonna 2000 hankkimat Lamborghini Diablo -urheiluautot.[47]
Noin kolmannes Suomessa 2000-luvun ensikymmenellä ensirekisteröidyistä autoista kuului niin sanottuun alempaan keskiluokkaan ja hieman alle kolmannes ylempään keskiluokkaan. Pienten autojen osuus oli noin kuudesosa. Kaupunkiautojen suosio sen sijaan jäi vähäiseksi. Vuoden 2008 autoverouudistus kasvatti vähäpäästöisten autojen myyntiä. Volkswagenin, Toyotan ja Fordin markkinaosuudet pysyivät korkeina halki vuosikymmenen. Volkswagen-konserniin kuuluva Škoda kasvatti osuuttaan merkittävästi ja pääsi eroon negatiivisesta itäauto-leimastaan, Opelin suosio sen sijaan väheni. Niin kutsutut premium-merkit, kuten Audi ja BMW kasvattivat markkinaosuuttaan. Volvo ja Nissan pitivät markkinaosuutensa, sen sijaan ranskalaisten ja italialaisten merkkien suosio hiipui. Etelä-Koreasta tuli aivan uusia automerkkejä, kuten Kia, jotka saavuttivat kohtalaisen suosion suomalaisten autonostajien keskuudessa.[48]
Loppuvuonna 2006 Suomen kolme yleisintä henkilöautomerkkiä olivat Toyota (319 000 kappaletta), Volkswagen (245 000) ja Opel (221 000).[49]Volkswagen-konsernin autot kaikkiaan muodostivat suuren osan Suomen autokannasta ja ensirekisteröidyistä autoista.
Automarkkinoiden kärkimerkkeihin 1970- ja 1980-luvuilla kuuluneen Ladan osuus uusien henkilöautojen myynnistä oli vuonna 2000 supistunut alle kahteen prosenttiin.[50]Ladan osuutta rekisterissä olevien autojen määrästä oli vähentänyt tuntuvasti käytettyjen Ladojen vienti takaisin Venäjälle 1990-luvulla.[51] Vuonna 2004 Lada oli kadonnut kokonaan Suomen 25 eniten myydyn henkilöautomerkin listalta ja jäänyt tilaston ”muut merkit” -osioon.[52]
Vuosikymmenen suuria tiehankkeita olivat valtatie 9:n perusparannus Oriveden ja Jämsän välillä vuosina 2002–2003, Tampereen läntisen kehätien rakentaminen moottoritieksi vuosina 2003–2008 ja valtatie 1:n viimeisen moottoritieosuuden rakentaminen haasteelliseen maastoon Lohjan ja Muurlan välille vuosina 2005–2008. Vuosaaren satamatie avattiin liikenteelle tammikuussa 2008. Vuonna 2008 Suomessa oli moottoriteitä noin 700 kilometriä ja yleisiä teitä kaikkiaan runsaat 51 000 kilometriä.[53] Vuonna 2007 Suomen yleisillä teillä oli 42 lossipaikkaa, joista suurin osa Turun saaristossa ja vesistöjen rikkomassa Itä-Suomessa.[54]
Meriliikenne
2000-luvun ensikymmenen meriliikenteen suurimpiin projekteihin kuuluu Vuosaaren satama, joka avattiin marraskuussa 2008 yli viiden vuoden rakennustöiden jälkeen. Sen ansiosta satamatoiminnot väistyivät Helsingin kantakaupungista, jonka vanhoille satama-alueille alettiin suunnitella asuinalueita.
Meriliikenteessä yleistyivät niin kutsutut pika-alukset, katamaraanit, joilla pääsi Helsingistä Tallinnaan puolessatoista tunnissa ja jotka eivät liikennöineet talvisin. Tallink osti Silja Linen 2006 ja toi vuosikymmenen varrella useita upouusia laivoja Suomen liikenteeseen, kuten 212-metrisen M/S Baltic Princessin, joka teki neitsytmatkansa vuonna 2008.[55][56]
Viking Line juhli 50-vuotista toimintaansa vuonna 2009. Juhlavuonna yhtiö liikennöi Itämerellä kaikkiaan seitsemällä aluksella. Vuonna 2008 yhtiö hankki uuden aluksen, Viking XPRS:n, Helsingin ja Tallinnan välille.[57]
Finnlines tilasi vuosikymmenen puolivälissä viisi matkustajarahtilaivaa, jotka nimettiin Star-sarjaksi.[58]
Lentoliikenne
Lentoliikenteen matkustajamäärät lisääntyivät. Vuonna 2000 Suomen lentoasemien matkustajamäärä oli noin 13,8 miljoonaa, vuonna 2009 puolestaan noin 16,2 miljoonaa huolimatta huomattavasta vähennyksestä kahteen edellisvuoteen nähden. Vuonna 2009 Helsinki-Vantaan matkustajamääräksi tilastoitiin noin 12,6 miljoonaa.[59]
Liikenneturvallisuus
Nopeasti lisääntyneestä ajoneuvojen lukumäärästä ja alati kasvavista liikennemääristä huolimatta liikenneturvallisuus koheni. Tieliikennekuolemien lukumäärä vähentyi vuosikymmenen alun yli 400:sta vuosikymmenen lopun alle 300:aan.[44]
Suomen historian vakavin tieliikenneonnettomuus sattui Konginkankaalla 19. maaliskuuta 2004: Konginkankaan linja-autoturmassa kuoli 23 henkeä. 2000-luvun ensikymmenen vakavimpia rautatieonnettomuuksia olivat Iin junaturma 9. helmikuuta 2000 ja Kuivaniemen junaturma 6. heinäkuuta 2000. Lento-onnettomuudet olivat pienkoneturmia, joissa kuoli enintään kaksi henkeä. Taipalsaaren onnettomuudessa 15. elokuuta 2008 sai surmansa kolme henkeä. Vuosikymmenen aikana sattuneet vesiliikenneonnettomuudet olivat lähinnä pienveneturmia.[60]
Koulutus
Suomi oli 2000-luvun ensikymmenellä peruskoulun yläluokkalaisten oppimistuloksia mittaavien PISA-tulosten kärkimaa etenkin lukutaidossa ja luonnontieteissä. Myös matematiikassa suomalaisoppilaat sijoittuivat hyvin korkealle. Tosin vuonna 2009 Suomen tulokset alkoivat hieman heikentyä.[61]
Arkkitehtuuri
