Vuosaaren satama on HelsinginNiinisaaressa sijaitseva satama. Sen omistaa Helsingin Satama, joka on Helsingin kaupungin omistama osakeyhtiö. Satama on merkittävä kontti- ja perävaunuliikenteen satama, ja sitä pidetään Suomen ulkomaankaupan tärkeimpänä kappaletavaran kulkuväylänä Keski-Euroopan markkinoille.[5]
Länsisataman ja Sörnäisten sataman siirtämistä muualle pohdittiin jo 1950-luvulta alkaen.[9] Satamahanke oli yksi peruste sille, että Vuosaari liitettiin maalaiskunnasta Helsinkiin vuonna 1966.[9]Liikenneministeriö perusteli siirtämistä vuonna 1988 sillä, että kantakaupungin satamien kapasiteetti olisi pian loppunut, ja laajentaminen keskellä Helsinkiä olisi ollut hyvin vaikeaa.[10][11][12] Vanhojen satamien rinnalle olisi pitänyt lähitulevaisuudessa rakentaa arviolta yli 200 miljoonan euron arvoinen kolmas satama muualle, mahdollisesti Siuntioon.[12] Vuosaaren sataman käyttökapasiteetiksi laskettiin 18–20 miljoonaa tavaratonnia, mikä on yli puolet enemmän kuin Sörnäisten satamalla ja Länsisatamalla yhteensä.[12]
»Kaupungissa oli kaksi satamaa ja niihin erikseen raiteet. Niiden keskittämisellä yhteen saavutetaan varmasti taloudellista hyötyä.» (Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen[13])
Kantakaupungin konttisatamat kuormittivat liikennettä ja aiheuttivat haittaa asutukselle laajalla alueella.[11] Siirtämällä satama ulos keskustasta voitiin saada osa kontti- ja muusta raskaasta liikenteestä kiertämään Helsingin keskusta.[14] Satamien siirto myös vapautti runsaasti toimitilaa yrityksille sekä asuntoja yli 28 000 ihmiselle.[12] Sijainniltaan Vuosaari arvioitiin paremmaksi kuin vaihtoehdoksi tarjottu Kirkkonummi.[15] Vuosaaren meriväylä todettiin turvalliseksi ja helposti navigoitavaksi,[11] ja maaliikenne pääsee purkautumaan Vuosaaresta suoraan pääverkkoon. Rautatie-, laiva- ja tiekuljetusten keskittämisen yhteen paikkaan todettiin tuovan säästöjä ja vähentävän myös päästöjä.[11]
Kaavoitus
Vuosaaren sataman ensimmäinen yleissuunnitelma valmistui 1970-luvulla.[16] Kaavoitusselvityksiä tehtiin 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa.[9] Varaus uudelle satamalle ja sen maaliikenneyhteyksille Vuosaaressa lisättiin vuoden 1992 yleiskaavaan, ja ympäristövaikutusten arviointimenettely valmistui vuonna 1995. Kaupunginvaltuusto hyväksyi sataman perustamissuunnitelman huhtikuussa 1996 äänin 53–28,[17] ja kaavatyö aloitettiin seuraavana vuonna.[9][18] Vastaan äänestänyt Helsingin Vihreät korosti, ettei Sörnäisten satamasta ollut tehty kehittämissuunnitelmaa.[17]
Kun Ympäristökeskuksen maaliskuussa 1999 julkaisemassa lausunnossa todettiin sataman heikentävän Porvarinlahden luontoarvoja ja vaikuttavan useiden lintulajien elämään, hankkeelle haettiin valtioneuvostolta poikkeuslupaa.[19] Joulukuussa 1999 valtioneuvosto päätti, ettei satamasta ole merkittävästi haittaa sitä ympäröivälle Natura-alueelle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan äänin 55–29: hanketta vastusti pääasiassa edelleen Vihreä liitto.[20]Korkein hallinto-oikeus kuitenkin päätti, ettei valtioneuvosto ollut oikea elin arvioimaan Natura-alueen ympäristövaikutuksia. Se siirsi päätöksen ympäristöministeriölle, joka lopulta vahvisti seutukaavan tammikuussa 2002.[21]Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan satamahankkeelle ei ollut vaihtoehtoja, ja sosiaali- ja terveysministeriö totesi sataman siirron pois keskustasta tuovan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja turvallisuuteen.[22]Eduskunta hyväksyi määrärahat sataman liikenneyhteyksien rakentamista varten joulukuussa 2002.[9]
Esitettyä kritiikkiä
Vuosaaren satamaa on kritisoitu muun muassa sataman ja liikenneyhteyksien korkeista kustannuksista.[23] Rakennuskustannusten arvio oli 470 miljoonaa euroa, josta sataman kustannukset ovat 260,6 miljoonaa euroa ja liikenneyhteyksien kustannukset 207,4 miljoonaa euroa.[24] Myöhemmin kustannukset nousivat 680 miljoonaan euroon.[25] Kritiikki kohdistui myös haitallisiin ympäristövaikutuksiin ja siihen, että satama rakennettiin tarpeettomasti Helsinkiin Kirkkonummen Kantvikin sijaan.[23] Kantvikia pidettiin halvempana ja ympäristölle vähemmän haitallisena vaihtoehtona. Ainoastaan rautatieyhteyksien rakentaminen olisi ollut Kirkkonummella kalliimpaa.[26]
