Kaupunginosana Högnäs ulottuu Kehä III:n luoteispuolella Oittaan eteläpuolelta aina Kulloonsillan tuntumaan asti.
Alue on tunnettu suurista luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetuista tammista, joista ainakin yksi on saanut aikaan yleisönosastokeskusteluita paikallislehdissä syystä, että se haluttaisiin kaataa ympäristölleen vaarallisena.
Bodominjärven ja soistuneen Matalajärven lisäksi alueella on vain vähäisiä pelto-ojia. Bodominjärven etelärannalla on laajahko metsäalue. Högnäsin alueella liikkuu paljon villieläimiä, kuten hirviä, peuroja, rusakoita, kettuja ja supikoiria. Ollaksen pelloilla näkee myös paljon muuttolintuja syksyisin. Matalajärvi on suosittu paikka lintuharrastajien keskuudessa, sillä siellä näkee paljon erilaisia lintuja. Järven rannalla sijaitsee lintutorni, josta voi helposti käydä katsomassa lintuja. Lintutornille pääsee Margretebergin kautta.
Espoon sisäinen bussilinja 225 ajaa Högnäsistä Leppävaaran asemalle.
Högnäsin nimi tulee Bodominjärven itärannan korkeasta niemestä, jossa oli aikoinaan torppa nimeltä Högnäs. Högnäs tuli paikalle 1950-luvulla syntyneen asuinalueen nimeksi. Vuonna 1982 nimi annettiin kaupunginosalle. Suomenkieliseenä vastineena on ollut esillä nimitys Korkeakannas, mutta se ei tullut käyttöön.[4][5]
Historia
Högnäsin eteläpuolella kulkeva Kehä III rakentui vaiheittain vuosina 1963–1968. Väylä linjattiin kulkemaan Jorvaksesta Pitkäjärven pohjoispuolen kautta Vantaalle. Bembölen alueen suuria viljelysmaita jäi Kehä III:n alle.[6]
Väestö
Väkiluvun kehitys
Högnäsin väestönkehitys vuosina 1975–2020
Vuosi
Asukkaita
1975
206
1980
201
1985
208
1990
229
1995
241
2000
248
2005
224
2010
243
2015
213
2020
206
Lähde: Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat.[7]