2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä valmistui useita näyttäviä lasipintaisia rakennuksia kuten 1990-luvullakin. "Lasiarkkitehtuurin" 2000-lukulaisia edustajia on muun muassa Itämerentorni (2000) Helsingin Ruoholahdessa ja Innova (2002) Jyväskylässä. EspoonKeilaniemeen valmistui vuonna 2001 73-metrinen Kone Building ja vuonna 2008 Leppävaaraan valmistui samankorkuinen Panorama Tower.[62][63]
Helsingin Vuosaareen valmistui syksyllä 2006 Suomen siihen asti korkein asuinrakennus, Cirrus, jonka kattokorkeus on lähes 90 metriä.[64] 2000-luvun ensikymmenellä rakennettuja uusia asuinalueita ovat esimerkiksi Helsingin Aurinkolahti ja Arabianranta, Espoon Etelä-Leppävaara, Saunalahti ja Ymmersta, Vantaan Kartanonkoski, Turun Majakkaranta, Jyväskylän Lutakko sekä Oulun Kiikelinranta. Aiempien vuosikymmenten aluerakentamisen virheistä otettiin oppia ja kaavoituksessa pyrittiin luomaan persoonallisen ilmeikkäillä asuinalueilla vaihtelua kaupunkikuvaan.[65]
Toisen maailmansodan jälkeen rakennetun määrältään runsaan asuntokannan ikääntyminen merkitsi 2000-luvulle tultaessa korjausrakentamisen jatkuvaa kasvua. 1960- ja 1970-luvun lähiöiden esteettistä ilmettä haluttiin kohentaa ja energiatehokkuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota.[66]
2000-vuosikymmenen pientalot olivat aiempaa useammin nollaenergiataloja.[67] Uusien omakotitalojen keskikoko kasvoi: vuonna 2010 valmistuneet omakotitalot olivat keskikooltaan 144 neliömetriä, 1990-luvun alun uusien omakotitalojen keskikoko oli 122 neliömetriä.[68] 2000-luvun ensikymmenen asuntoarkkitehtuurissa tyypillisiä ilmiöitä ovat pulpettipeltikatot, suuret ikkunat, lasijulkisivut ja loppuun asti viety kliininen minimalismi.[69]
Muotoilu ja sisustus
Monialaisuus ja useiden materiaalien hallinta oli 2000-luvun ensikymmenen muotoilutrendi. Suomalaismuotoilijat työskentelivät paitsi suomalaisille, myös ulkomaisille yrityksille ja perustivat omia pieniä designyrityksiään ja yhteenliittymiään.[71]
Retrotyyli tuli muotiin ja vanhojen tavaroiden hinnat ampaisivat ylös vastaavasti: tällainen arvonnousun kokenut esine oli esimerkiksi retronostalginen Pehtoori-kahvipannu.[72] Lisäksi syntyi useita vanhaan perustuvia uusia tuotteita, esimerkiksi Marimekon Unikko-kuosia (1964) käytettiin lukemattomissa kulutustavaroissa.
Asemansa jo 1900-luvulla vakiinnuttanut Stefan Lindfors jatkoi uraansa 2000-vuosikymmenellä. Hän suunnitteli oivaltavia keittiötarvikkeita, kuten Boy-juomalasin Iittalalle ja MeHu-juomalasin Marlille.[73] Vaatesuunnittelija Paola Suhosen muotitalo Ivana Helsinki löi itsensä läpi ja sai huomiota niin Suomessa kuin muuallakin. Suhonen ammensi usein lentävistä luontokappaleista: vuosikymmenen aikana hänen tallissaan syntyivät muun muassa Collection Tiira, Collection Dead Butterflies ja Collection Birdring.[74]
Harri Koskinen (s. 1970) nimitettiin Suomen vuoden nuoreksi muotoilijaksi vuonna 2000. Koskisen muotoili vuosikymmenen aikana muun muassa Genelecin aktiivikaiuttimia, Issey Miyaken rannekelloja, graafisia kuoseja Marimekolle ja huonekaluja muun muassa Artekille. Lisäksi hän suunnitteli juomapulloja, kuten kierrätettävän polyetyleenitereftalaatti-materiaalista valmistettavan muovipullon Olville.[75] Koskinen sai Compasso d’Oro -palkinnon 2005 sekä Torsten ja Wanja Söderberg -palkinnon 2009. Koskisen Block-valaisin (1996) pääsi New Yorkin Modernin Taiteen museon kokoelmiin vuonna 2000.[76]
Tekniikka
Matkapuhelimet
Matkapuhelimet yleistyivät nopeasti ja lankapuhelinliittymien määrä kääntyi puolestaan selvään laskuun.[77] Digitaalinen matkapuhelinjärjestelmä GSM syrjäytti 1980-luvun alussa käyttöönotetun analogisen NMT-järjestelmän. NMT-900-verkko suljettiin tammikuussa 2001 ja NMT-450-verkko tammikuussa 2003.[78] Loppuvuonna 2008 Suomessa tilastoitiin lähes seitsemän miljoonaa matkaviestinliittymää, kun taas kiinteiden puhelinliittymien määrä oli laskenut alle 1,7 miljoonan.[79]
Matkapuhelimien ominaisuudet lisääntyivät. Vuosikymmenen alussa markkinoille tulivat kamerapuhelimet, joilla alkuun saattoi ottaa vain heikkotasoisia kuvia. Pikselimäärät ja kuvien laatu kohenivat vuosikymmenen kuluessa ja myös videokuvausmahdollisuus yleistyi.[80]
Matkapuhelimet pienenivät, halpenivat ja muuttivat ihmisten välistä kommunikointia. Kännykkäetiketti herätti keskustelua. Liian äänekäs kännykkään puhuminen alkoi suivaannuttaa ihmisiä siinä määrin, että vuonna 2007 julkisissa liikennevälineissä järjestettiin Älä kailota -kampanja.[81]
1990-luvulla muodostunut Sonera yhdistyi ruotsalaisen Telia-yhtiön kanssa vuoden 2002 aikana muodostaen TeliaSoneran. Aiemmin vuosituhannen alussa Sonera pyrki laajentamaan liiketoimintaansa sijoittamalla kolmannen sukupolven matkapuhelinverkon (3G, UMTS) toimilupaan Saksassa. Liiketoimi ei ollut kannattava, ja Soneran oli vetäydyttävä Saksasta. Kyseisestä tapahtumasta julkaistiin Mihin katosivat Soneran miljardit -kirja.