On todettu, ettei mistään asiasta ollut aiemmin laadittu Suomessa yhtä monta ympäristöselvitystä kuin Vuosaaren satamasta ja sen liikennevaihtoehdoista.[27] Valituksia tehtiin lähes sata, joka oli myös ennätyksellinen määrä.[28] Vuoteen 2004 mennessä valituksia oli käsitelty korkeimmassa hallinto-oikeudessa kymmenen kertaa.[29] Valituksissa vedottiin muun muassa lintudirektiiviin. Virkistys- ja suojeluarvojen pilaamisesta huomauttivat muun muassa Sipoon kunta ja Vuosaari-seura, ja Helsingissä järjestettiin myös satamahanketta vastustavia adresseja ja mielenosoituksia.[30] Rakentamispäätöksessä huomioitiin kuitenkin satamatulo kunnallistaloudellisesti merkittävänä tuloeränä. Kantakaupungista asumiskäyttöön vapautuva tila nähtiin myös ratkaisuna Helsingin muuttotappioon. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi viimeisen valituksen 24. lokakuuta 2002 ja salli sataman rakentamisen. Rakentamisen valmistelu alkoi tammikuussa 2003.[9]Suomen luonnonsuojeluliiton tekemän valituksen vuoksi Euroopan komissio pyysi selvitystä sataman rakentamisesta vielä saman vuoden kesällä. Rakennustöitä ei kuitenkaan keskeytetty eikä ympäristöministeriö kokenut tarvetta lisäselvityksille. Komissio tyytyi ympäristöministeriön vastaukseen, jonka mukaan jo aiemmissa selvityksissä oli todettu, ettei satamahankkeesta ollut merkittävää haittaa Natura-alueelle.[31]
Ensimmäinen uutta Vuosaaren satamaa käyttänyt alus oli M/S Nora, johon lastattiin Azipod-ruoripotkurilaitteita 2. helmikuuta 2007.[32] Ne painoivat 200 tonnia kappale. Ensimmäinen tuontilaivaus Vuosaareen tapahtui 18. kesäkuuta 2007, jolloin M/S Black Sea toi Espanjasta 2 600 tonnia ratakiskoja satamarataa varten.[33] Kyseessä oli samalla Steveco Oy:n ensimmäinen purkutyö Helsingissä.
Säännöllinen laivaliikenne Vuosaaren satamassa aloitettiin 24. marraskuuta 2008.[34] Samalla Sörnäisten sataman toiminta lakkasi.[35]
Sataman hallinnoiman alueen koko on noin 240 hehtaaria ja siihen kuuluu varsinaisen satama-alueen lisäksi satamaan liittyvälle yritystoiminnalle varattuja alueita, kuten 150-hehtaarinen logistiikka-alue sekä satamakoneiden ja satamaan liikennöivän ajoneuvokaluston huolto- ja korjaustoimintojen alueet.[2] Konttialusten käyttöön satamassa on laituria 1 500 metriä (2 × 750 metriä) ja laituripaikkoja ro-ro-aluksille on 16 kappaletta.[37] Yhteensä laituria on alueella 3,6 kilometriä.[24]Huolinnasta vastaavat Finnsteve, Steveco ja Multilinks.[5] Sataman suljetulla alueella liikkuminen jalkaisin on kielletty. Laivojen miehistöt kyyditään suljetun alueen ulkopuolelle.[38]
Nykyisen Vuosaaren sataman alueen keskiosaan rakennettiin 1970-luvulla Valmetin Vuosaaren telakka, joka korvasi Katajanokan telakan.[39][40] Telakka aloitti toimintansa vuonna 1974.[41] Myöhemmin telakka siirtyi Wärtsilä Meriteollisuuden omistukseen, joka kuitenkin lakkautti sen jo vuonna 1987.[42] Entisen telakan ympäristöön toteutettiin samaan aikaan sataman kanssa Meriportin yritysalue. Yritysalueella toimivat muun muassa ABB, Aker Arctic ja Pauligin paahtimo.[43] Alueella toimivat yritykset vastaavat sataman operatiivisesta ja logistisesta toiminnasta, kuten laivojen purkamisesta ja lastaamisesta.[44]
Gate A:n lähistöllä on raskaalle liikenteelle suunnattuja palveluita, kuten huoltoa ja polttoaineen sekä aterioiden myyntiä.[45][46]
Alueen maisemaa hallitsee vuonna 2008 valmistunut 13-kerroksinen toimistotornitalo Gatehouse. Rakennuksessa on muun muassa tullin ja Helsingin Sataman toimitiloja sekä toimistoja.[47][48]
Vuonna 2015 logistiikkayhtiö SA-TU Logistics jatkoi Vuosaaren sataman logistiikka-alueen kehittämistä aloittamalla miljoonainvestoinnin alueelle. SA-TU Logisticsin uusi massatavaraterminaali otettiin käyttöön syksyllä 2015, ja se on tarkoitettu erityisesti sahatavaran ja suurten kappaleiden käsittelyä varten.[49]
Syksyllä 2017 Metsä Fibre avasi satama-alueelle uuden selluterminaalin, jonka kautta kulkee Äänekosken biotuotetehtaan sellun vientilaivaukset maailmalle.[50] Vuoden 2022 lopulla sataman kupeeseen valmistui Helenin omistama Vuosaaren biolämpölaitos.
