Tunnelin louhinta alkoi joulukuussa 2004 ja valmistui syksyllä 2006.[5] Työt aloitettiin ensin Savion suuaukolla ja sen jälkeen ajotunneleiden louhinnalla. Kalliota louhittiin noin miljoona kuutiometriä.[6] Kokonaisuudessaan louhinta maksoi noin 71 miljoonaa euroa.[5] Kiskot saatiin tunneliin 23. huhtikuuta 2008. Koko rataosa ja samalla tunneli avattiin liikenteelle 28. marraskuuta 2008.[7] Savion tunnelissa on vain tavaraliikennettä, ja siellä liikennöidään vain Sr2- ja Sr3-sähkövetureilla, sillä tunnelin suuri kosteus aiheutti ongelmia vanhemmille Sr1-vetureille.[7][8]
Savion rautatietunneli on rakennettu 95-prosenttisesti kallioperään, mutta Päiväkummun alueella siihen kuuluu 200 metrin pituinen heikon kalliovyöhykkeen osuus, joka on vahvistettu metrin paksuisilla betoniseinillä joka suunnasta.[9][10] Alkuperäisessä reitissä kallio olisi ollut vahvempaa, mutta pientaloalueen asukkaat vaativat linjauksen siirtämistä kauemmaksi pelätessään junaliikennöinnin tärinävaikutusta. Junat asutuksen alla voivat synnyttää noin 30 desibelin mikromelua, joka vertautuu jääkaapin päästämiin ääniin. Melua vaimennettiin kymmenen senttiä paksuilla kumimatoilla.[9] Tunneli kulkee 5–7 kilometrin matkalta lähellä asutusta, ja etäisyys asutuksiin on pienimmillään vain 25 metriä.[11] Syvimmillään tunneli käy noin 60 metrin syvyydessä maan pinnasta ja 20 metriä merenpinnan tasoa alempana.[12] Pienin kalliokattopaksuus 4,5 metriä on Leppäkorven kohdalla.[13]
Ajotunnelit ja pystykuilut
Ajotunneli Kuninkaanmäessä
Ratateknisten määräysten vuoksi tunnelissa on kahden kilometrin välein ajotunneli tai pystykuilu.[14] Matkan varrella on Hakunilan, Kuninkaanmäen, Myraksen ja Leppäkorven pystykuilut,[7][5] joita käytetään tarvittaessa esimerkiksi savunpoistoon sekä poistumis- ja pelastusreitteinä.[15] Tunneli on lujitettu ja valaistu koko pituudeltaan, mutta matkustajaliikenteeseen sopivia hätäpoistumisteitä saati muita välttämättömiä turvavarusteita tunnelissa ei kuitenkaan ole.[13][15] Myös höyryvetureilla liikennöinti on kielletty.[16]
Långmossabergin, Kaskelan, Päiväkummun ja Jokivarren ajotunnelit toimivat huolto- ja poistumisreitteinä sekä pelastuslaitoksen hyökkäysreitteinä ja savunpoiston korvausilmareitteinä.[15] Tunnelin rakentamisvaiheen aikana ajotunneleita käytettiin louheen poiskuljettamiseen.[14]
↑Vantaan karttapalvelu (Merkattu karttaan tunnelin sijainti Kuusijärven länsipuolelle. Tunnelia merkitsevää katkoviivaa voi seurata etelään tai pohjoiseen.) kartta.vantaa.fi. Viitattu 24.6.2021.
![Tunnelin sisäänkäynti Vantaan Länsisalmessa. Ovi estää sekä luvattoman kulkemisen että pakkasilman pääsyn tunneliin.[1]](Tiedosto:Savio_Rail_Tunnel_entrance_in_L%C3%A4nsisalmi,_Vantaa,_Finland,_2021_February.jpg)