Vaikka kotitietokoneita oli myyty jo 1980-luvun alusta alkaen, niistä tuli jokakodin laitteita internetin myötä 2000-luvun ensikymmenellä. Vuonna 2009 internet-yhteys oli noin neljässä kotitaloudessa viidestä.[82] Tilaavievien pöytäkoneiden sijaan hankittiin yhä useammin kannettava tietokone.
Sosiaalinen media, some, oli 2000-luvun uutuus. Se mahdollisti käyttäjien toimimisen paitsi sisällöntuottajina pelkän vastaanottamisen sijaan. Suomenkielinen Facebook aloitti keväällä 2008.[83] Monen teini-ikäisen suosikkisovellus oli Habbo, joka avattiin syksyllä 2000. Samana vuoden lopulla perustettiin myös IRC-Galleria, joka oli sivuliikenteeltään Pohjoismaiden suurin verkkosivusto vuonna 2006.[84]
Wikipedia edusti uusia tiedontuottamisen muotoja. Suomenkielinen Wikipedia aloitti 2002 ja ylitti 200 000 artikkelin rajan ennen vuosikymmenen vaihdetta.
Kotielektroniikka
2000-luvulle tultaessa käytännöllisesti katsoen kaikissa suomalaistalouksissa oli yleisimmät viihde-elektroniikkalaitteet ja kodinkoneet, kuten jääkaappi ja televisio. Koteihin hankittiin kakkos- ja kolmostelevisioita ja kesämökkejä koneellistettiin. 1980-luvulla nopeasti yleistynyt mikroaaltouuni oli vuonna 2006 noin 90 prosentissa suomalaistalouksista ja aiemmin ylellisyytenä pidetty astianpesukone oli tullut perhetalouksien vakiovarusteeksi.[85][86]
Videonauhurit alkoivat käydä jo vanhanaikaisiksi, kun DVD-teknologia teki tuloaan. Tilaavievien kuvaputkitelevisioiden tilalle alkoi ilmestyä litteitä televisiovastaanottimia, joita kutsuttiin taulutelevisioiksi.[87] Digisovittimet yleistyivät nopeaan tahtiin, mutta kävivät toisaalta digitelevisiovastaanottimien myötä pian tarpeettomiksi. Jokaisella laitteella oli oma kauko-ohjaimensa, joten olohuoneen pöydällä oli usein vähintään kolme kauko-ohjainta. Lisääntynyt laitemäärä aiheutti lisäksi melkoisia johtoviidakoita huoneiden nurkkiin, mikä suututti perheenemäntiä.
Suomen kieli
2000-luvun ensi kymmenen uudissanoja tai vuosikymmenen aikana runsaasti tiedostusvälineissä käytettyjä sanoja. Lähteenä vuosikymmenen aikana julkaistujen Mitä missä milloin -kirjojen luettelot vuoden sanoista:
uutisoida (välittää uutisena, toimittaa uutiseksi; suomen kielen lautakunta hyväksyi pakinoitsija Ollin humoristisesti [”Eturientolan erikoisuuskirjeenvaihturi”] käyttämän verbin yleiskieleen vuonna 2004)[92]
2000-luvun ensikymmenen suomalaisen kirjallisuuden ominaispiirteenä oli tyylien ja lajien runsaus. Tarkkaanrajatut genreluokitukset menettivät merkitystään. Päinvastoin kuin modernistinen ja postmodernistinen proosa 2000-vuosikymmenen kirjallisuus korosti juonen merkitystä. Romaaniin kirjoitettiin useita toisiinsa limittyviä tarinalinjoja. Vuosikymmenen kuluessa julkaistiin myös useita yhteiskuntakriittisiä kertomuksia ja runous nosti päätään.[93]
Sofi Oksanen (s. 1977) oli eräs vuosikymmenen puhutuimpia uusia suomalaiskirjailijoita. Hänen esikoisromaaninsa Stalinin lehmät ilmestyi 2003. Vuonna 2005 ilmestyi Baby Jane ja vuonna 2008 Puhdistus, joka voitti Finlandia-palkinnon ja filmatisoitiin elokuvaksi 2012. Lisäksi Puhdistuksesta tehtiin näyttämösovituksia. Oksanen käsitteli kirjoissaan muun muassa kommunismin rikoksia, mielenterveysongelmia ja lesbolaisuutta.[94]Jari Tervo kirjoitti Suomen itsenäisyyden ajan poliittista historiaa käsittelevän trilogiansa, johon kuuluivat teokset Myyrä (2004), Ohrana (2006) ja Troikka (2008). Laila Hirvisaari jatkoi menestyksekästä kirjailijanuraansa 1900-luvun alkuun ajoittuvalla Imatra-sarjallaan; lisäksi hän kirjoitti neljä uutta osaa 1970-luvulla aloittamaansa Lehmusten kaupunki -sarjaan, jonka aikajänne on toisen maailmansodan vuosissa. Kaari Utriolta ilmestyi kaukaisempaan menneisyyteen ajoittuvia epookkiromaaneja ja useita tietokirjoja. Kari Hotakainen oli niin ikään pinnalla, hänen omakotitalounelmasta kertova aikalaisromaaninsa Juoksuhaudantie voitti Finlandia-palkinnon 2002 ja oli saman nimisen elokuvan pohjana.[95][96]Riikka Pulkkisen esikoisromaani, rankkoja teemoja kuten eutanasiaa ja hyväksikäyttöä käsittelevä Raja herätti runsaasti polemiikkia, mutta sai silti erinomaiset arvostelut. Miika Nousiainen debytoi vuonna 2007 romaanillaan Vadelmavenepakolainen, jossa hän kuvaa tragikoomiseen sävyyn ongelmallista suhdetta Ruotsiin.[97]
Vuosikymmenen yhteiskuntakriittistä kirjallisuutta edustavat muun muassa Riku KorhosenKahden ja yhden yön tarinoita (2003) ja Markku PääskysenVihan päivä (2006).[98]Mikko Rimmisen tajunnanvirtatekninen Pussikaljaromaani (2004) sai runsaasti huomiota ja siitä tehtiin elokuvaversio seuraavan vuosikymmenen alussa. Eppu Nuotio kirjoitti lastenkirjojen ohella kolmiosaisen eeppisen Varkaus-sarjan ja lounaissuomalaiseen pikkukaupunkimiljööseen sijoittuvan Pii Marin -rikosromaanisarjan.[99]
2000-luvun ensikymmenen teatteriohjaajista esiin nousivat muun muassa Mikko Roiha ja Kristian Smeds. Roihan ohjaustöissä sanaan ja liikkeeseen yhdistyi tarkoin harkittu visuaalisuus. Hänen ohjauksiaan oli muun muassa Orvokki AutionPesärikko, joka vakuutti paitsi katsojat, myös kriitikot.[103] Smeds herätti keskustelua tulkinnallaan Väinö Linnan klassikosta Tuntematon sotilas.