Maantieliikenne ohjataan satamaan 2+2-kaistaista moottoritietasoista seututietä 103 pitkin. Se toimii pääkaupunkiseutua kehystävän Kehä III:n jatkeena. Kehä III:lta on edelleen yhteydet muun muassa valtateille 1, 3, 4 ja 7. Kansainväliseen Eurooppatie-verkostoon on yhteys Kehä III:n Västersundomin eritasoliittymässä. Satamaan johtavalla tiellä on Suomen pisimpiin kuuluva tietunneli, Vuosaaren tietunneli. Tunnelin korvaavana varayhteytenä häiriötilanteissa toimii katuverkon osuus Itäväylältä Kallvikintien ja Niinisaarentien kautta satamaan. Viitoitus on toteutettu muuttuvin opastein, joita hallitaan keskitetysti tiehallinnon valvomosta. Varayhteyttä on jo jouduttu sataman avauduttua käyttämään, sillä sataman automaattisen kulunvalvontajärjestelmän ongelmien johdosta liikenne tunnelissa ruuhkautui avajaisviikolla pahasti.[54]
Satamaan johtava Helsingin majakalta alkava 32 kilometrin pituinen meriväylä on kulkusyvyydeltään 13 metriä ja vähintään 200 metrin levyinen.[55][56] Väylä syvennettiin 11 metristä 13 metriin vuosina 2020–2021.[56]
Vuosaaren sataman tavaraliikennettä varten rakennettiin vuosina 2003–2008 rautatieverkon uusi osuus, Vuosaaren satamarata. Keravan asemalta omalta raiteeltaan alkava noin 19 kilometriä pitkä tavaraliikennerata alittaa Vantaan 13,5 kilometriä pitkässä Savion tunnelissa, ja hieman ennen satamaa rata kulkee vielä 651 metriä pitkän Labbackan kalliotunnelin läpi.
Satama-alueella on noin 11 kilometriä Helsingin Satama Oy:n omistamia yksityisraiteita, joihin kuuluu 27 vaihdetta ja 13 tasoristeystä.[57][58]
Satama-alueelta valmistui vuonna 2011 Helsingin metrolle liityntäraide, joka korvasi Herttoniemen satamarataa pitkin tehdyt huoltokuljetukset.[59] Metroa on kaavailtu myös henkilöliikennettä varten.[60][61] Mahdollisen matkustajaliikenteen eduiksi on laskettu muun muassa se, että se lisäisi saavutettavuutta myös alueen venesatamalle ja Itä-Helsingin luonnonsuojelualueille.[62]
Hansaterminaali on Vuosaaren sataman matkustajaterminaali, joka palvelee Travemünden ja Muugan matkustajaliikennettä. Hansaterminaali on sijoitettu B-portin yhteyteen. Sen kautta kulkee ropax-alusten matkustajaliikenne.[63] Vuosaaresta Tallinnan Muugan satamaan liikennöi Eckerö LinenM/S Finbo Cargo, joka kuljettaa automatkustajia rahdin ohella.[5][64][65] Yhtiö aloitti liikenteen vuonna 2019. Aiemmin myös Tallinkin M/S Regal Star sekä M/S Sea Wind ovat liikennöinneet Vuosaaresta Muugaan.[66] Matka Muugaan kestää 2 tuntia ja 45 minuuttia.[67]
Vuosaaren satamaa on 2010- ja 2020-luvuilla ehdotettu muutettavaksi merkittävämmäksi matkustajaliikennesatamaksi, johon siirrettäisiin koko Tallinnan laivaliikenne.[5][68] Uutta metroasemaa ja matkustajaterminaalia Vuosaareen on esitetty vaihtoehtona Länsisataman ylikuormittumiselle ja suunnitellulle Jätkäsaaren satamatunnelille.[60][69][70] Liikenne Jätkäsaaressa on aiheuttanut ruuhkaa, vaaratilanteita, meluhaittaa ja ilmansaasteita.[67] Vuosaaren sataman laajentamiskustannukset olisivat noin 700 miljoonaa euroa, eikä Natura-alueiden ympäröimää satamaa voisi merkittävästi laajentaa ilman pitkiä lupaprosesseja.[71] Laajenemissuunta olisi merelle päin kohti Pikku Niinisaarta.[5]
