Lintuvaara (ruots.Fågelberga) on pientalovaltainen kaupunginosa Espoossa, osana Suur-Leppävaaraa. Se ulottuu Kehä I:ltä Helsingin ja Vantaan rajalle asti: naapurialueita ovat Helsingin puolella Konala ja Vantaalla Hämevaara. Postinumero on 02660 (paitsi Uusmäessä 02680).
Lintuvaaran keskeisen osan kadut muodostavat melko säännöllisen ruutukaavan. Sen pohjois-eteläsuuntaiset kokoojakadut ovat Lintuvaarantie, joka alkaa Turuntieltä läheltä Leppävaaran asemaa ja jatkuu Lintuvaaran pohjoisosaan asti nimellä Pohjoinen Lintuvaarantie, sekä Hämeenkyläntie, joka nimensä mukaisesti jatkuu Vantaan puolelle Hämeenkylään saakka. Muut kadut ovat pääasiassa näiden lyhyehköjä poikkikatuja, joista suurin osa on nimetty lintujen mukaan (esim. Sinirinnantie, Punatulkuntie, Lintuparventie, Tikankolo ja Tiklinkuja).
Alue on Leppävaaraan rajautuvaa pientä lounaisosaa ja Painiityn osia lukuun ottamatta pitkälti pientalovaltainen. Rakennuskannassa on runsaasti 1940- ja 1950-luvuilla rakennettuja niin sanottuja rintamamiestaloja, mutta paljon myös 2000-luvulla rakennettuja omakotitaloja.
Lintuvaarassa kulkevia bussilinjoja ovat seutulinjat 522B Viikatetieltä Leppävaaraan ja 522 Vantaanlaaksosta Leppävaaraan, 231N Elielinaukiolle sekä Espoon sisäiset linjat 202 ja 203. Leppävaaran rautatieasemalle, jossa pysähtyvät sekä lähi- että InterCity-junat, on matkaa pari kilometriä.
Lintuvaara on saanut nimensä läheisen Leppävaaran alueen nimen mukaisesti, minkä lisäksi alueella on ollut lintuaiheista nimistö jo ennen alueniemä. Lintuaiheisten paikannimien taustalla on 1900-luvun alussa perustetun Harakan torpan ja työläisyhdyskunnan nimi. Lintuvaara – Fågelberga on nimenä syntynyt 1900-luvun alkupuolella rantaradan valmistumisen ja sitä seuranneen asutuksen leviämisen myötä.[4]
Historia
Nykyisen Lintuvaaran alueella sijaitsi aikoinaan Bergansin tilaan kuulunut Harakan torppa. Sen alueita alettiin palstoittaa asutustonteiksi Kössi Koskisen laatiman suunnitelman mukaan vuonna 1907, muutamaa vuotta sen jälkeen kun Leppävaaran kautta kulkeva rantarata oli valmistunut. Torpan mukaan asuntoalue sai myös nimen Harakka, mutta se laajeni pian myös muiden läheisten tilojen alueelle.[5] Alueella asui pääasiassa työläisiä mutta myös muutamia kuuluisia taiteilijoita kuten Kasimir Leino ja Katri Vala.[6]
Alueen teiden niminä oli aikoinaan muun muassa Huvilatie, Mäkitie ja Laaksotie. Koska samannimisiä teitä oli Espoossa muuallakin, kunnan tielautakunta ehdotti vuonna 1957 alueelle lintuaiheisia nimiä, jotka pian otettiinkin käyttöön ja ovat suurimmaksi osaksi edelleen käytössä. Samoihin aikoihin lääninhallitus muutti myös Espoon kunnanvaltuuston toivomuksesta Harakan rakennussuunnitelma-alueen nimen Lintuvaaraksi.[7]
2000-luvun alulla Puolustusvoimat suunnitteli Lintuvaaran kallioon rakennettavaksi sotilasläänin esikuntaluolaa, mutta hanke kaatui valtuuston vastustukseen. [8]
Väestö
Työikäisten väestöosuus on Lintuvaaran ja Leppävaaran käsittävällä Kanta-Leppävaaran alueella keskiarvoa suurempi. Työikäisiä alueella oli vuonna 2022 lähes 70 prosenttia. Työvoimaosuus eli työvoimaan kuuluvien osuus työikäisistä on korkea (yli 72 %). Alueen tulotaso on suhteellisesti matala.[9]
Vieraskielisiä on Kanta-Leppävaaran alueella Espoon suhteellisessa vertailussa toiseksi eniten. Asukkaista vieraskielisiä oli vuonna 2022 yli 26 prosenttia. Alueella on suhteellisesti vähän ruotsia äidinkielenään puhuvia (3,0 %).[9]
Yksinasuvien osuus on Kanta-Leppävaaran alueella suhteellisen suuri (yli 22 %). 1–2 huoneen asuntojen osuus on alueella koko Espoon osuutta suurempi ja perheväestön osuus koko Espoon osuutta pienempi. Vuokra-asuntojen osuus on alueella yli 45 prosenttia.[9]
Kanta-Leppävaaran väestö on terveempää kuin koko Espoossa. Ikävakioitu sairastavuusindeksi on Leppävaarassa koko Espoon indeksilukua pienempi.[9]
Väkiluvun kehitys
Lintuvaaran väestönkehitys 1975–2020
Vuosi
Asukkaita
1975
3 090
1980
2 876
1985
2 902
1990
2 839
1995
4 075
2000
6 054
2005
6 492
2010
6 855
2015
8 568
2020
9 977
Lähde: Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat.[10]
Palvelut
Alueella sijaitsevia lähipalveluita ovat palvelutalo/vanhainkoti, kukkakauppa, kampaamo, lähikauppa (Alepa, valmistui 2009), ravintola ja kahvila. Palvelullisesti alue nojaa kuitenkin vahvasti Leppävaaran kattaviin kaupallisiin ja julkisiin palveluihin. Lintuvaaran läheisyydessä Leppävaaran puolella sijaitsee Leppävaaran urheilupuisto, johon kuuluu mm. yleisurheilustadion, kaksi tekonurmikenttää, skeittipuisto, tenniskenttiä ja valaistu kuntorata. Myös Leppävaaran uimahalli ja maauimala sijaitsevat alueen läheisyydessä.
Painiitty on Lintuvaaran itäosissa lähellä Helsingin rajaa sijaitseva asuinalue. Alue säilyi pitkään rakentamattomana, vaikka Rakennusosakeyhtiö Hartela ostikin Painiityn maa-alueet jo vuonna 1988. Alueen asemakaava hyväksyttiin vuonna 2008.[11] Painiityn rakentaminen alkoi vuonna 2010 ja alueelle on rakennettu pien- ja kerrostaloja. Painiityn päiväkoti valmistui vuonna 2015. Alueella on hyvät ulkoilumahdollisuudet ja alueen keskellä olevassa puistossa on leikkipaikka, koripallokenttä ja kuntoilulaitteet. Painiityn katuverkon rungon muodostaa läpikulkeva Painiityntie, jota pitkin kulkee runkolinja 520 ja Espoon sisäinen bussilinja 203.