Reko Lundán (1969–2006) oli 2000-vuosikymmenen keskeinen teatterivaikuttaja, joka piti oman näkökulmansa teatteriin ja maailmaan kasvavista kaupallisuuden paineista piittaamatta. Lundán teki niin kutsuttua yhteiskunnallista teatteria, hän ohjasi muun muassa puhenäytelmät Tarpeettomia ihmisiä (2003) ja Ihmisiä hyvinvointivaltiossa (2003) sekä musikaalinKutsumattomia vieraita (2006). Lundánin ohjaajantestamentti oli Den dansande prästen (Svenska Teatern, 2006). Teatterityön ohella Lundán oli tunnustettu kirjailija. Hänen romaanejaan ovat muun muassa Ilman suuria suruja (2002) ja Viikkoja, kuukausia (2006), joka ilmestyi hieman ennen hänen kuolemaansa.[105]
Vaikka lehtien levikit laskivat 2000-luvun ensikymmenellä, kansainvälisesti vertaillen Suomessa luettiin lehtiä edelleen poikkeuksellisen paljon. Sanomalehdet perustivat internet-lehtensä jo 1990-luvulla ja 2000-vuosikymmenellä lehtien lukeminen siirtyi vuosi vuodelta enemmän verkkoon. Esimerkiksi Helsingin Sanomien verkkolehden lukijamäärä lisääntyi vuodesta 2001 vuoteen 2006 jopa 172 % ja Iltalehden peräti 377 %.[107] Suomalaisten sanomalehtien yhteislevikki painui vuonna 2008 alle kolmen miljoonan.[108]
Radio
Yleisradio uudisti suomenkielisen radiotoimintansa vuonna 2003, jolloin toimintansa aloittivat YLE Radio 1, YleX, YLE Radio Suomi ja YleQ. Radion AM-lähetykset lopetettiin vuodenvaihteessa 2007.[109] Yleisradio menetti kuunteluosuuttaan vuosikymmenen kuluessa.[110] Useat osavaltakunnalliset kaupalliset radioasemat aloittivat lähetyksensä: Iskelmä aloitti 2000, Radio Suomipop 2001, Radio Rock 2007 ja Radio Aalto niin ikään 2007.
Viimeiset Suomen Tietotoimiston radiouutiset kuultiin Yleisradiosta 31. joulukuuta 2003 kello 19.00. Samalla katkesi Yleisradion toiminnan alusta, vuodesta 1926 keskeytyksettä jatkunut perinne. Yleisradio jatkoi kuitenkin uutismateriaalin hankintaa STT:ltä, ja STT:n uutisia oli edelleen mahdollista kuunnella kaupallisilta radiokanavilta.[111]
Televisio
Lähetystekniikka
2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Suomessa oli käytössä televisiomaksu. Viranomaiset valvoivat kansalaisten koteja sen suhteen, kenellä on televisiolaite ja kenellä ei. Vuosikymmenen aikana Suomessa toteutettiin digisiirtymä. Digitaaliset koelähetykset oli aloitettu 1997. Digitaaliset lähetykset aloitettiin pääkaupunkiseudulla sekä Tampereen ja Turun kaupunkiseuduilla syyskuussa 2000. Vuonna 2005 digiverkon peittoalueen laskettiin kattavan 99,9 % Suomen väestöstä, eli verkon ulkopuolelle jäi vain viitisen tuhatta kansalaista. Lopullisesti digitekniikkaan siirryttiin Suomessa 1. syyskuuta 2007 kello 4.00. Teräväpiirtolähetysten aloittaminen jäi seuraavalle vuosikymmenelle.[112]
Tositelevisio
Televisio-ohjelmistossa uutta olivat formaatteihin perustuvat tositelevisiotuotannot. Suuri seikkailu oli genren ensimmäisiä suomalaistuotantoja, sitä esitettiin keväisin vuodesta 2001 vuoteen 2005. Alankomaalaiseen formaattiin perustuva Big Brother sai ensiesityksensä elokuussa 2005. Tositelevision olennainen osa oli osallistujien pudottaminen yksi toisensa jälkeen, ja viimeisessä jaksossa yksi kilpailijoista sai suurehkon palkintosumman. Osallistujat tekivät paljastuksia yksityiselämästään, riitelivät ja vuodattivat kyyneleitä.[113]
Brittiformaattiin perustuva kykyjenetsintäkilpailu Idols aloitti Suomessa loppukesästä 2003. Idolsia lyhytikäisemmäksi jäi Popstars. Suomen Robinsonissa (2004 ja 2005) kilpailijat vietiin autiolle saarelle ja Miljonääri-Jussissa (2004) naiset kisasivat varakkaaksi väitetyn poikamiehen suosiosta. Viihdelehdistö tarttui tositelevision kilpailijoiden yksityiselämään. Näin syntynyt julkisuus jäi lähes poikkeuksetta lyhytkestoiseksi.[113]
Tositelevision suosio kantoi myös vuosikymmenen loppupuolelle. Syyskuussa 2007 sai ensi-iltansa Talent Suomi. Suosituksi muodostui maaliskuussa 2006 aloittanut Tanssii tähtien kanssa.[114]
Draama- ja komediasarjat
2000-luvun ensikymmenen television suosikkisarja Salatut elämät perustuu niin ikään formaattiin. "Salkkarit" aloitti alkuvuonna 1999 ja sitä jatkettaneen ainakin vuoteen 2018.[115] Sarjan jaksoja esitettiin alusta alkaen viidesti viikossa, kun aiemmin suomalaisten televisiosarjojen esitystiheys oli ollut tyypillisesti yksi jakso viikossa.