Matkustajalaivaliikenteen siirto Itä-Helsinkiin kasvattaisi laivojen matka-aikoja ja samalla päästöjä,[72] ja matkustajamäärien on arvioitu pienentyvän 20 prosentilla keskustasatamiin verrattuna.[69]Helsingin Satama Oy on vastustanut Vuosaari-ehdotusta.[70] Isoista puolueista ehdotusta on kannattanut aikaisemmin SDP ja Vihreä liitto, mutta 2020-luvulle tultaessa enää vihreät.[73][74] Raskaan liikenteen aiheuttamaa liikenteen kuormittumista Jätkäsaaressa on pyritty vähentämään hinnoittelumallilla, joka kannustaa kuorma-autoja liikennöimään Vuosaaren kautta.[5][67][75][76]
Vaikutus
Vuosaaren sataman alle jäi useita luonnontilaisia saaria ja luotoja, kuten Käärmeniemi ja Lehdessaari,[77] ja se hävitti myös virkistyskalastus- ja veneilyalueita. Kolmasosa satama-alueesta on hävitettyä luontoa ja valtaosa täyttömaata.[78] Läheisille virkistys- ja suojelualueille alkoi syntyä meluhaittaa, ja häiriöitä aiheutui erityisesti Porvarinlahden linnustolle. Toisaalta melun todettiin koskevan huomattavasti pienempää määrää ihmisiä kuin vanhoissa kantakaupungin satamissa.[79]
Satamatoiminnan siirtäminen Vuosaareen vapautti paljon rakennusmaata keskusta-alueilta ja vaikutti merkittävästi uudisrakentamiseen Helsingissä.[80] Kantakaupungista vapautui laajoja ranta-alueita julkiseen käyttöön. Jätkäsaaren konttisataman tilalle rakennettiin asuinalue palveluineen ja työpaikkoineen, ja Sörnäisten sataman tilalle kasvoi Kalasatama. Laajasalon öljysataman tilalle alkoi rakentua asuinalue Kruunuvuorenranta. Poistuneen tavararatapihan paikalle Keski-Pasilaan rakentui uusia katuja ja muun muassa kauppakeskus Tripla.[80] Jätkäsaareen, Kalasatamaan, Kruunuvuorenrantaan ja Pasilaan tulee alueiden valmistuttua kokonaan yhteensä noin 85 000 uutta asukasta sekä noin 42 000 uutta työpaikkaa.[81]
↑ abHelsingin yleiskaava – Vuosaaren satamakeskus osana uutta yleiskaavaa, s. 12, 24. (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2013:17) Helsinki: Helsingin kaupunki, 2013. Teoksen verkkoversio Viitattu 10.4.2020.
↑Heikkonen, Mauri (toim.) et al.: Vuosaaren satama ja ympäristö – Suunnittelusta rakentamiseen, s. 12–14. Helsinki: Helsingin kaupunki, Vuosaaren satamahanke, 2008. ISBN 978-952-223-250-2Teoksen verkkoversio Viitattu 10.4.2020. (Arkistoitu – Internet Archive)
↑Helsingin Satama Oy Vuosaaren satama – Ulkoinen pelastussuunnitelma, s. 6. Helsinki: Helsingin kaupunki, 2/2019. Teoksen verkkoversio Viitattu 10.4.2020.
↑Itkonen, Jaana: Katajanokan täyttö- ja toimintahistoria, s. 11. Helsinki: Helsingin kaupungin Kiinteistövirasto, 10.8.2016. Teoksen verkkoversio Viitattu 10.4.2020.
↑Vuosaaren satama ja sataman liikenneyhteydet sekä yritysalue (raportti), s. 27/31. Helsinki: Vuosaaren satamahanke, 15.12.2008. Teoksen verkkoversio Viitattu 10.4.2020.
.jpg)
