Espoon Saunalahtea rakennetaan marraskuussa 2004.Salakuljettajantie elokuussa 2020.
Saunalahti (ruots.Bastvik) on Espoon kaupunginosa ja uusimpia kerrostaloalueita Kummelivuoren rinteessä Kivenlahden ja Kurttilan välissä Kauklahdenväylän länsipuolella Espoonlahden (merenlahti) rannalla. Merenlahti Saunalahden kohdalla on nimeltään Bastvikfjärden. Alueella on myös alkuperäistä saunalahtelaista, vanhaa omakotiasutusta ja viljelystä. Kivenlahdesta Saunalahden erottaa Länsiväylä. Espoonlahden vesitorni sijaitsee kaupunginosan itälaidalla Sammalvuorella.
Saunalahden ruotsinkielinen nimi Bastvik on ollut sekä Muulon kylänosan nimi, tilan nimi sekä lahden nimi. Tilannimenä se mainitaan vuonna 1758 muodossa Bastwik. Nimeen sisältyy ruotsin kielen saunaa tarkoittava sana "bastu", joka viittaa luultavasti rannikon kalasunoihin eli kalastajien majoihin. Nimen taustalla on esitetty olevan myös niiniä tarkoittava "bast". Nimipari Saunalahti – Bastvik vahvistettiin kaupunginosan nimeksi vuonna 1976.[4]
Historia
Bastvikin 1800-luvulta peräisin oleva kartano oli pitkään ränsistynyt. Päärakennuksen kunnostus valmistui 2008 ja siinä on asuintilojen lisäksi kunnostusprojektin arkkitehtien toimisto (Arkkitehtitoimisto Okulus Oy). Jokaisen kuukauden ensimmäisenä viikonloppuna kartano on avoinna kahvilana. Bastvikia kaavailtiin myös Kauklahdessa kesällä 2006 pidettyjen asuntomessujen etäkohteeksi. Ajatuksesta kuitenkin luovuttiin.
Bastvikin kartano oli 1800-luvun lopulla merkittävä sahatila, minkä ansiosta Sågholmen (entinen saari, nykyinen Sahaniemi) on ollut suurtenkin alusten pysähdyspaikka. 1910-luvun loppupuolella kartanorakennus kärsi ylläpidon puutteesta, mutta vuonna 1923 tilan osti Kauklahden Lasitehtaan perustaja Claes Nordstedt, joka kunnostutti rakennusta. Kun Kauklahden Lasitehdas ajautui konkurssiin, Nordstedt myi tilan vuonna 1928 pankinjohtaja Antti Hiltuselle. Hiltunen korjautti päärakennusta jälleen, tällä kertaa myös arkkitehtonisesti. Arkkitehti Väinö Toivion suunnitelmien mukaisesti rakennus sai uusklassisen, huvilamaisen asun. Kartanorakennuksen kunnostamisessa pyrittiin 2000-luvulla nimenomaan 1920-lukulaisen hengen vaalimiseen.
Länsiväylän rakentuminen
Autoliikenteen kasvaessa 1920-luvulla aloitettiin eteläisen tieyhteyden suunnittelua Helsingistä länteen. Helsingin kaupunki osti Lauttasaaren 1930-luvulla ja sen myötä tie päätettiin rakentaa Lauttasaaresta Jorvakseen. Saunalahden etelärajalla kulkeva Jorvaksentie, eli nykyinen Länsiväylä, avattiin liikenteelle vuonna 1937. Porkkalan palauttamisen myötä, vuonna 1956, tiestä tuli tärkeä yhteys läntiselle Uudellemaalle. Tien rakentaminen moottoritieksi aloitettiin vuonna 1961 ja tie valmistui Espoonlahdelle vuonna 1969. Tien nimeksi vakiintui tällöin Länsiväylä.[5]
Väestö
Väkiluvun kehitys
Saunalahden väestönkehitys 1975–2020
Vuosi
Asukkaita
1975
1 211
1980
1 351
1985
1 523
1990
1 651
1995
1 670
2000
2 050
2005
3 270
2010
5 140
2015
7 198
2020
10 207
Lähde: Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat.[6]
Liikenne
Kaupunginosasta liikennöivät seuraavat HSL:n bussilinjat:[7]
Espoonlahteen seutulinjat 146N ja 165N sekä sisäiset linjat 162, 163 ja 165.
Kauklahteen sisäiset linjat 162 ja 165 sekä seutulinja 165N.
Lisäksi Kummelirannanportin pysäkiltä kulkevat seutulinjat 171, 173 ja 175 Kirkkonummelta Matinkylään, sekä yölinja 173N Kirkkonummelta Kamppiin.[7]
Espoon rantoja kiertävä rantaraitti päättyy lännessä Saunalahteen. Espoonlahden perukassa rannat eivät ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yleisessä käytössä.[8]
Palvelut
Alueen palveluihin kuuluvat Saunalahden koulu, -kirjasto, valintamyymälä sekä Saunalahden ja Paapuurin päiväkodit, Touhula Vekaralahti sekä Saunalahden neuvola. Alueella on pizzerioita, kukkakauppa ja kampaamo. Saunalahdenkadun ja Kompassikadun risteykseen avattiin valintamyymälä joulukuussa 2015. Muilta osin alue tukeutuu Espoonlahden aluekeskuksen palveluihin. [lähde? ]
Virkistys
Merenrannan rantaviivaa pitkin kulkee Espoon rantaraitti, joka ulottuu aina Helsingin vastaiselta rajalta Kirkkonummen rajalle.[9]