Rikospoliisi Maria Kallio (2003) keräsi ruutujen ääreen keskimäärin 1,3 miljoonaa katsojaa. Nimiroolin tulkitsi Minna Haapkylä.[116]Käenpesä oli myös eräs vuosikymmenen suosituista draamasarjoista. Sitä esitettiin runsaat sata jaksoa vuosina 2004–2007. Nelosen Irtiottoja (2003) kahmi lukuisia televisioalan palkintoja.[117]
Syyskaudella 2003 esitettiin viisitoistaosainen komediasarja Kuumia aaltoja, jota Kaleva-lehdessä luonnehdittiin termillä "Hannele Laurin ikääntymissarja".[118] Vuosina 2004 ja 2006 esitettiin tamperelainen parisuhdekomedia Paavo ja Raili. Eija Vilppaan ja Ritva Holmbergin käsikirjoittamassa 24-osaisessa tuotannossa nimirooleja näyttelivät Vilpas ja Lasse Karkjärvi.
Yle TV2:n keskiviikkoiltojen sarjat nauttivat suurta suosiota. Vuosina 1999–2003 esitettiin Carl ja Anna-Lisa Mestertonin käsikirjoittamaa epookkidraamaa Hovimäki, joka kertoo Lindhofien ja Sepän sukujen vaiheista lounaissuomalaisessa maalaispitäjässä 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun.[119]
Tavaksi tuli, että useimmat televisiosarjat julkaistiin DVD:nä pian televisioesitystensä jälkeen - myös Salatut elämät, jonka tuhannes jakso Ulla katsoo pelkoaan suoraan silmiin ensiesitettiin 26. marraskuuta 2004.
Asiaohjelmat ja keskusteluohjelmat
Ajankohtainen kakkonen jatkoi halki vuosikymmenen, ohjelma täytti vuosikymmenen lopussa jo 40 vuotta.[123] Yle TV1 esitti uutisiaan tuttuun tapaan kello 20.30 ja MTV3 puolestaan kello 19 ja kello 22. Myös Nelosella oli uutislähetyksensä, Nelosen uutiset.
Yle TV1:n uutisankkuri Arvi Lind siirtyi eläkkeelle lokakuussa 2003.[118] Elämänmuutos uutisoitiin laajalti. MTV3:n pitkäaikainen uutisankkuri Leena Kaskela jäi eläkkeelle marraskuussa 2004 ja Yleisradion Eva Polttila puolestaan syyskuussa 2009.[124]
Talk show't eli keskusteluohjelmat vakiinnuttivat paikkansa suomalaisessa mediakentässä. 2000-vuosikymmenen keskusteluohjelmia olivat muun muassa Arto Nyberg, Joonas Hytönen Show ja Hyppönen-Enbuske Experience. Lajityypin erikoisuuksia oli Outi Mäenpään emännöimä Noriko Show (2004), jossa Mäenpää oli tekeytynyt japanilaistoimittajattareksi, joka haastatteli suomalaisjulkkiksia englanniksi. Lähtökohdastaan huolimatta sarja ei jäänyt piilokameraviihteen tasolle, vaan siitä tuli eräs esitysvuotensa parhaita suomalaisia henkilöhaastatteluohjelmia.[106]
Musiikki
Kevyt musiikki
Vuosikymmenen menestykset
2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen suosittuja suomalaisia kevyen musiikin esittäjiä olivat muun muassa Anssi Kela ja Maija Vilkkumaa. Anssi Kelan esikoisalbumi Nummela (2001) myi yli 150 000 kappaletta. Albumilta muistetaan muun muassa hitti Mikan faijan BMW. Vilkkumaan ytimekkäästi nimetty albumi Ei myi yli 120 000 kappaletta. Hänen hittejään olivat muun muassa Ingalsin Laura (2001) sekä Totuutta ja tehtävää (2001). Rock-yhtye Yö myi levyjään sadointuhansin, yhtyeen Rakkaus on lumivalkoinen (2003) oli eräs vuosikymmenen menestyssävellyksistä. Nylon Beatin levyt myivät platinaa yksi toisensa jälkeen. Radiossa soivat tiheään muun muassa kappaleet Syytön (2000) ja Anna mulle (2001).[125]
2000-luvun ensikymmenellä edesmenneitä kevyen musiikin henkilöitä olivat muun muassa pikkutuhmista pop-kappaleistaan tunnettu viihdetaiteilija Kikka (1964–2005), suomalaisen muusikkokaartin terävimpään kärkeen kuuluva Kirka (1950–2007) ja Suomirockin grand old man Juice Leskinen (1950–2006).
Tositelevisio ja pop-musiikki
Idols-tyyppiset televisio-ohjelmat toivat mukanaan suuren määrän uusia esiintyjiä, joiden menestys tosin ei yltänyt useinkaan esikoisalbumia pidemmälle. Idolsin ensimmäisen tuotantokauden voittaja Hanna Pakarinen ja toiseksi tullut Jani Wickholm menestyivät kohtalaisesti, mutta lopulta potin korjasi kolmanneksi tullut Antti Tuisku, jonka yleisönsuosio säilyi korkeana myös 2010-luvulla. Popstars-ohjelman voittaja Gimmel toimi vain pari vuotta, yhtyeen suurin hitti on Etsit muijaa seuraavaa (2002). Gimmelin jäsenistä menestykselliselle soolouralle pääsi Jenni Vartiainen, hänen ensimmäisiä soolohittejään on muun muassa Ihmisten edessä (2007). Vuosikymmenen nuorinta muusikkopolvea edusti Anna Abreu (s. 1990), joka ponnahti suosioon vuoden 2007 Idols-ohjelmasta. Abreun menestyskappaleita on muun muassa End of Love (2007).
Kansainvälinen menestys
2000-luvun ensikymmenellä entistä useampi suomalaismuusikko menestyi kotimaansa lisäksi myös ulkomailla. DarudenSandstorm (1999) oli eräs vuosikymmenen alun hittejä. Yhdysvalloissa Sandstormin digimyynti ylitti sittemmin puolen miljoonan rajan. Daruden tuotanto julkaistiin Yhdysvalloissa digitaalisessa muodossa vuonna 2007.[126] Kansainvälistä suosiota nautti myös HIM, joka teki levytyssopimuksen yhdysvaltalaisen Sire Recordsin kanssa syyskuussa 2004.[127]
NightwishinOnce oli kesällä 2004 Euroopan myydyin musiikkialbumi.[127] Edellämainitun ohella Nightwish julkaisi 2000-vuosikymmenen aikana studioalbumit Wishmaster (2000), Century Child (2002) ja Dark Passion Play (2007). Suomen ulkopuolella menestyi myös rock-yhtye The Rasmus. Albumi Dead Letters (2003) myi yli puolitoista miljoonaa kappaletta. Erityisen suosittu oli single In the Shadows, joka nousi listaykköseksi Suomessa, Saksassa ja Uudessa-Seelanissa.[128] Niin ikään pop rock -yhtye Sunrise Avenue sai kansainvälistä suosiota, esimerkiksi kappale Fairytale Gone Bad (2006) kuuluu yhtyeen menestyneimpiin.[129]
Vuosikymmenen aikana polemiikkia aiheutti Musiikkitalon rakentaminen Helsinkiin. Rakennus valmistui lopulta kesällä 2011.
