Vuoden 2006 talviolympialaiset järjestettiin ItalianTorinossa10. – 26. helmikuuta vuonna 2006. Kisoihin osallistui 2 633 urheilijaa 80 maasta. Kilpailutapahtumia järjestettiin 84 kaikkiaan viidessätoista urheilumuodossa.[1]
Kisamaskotteina olivat Neve (italiaksi "lumi"), naispuolinen lumipallo ja Gliz, miespuolinen jääkuutio. Kisojen virallinen tunnuslause oli Passion lives here ("intohimo asuu täällä").
Kisat myönnettiin Torinolle pääasiassa sen vuoksi, että se lupasi järjestää urheilijoiden majoituksen yhteen olympiakylään kilpailupaikkojen lähelle. Niin ei kuitenkaan tapahtunut. Kisat järjestettiin eri puolilla Piemonten maakuntaa ja urheilijat asuivat kolmessa eri kylässä. Lisäksi kisapaikkojen etäisyydet toisistaan olivat pitkät ja vaikeakulkuiset.
Olympiatuli sytytettiin perinteiden mukaisesti 26. marraskuuta 2005 Olympiassa. Tuli saapui Roomaan 7. joulukuuta ja kiertäen sitten eri puolilla Italiaa ja Italian naapurimaita Slovenia, Itävalta, Sveitsi ja Ranska. Olympiatulen kantajissa oli yksitoista suomalaista eli kolminkertainen olympiavoittaja Marja-Liisa Kirvesniemi, tekstiilisuunnittelija ja -yrittäjä Paola Suhonen, Kwan-yhtyeen solistit Mariko ja Tidjan, oululainen urheiluvalmentaja Mika Heljäsvaara, innokas kotkalainen maratonharrastaja Maija Sankamo, turkulainen poliisi Mika Laaksonen, Katariina Rautalahti, rovaniemeläinen Ritva Niska, helsinkiläinen Terhi Jylhä, espoolainen Jan Virkki ja aktiivi maratonharrastaja Jarmo Nevari.[8]
Kisojen päättäjäisissä 26. helmikuuta esiintyi myös monia maailmankuuluja artisteja, kuten Avril Lavigne ja Ricky Martin, jonka esiintymiseen päättäjäiset päättyivät. Pienen tahran kisojen järjestelyihin toi lavalle katsomosta päässyt häirikkö.
Talous
Olympialaisten taloudessa tärkein yksittäinen asia on televisio. Suurin osa kisojen talousvirrasta tulee televisioyhtiöiltä. Kisojen televisiosopimusten arvo oli 883 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Tarkempia lukuja televisiosopimuksista ei annettu, mutta Urheilulehti esitti vuoden 2006 seitsemännessä numerossaan arvion, jonka mukaan noin 613 miljoonaa dollaria olisi tullut yhdysvaltalaiselta NBC:ltä, noin 135 miljoonaa dollaria Euroopan yleisradioyhtiö EBU:lta, 38,5 miljoonaa japanilaisilta NHK:lta ja NAB:lta, 14 miljoonaa australialaiselta Seveniltä, 950 tuhatta Tyynenmeren alueen ABU:lta, 900 tuhatta eteläkorealaiselta Korea Poolilta ja 600 tuhatta afrikkalaiselta Supersportilta.
Lisäksi kisajärjestäjällä oli paikallisia sponsoreita. Torinon kisoissa paikallinen sponsorimyynti tuotti 271 miljoonaa dollaria, josta neljältä paikalliselta pääsponsorilta (FIAT, Telecom Italia, Sao Paolo ja Piemonten maakunta) tuli noin 200 miljoonaa dollaria. Suuri osa yrityksistä tuki kisoja lisäksi erilaisten palvelujen ja muiden hyödykkeiden muodossa.
Lipunmyyntitulojen osuus budjetista oli 64 miljoonaa euroa. Kisojen avauspäivänä ennakkomyynnin jälkeen oli koossa 60 miljoonaa. Lippumyynnin tulot menivät kokonaisuudessaan kisaisännälle. Lipputuloja pienempi, tarkemmin määrittelemätön rahamäärä, tuli olympiakisojen lisenssimyynnistä. Yli 30 yhtiötä oli ostanut oikeuden käyttää kisojen virallisia tunnuksia tuotteissaan. Tärkeä osa koko kisojen järjestämistä oli myös vapaaehtoistyö. Torinon olympiakisojen järjestelykomitean vapaaehtoisissa joukoissa oli noin 30 000 henkeä, joiden työn rahalliseksi arvoksi arvioitiin vähintään lipputulojen tasoa.
Kisojen tilinpäätös jäänee 50–100 miljoonaa dollaria alijäämäiseksi. Tähän Torinon kaupunki on luvannut 50 miljoonan dollarin tappiotakuun ja Italian valtio on järjestänyt tarkoitusta varten olympialoton, jonka tuotto lisätään kisojen järjestäjän kassaan.
Televisiointi
Yhteensä kisojen televisiointioikeuksista maksettiin 833 miljoonaa dollaria.[9]