Elokuvat
Suomalaisen elokuvan katsojaluvut kohosivat 1990-luvun lopulta alkaen. Elämäkertaelokuvia valmistui tiiviiseen tahtiin; usein aiheena olivat lähimenneisyyden henkilöt, joista useat olivat kuvaushetkellä vielä hengissä. Elokuvien pääosissa näytteli melko homogeeninen näyttelijäkaarti. Timo Koivusalo, Aku Louhimies ja Aleksi Mäkelä ohjasivat suuren osan 2000-luvun ensikymmenen katsojamenestyksistä; kansainvälistä menestystä sai lähinnä Aki Kaurismäki.
JP Siili ohjasi Remu Aaltosen nuoruusvuosista kertovan elokuva Ganes (2007). Vuonna 2008 Siili ohjasi jännityselokuvan Blackout, jossa pääroolin näytteli Petteri Summanen, eräs vuosikymmenen suosituista näyttelijöistä.[132]
Toista maailmansotaa käsiteltiin edelleen suomalaisessa elokuvataiteessa. Åke Lindmanin viimeinen ohjaustyö oli Karjalankannaksen taisteluista kertova Tali-Ihantala 1944 (2007). Elokuvan sisarteokseksi on kutsuttu niin ikään Lindmanin ohjausta Etulinjan edessä (2004).[133]Klaus Härön ohjaama Äideistä parhain (2006) käsittelee Ruotsiin lähetettyjä sotalapsia. Elokuva oli Suomen Oscar-ehdokkaana. Teos sai pääasiassa myönteisen vastaanoton, mutta sitä myös kritisoitiin liiasta sentimentaalisuudesta.[134]
Kohuelokuvat
Levottomat-trilogia herätti huomiota, sarjan elokuvia ei sinänsä yhdistänyt muu kuin tuotantoyhtiö Solar Films, ihmissuhdeongelmissa piehtarointi ja pikkutuhma pehmoseksi. Trilogian elokuvat Levottomat (2000), Minä ja Morrison (2001) ja Levottomat 3 (2004) saivat hyvän yleisövastaanoton. Levottomat-teoksen ohjaaja Aku Louhimies oli usean 2000-vuosikymmenen kassamenestyksen takana: hän ohjasi muun muassa elokuvat Kuutamolla (2002), Paha maa (2005) ja Valkoinen kaupunki (2006). Paha maa oli myös taiteellinen voitto.[135]
Alastomuudesta syntynyttä mediahuomiota aiheutti muun muassa JP SiilinHymypoika (2003), keskeisessä roolissa Reino Nordin, eräs 2000-vuosikymmenellä taiteellisen läpimurtonsa tehneistä näyttelijöistä. Alastomuuden aiheuttama polemiikki tiivistettiin viihdelehdistössä sanaan "kohu", jota ylipäätään viljeltiin ahkeraan lööpeissä.[136]
Suurmenestys Pahat pojat
Vuosikymmenen menestyselokuva oli Aleksi Mäkelän ohjaama, löyhästi tositapahtumiin perustuva Pahat pojat (2003), joka sai teattereissa runsaasti yli 600 000 katsojaa.[137] Niin ikään Mäkelän ohjaama, Matti Nykäsen elämästä ammentanut Matti oli kassamenestys.[138]
Uuno-elokuvien joutsenlaulu
Uuno Turhapuro -elokuvien 1973 alkanut jatkumo päättyi 2004 elokuvaan Uuno Turhapuro – This Is My Life. Elokuva jäi Ere Kokkosen (1938–2008) viimeiseksi. Vuosikymmenen aikana kuoli useita Uuno-elokuvista tunnettuja näyttelijöitä, jotka toki olivat tehneet varsinaisen taiteellisen uransa muissa yhteyksissä: Tapio Hämäläinen (1922–2008), Marita Nordberg (1929–2009) ja Marjatta Raita (1944–2007). Viimeinen Uuno-elokuva oli kunnianosoitus suomalaisen viihteen monitoimimiehelle Spede Pasaselle (1930–2001).[139]
Olli Saarelan Rukajärven tie sai 426 414 katsojaa, elokuvan ensi-ilta oli vuonna 1999.[138] Maailmanlaajuisesti eniten katsojia keräsivät Aki Kaurismäen ohjaamat elokuvat.
Suomalaista urheilua ja suomalaisten käsityksiä urheilusankareistaan ravisutti Lahden MM-hiihtojen dopingskandaali 2001, jolloin Suomi menetti dopingrikkomusten takia peräti kolme mitalia.[141] Lopulta Suomi tuli näissä kisoissa kolmanneksi saatuaan kaksi kultaa, viisi hopeaa ja kolme pronssia.[142] 2000-luvun ensikymmenen menestyneimpiä hiihtäjiä on muun muassa Virpi Kuitunen. Hän on ainoa Lahdessa dopingista kiinni jäänyt, joka onnistui myöhemmin vielä palaamaan kansainväliselle huipulle. Kuitunen on voittanut vuosikymmenen aikana yhteensä kuusi kultamitalia.[143] Muita menestyneitä maastohiihtäjiä ovat muun muassa Pirjo Muranen ja Aino-Kaisa Saarinen, jotka ovat myös moninkertaisia kultamitalisteja.[144][145]
2000-luvun ensikymmenellä elettiin pääsääntöisesti nousukautta, ja merkkivaatteet olivat suosittuja. Naisten muoti-ilmiöitä olivat muun muassa varvas- ja rannekorut, Velour-oloasut, leggingsit, pitkät puserot, glitterit, korkokengät ja ballerina-kengät. Monet muotitietoiset naiset suosivat ylisuuria aurinkolaseja, lantiofarkkuja, UGG-saappaita ja monogrammilaukkuja. Ystävyysrannekkeet olivat yleisiä etenkin nuorisolla. Korkeavyötäröiset farkut tekivät paluun. Värikkäät Crocs-muovikengät olivat suosittuja iästä tai sukupuolesta huolimatta.[159][160] Muodissa näkyi vahvasti myös retrotyyli: esimerkiksi jo 1960-luvulla suunniteltu MarimekonUnikko-kuosi oli näkyvästi esillä muodissa. Nuorilla miehillä tyypillisiä olivat hupparit, t-paidat, reput, farkut, urheilujalkineet ja lippalakit, vuosikymmenen lopulla erityisesti "suoralipat".
Ruoka ja juoma
Kolmannelle vuosituhannelle tultua ruoanlaitosta oli tullut muotia, mikä näkyi etenkin television ruokaohjelmien sekä aikakauslehtien ruoka-artikkelien lisääntymisellä. Ruuan merkitys nautinnon lähteenä oli kasvanut samalla kun perinteisen ravitsemuslähtöisen ajattelun merkitys oli pienentynyt. Luomutuotteet ja lähiruoka kasvattivat suosiotaan, ja eri ihmisten välisten ruokailutottumusten erot kasvoivat selvästi. Kasvissyöjien määrä alkoi nousta, mutta lihan kokonaiskulutus jatkoi yhä nousuaan. Erityisesti broilerinlihan kulutus nousi.[161] Niin ikään valmisruokien, majoneesipohjaisten salaattien, pikapuurojen, myslien ja energiajuomien myynti ja kulutus nousivat.[162][163]
Kulttuurillinen kansainvälistyminen näkyi myös uuden vuosituhannen ruokakulttuurissa. Monet uudet, eksoottiset ruoat veivät suosiota kotimaisilta perinneruoilta. Etenkin monet aasialaiset ruoka-aineet ja ruokalajit, kuten sushi, kookosmaito, nuudelit ja makea chilikastike, vakiinnuttivat paikkansa suomalaisessa ruokakulttuurissa. Niin ikään myös erilaisten ranskalaisten, italialaisten ja espanjalaisten makkaroiden, kinkkujen ja juustojen suosio kasvoi 2000-vuosikymmenellä.[164][165] Tosin monet kotimaiset perinneruoat pitivät yhä pintansa. Lihapyörykät, paistettu kala, pihvi tai leike, makaronilaatikko ja jauhelihakastike kuuluivat yhä suomalaisten suosikkiruokiin. Myös italialaisperäiset pizza ja lasagne kuuluivat suomalaisten lempiruokiin.[166]
Yökerhot olivat vuosikymmenen aikana hyvin suosittuja, ja niitä avattiin paljon etenkin Helsinkiin.[167] Vuosina 2004–2007 suomalaiset joivat yli 12 litraa puhdasta alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohden eli enemmän kuin koskaan muulloin. Alkoholinkulutusta oli kasvattanut etenkin vuonna 2004 toteutettu alkoholiveron huomattava alennus. Vuosikymmenen lopulla alkoholiveron korotus ja taloudellinen laskukausi hillitsivät alkoholinkäyttöä ja vähensivät yökerhojen suosiota.[167][168][169] Nuorten alkoholinkäyttö kuitenkin väheni vuosi vuodelta.[170]
Kuolleita
Suomessa kuolivat 2000-luvun ensikymmenellä muun muassa seuraavat merkkihenkilöt:
Teuvo Tulio (1912–2000), elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä
Keuskupan PalmiraDioecesis PalmiranusLambang Keuskupan PalmiraLokasiNegaraKolombiaMetropolitCaliStatistikLuas3.000 km2 (1.200 sq mi)Populasi- Total- Katolik(per 2004)700.000600,000 (85.7%)InformasiRitusRitus LatinPendirian17 Desember 1952 (71 tahun lalu)KatedralCatedral de Nuestra Señora del Rosario del PalmarKepemimpinan kiniPausFransiskusUskupEdgar de Jesús García GilPeta Keuskupan Palmira (bahasa Latin: Palmiranus) adalah sebuah keuskupan yang terl...
1991 single by Right Said Fred I'm Too SexySingle by Right Said Fredfrom the album Up Released15 July 1991Genre Dance-pop[1][2] Eurodance[3] Length2:50Label Tug (UK) Charisma (US) Songwriter(s) Fred Fairbrass Richard Fairbrass Rob Manzoli Producer(s)TommyDRight Said Fred singles chronology I'm Too Sexy (1991) Don't Talk Just Kiss (1991) Right Said Fred singles chronology Where Do You Go to My Love?(2006) I'm Too Sexy 2007(2007) I'm a Celebrity(2008) Music videoI'm ...
Scoparia Scoparia dulcis Klasifikasi ilmiah Kerajaan: Plantae (tanpa takson): Tracheophyta (tanpa takson): Angiospermae (tanpa takson): Eudikotil (tanpa takson): Asterid Ordo: Lamiales Famili: Plantaginaceae Tribus: Gratioleae Genus: ScopariaL. Spesies Lihat teks Scoparia adalah genus dari sebagian besar tumbuhan tropis dalam famili Plantaginaceae, termasuk Scoparia dulcis yang dikenal dengan nama Sapu manis dan banyak nama lainnya.[1] Daftar spesies[2] Scoparia aemilii Choda...
يفتقر محتوى هذه المقالة إلى الاستشهاد بمصادر. فضلاً، ساهم في تطوير هذه المقالة من خلال إضافة مصادر موثوق بها. أي معلومات غير موثقة يمكن التشكيك بها وإزالتها. (نوفمبر 2019) هذه المقالة تحتاج للمزيد من الوصلات للمقالات الأخرى للمساعدة في ترابط مقالات الموسوعة. فضلًا ساعد في تحس...
Terrorist attack in Tripoli (2015) Corinthia Hotel AttackThe Corinthia Hotel main towerLocationCorinthia Hotel Tripoli, Tripoli, LibyaCoordinates32°53′50″N 13°10′13″E / 32.89722°N 13.17028°E / 32.89722; 13.17028Date27 January 2015 (2015-01-27) 09:00 (UTC+2)Attack typecar bombing; mass shooting, suicide bombingDeaths10 (not including the perpetrators)Injured5Perpetrators Islamic State[1] Wilayat Tarabulus Motive2013 arrest of Abu ...
Public research university in San Diego, California For the University of California university, see University of California, San Diego. For the private university, see University of San Diego.SDSU redirects here. Not to be confused with South Dakota State University. San Diego State UniversityFormer namesSan Diego Normal School (1897–1923)San Diego State Teachers College (1923–1935)San Diego State College (1935–1972) California State University, San Diego (1972–1974)MottoLeadership ...
Koordinat: 8°30′31″S 140°24′35″E / 8.508646°S 140.409749°E / -8.508646; 140.409749 Halaman ini berisi artikel tentang kabupaten di Indonesia. Untuk distrik bernama sama, lihat Merauke, Merauke. Untuk kegunaan lain, lihat Merauke (disambiguasi). Kabupaten MeraukeKabupatenDari atas ke bawah: Taman 0 Kilometer, Kantor bupati Merauke, dan Bandara Mopah Merauke LambangJulukan: Kota RusaMotto: Izakod Bekai Izakod Kai (Satu Hati Satu Tujuan)PetaKabupaten...
Artikel biografi ini ditulis menyerupai resume atau daftar riwayat hidup (Curriculum Vitae). Tolong bantu perbaiki agar netral dan ensiklopedis. SukimanFoto Resmi Sukiman Bupati Rokan Hulu pada periode 2021-2024 Bupati Rokan Hulu ke-7PetahanaMulai menjabat 21 Juni 2021PresidenJoko WidodoGubernurSyamsuar Edy NasutionWakilIndra GunawanPendahuluAbdul Haris (Plh.)PenggantiPetahanaMasa jabatan14 Februari 2018 – 22 April 2021(Pelaksana tugas: 14 Juni 2016 — 17 Mei 2017)(Pelaksa...
Historical bronze statue in Rome Location of the Colossus (in red near the center) in a map of Rome The Colossus of Nero (Colossus Neronis) was a 30-metre (98 ft) bronze statue that the Emperor Nero (37–68 AD) created in the vestibule of his Domus Aurea, the imperial villa complex which spanned a large area from the north side of the Palatine Hill, across the Velian ridge to the Esquiline Hill in Rome. It was modified by Nero's successors into a statue of the sun god Sol. The statue wa...
Station of the Dalian metro DD Port双D港General informationLocationDalian, LiaoningChinaCoordinates39°03′41″N 121°52′06″E / 39.06139°N 121.86833°E / 39.06139; 121.86833Operated byDalian Public Transportation Group Co. Ltd.Line(s)Line 3Services Preceding station Dalian Metro Following station Free Trade Zonetowards Dalian Railway Station Line 3 Xiaoyaowantowards Golden Pebble Beach DD Port is a station on Line 3 of the Dalian Metro in Liaoning Province, Ch...
1995 single by various artistsFreedomSingle by various artistsfrom the album Panther soundtrack ReleasedApril 15, 1995RecordedFebruary 1995GenreR&BLength4:59LabelMercury RecordsSongwriter(s) Joi Gilliam Dallas Austin and Joseph Kirkland Producer(s) Dallas Austin Diamond D Mercury Records released the stirring song Freedom (Theme from Panther) in 1995. More than sixty African-American female musicians from pop, R&B, and hip-hop groups and artists make up the chorus. En Vogue, Xscape, ...
جزر بحر المرجان معلومات جغرافية الإحداثيات 19°05′27″S 150°54′06″E / 19.090833333333°S 150.90166666667°E / -19.090833333333; 150.90166666667 المسطح المائي بحر المرجان المساحة 10 كيلومتر مربع الحكومة البلد أستراليا (30 سبتمبر 1969–)[1] التقسيم الإداري أستراليا[1] الترك...
Short-barreled firearm designed to be held and used with one hand This article is about the firearm. For the film, see Handgun (film). For the songs, see Handgun (DaBaby song) and Handgun (YG song). Handguns redirects here. For the band, see Handguns (band). This article's tone or style may not reflect the encyclopedic tone used on Wikipedia. See Wikipedia's guide to writing better articles for suggestions. (April 2022) (Learn how and when to remove this message) Modern handguns (clockwise fr...
American western television series This article is about the television program. For other uses, see Bonanza (disambiguation). BonanzaAlso known asPonderosaGenreWesternCreated byDavid DortortStarring Lorne Greene Pernell Roberts Dan Blocker Michael Landon Guy Williams Victor Sen Yung David Canary Mitch Vogel Ray Teal Bing Russell Tim Matheson Lou Frizzell Theme music composer Ray Evans Jay Livingston Opening themeBonanzaEnding themeBonanzaComposers David Rose Walter Scharf Harry Sukman Fred S...
Former semi-professional indoor lacrosse team Baltimore BombersBased inBaltimore, MarylandArenaClarence H. Du Burns ArenaColorsRed, Black, Gold, White Head coachHunter FrancisGeneral managerHunter Francis The Baltimore Bombers were an American indoor lacrosse team based in Baltimore, Maryland. They were a member of the North American Lacrosse League. The Bombers played their home games at Clarence H. Du Burns Arena in the Baltimore City neighborhood of Canton.[1&...
Gueto de Cracovia Arco de entrada al Gueto de Cracovia.También conocido como En alemán: Krakau GhettoEn polaco: Getto KrakówUbicación CracoviaContexto HolocaustoSegunda Guerra MundialPerpetradores Alemania naziSchutzstaffel (SS)Víctimas Pueblo judíoCifra de víctimas 30 000[editar datos en Wikidata] El gueto judío de Cracovia fue uno de los cinco grandes guetos creados por los nazis en el Gobierno General, durante su ocupación de Polonia en la Segunda Guerra Mundial. En...
Voce principale: Giochi della XXXIII Olimpiade. Atletica leggeraParigi 2024 Informazioni generaliLuogoParigi: Stade de FrancePont d'IénaHôtel de Ville Periododall'1 all'11 agosto Partecipanti1810 Edizione precedente e successiva Tokyo 2020 Los Angeles 2028 Atletica leggera aiGiochi olimpici diParigi 2024 Corse piane 100 m piani uomini donne 200 m piani uomini donne 400 m piani uomini donne 800 m piani uomini donne 1500 m piani uomini donne 5000...
English dramatist Sydney Grundy, 1894 Sydney Grundy (23 March 1848 – 4 July 1914) was an English dramatist. Most of his works were adaptations of European plays, and many became successful enough to tour throughout the English-speaking world. He is, however, perhaps best remembered today as the librettist of several comic operas, notably Haddon Hall. Life and career Grundy was born in Manchester, England, the son of Alderman Charles Sydney Grundy. He was educated at Owens College, Mancheste...