Vuoden 2014 talviolympialaiset järjestettiin 7.–23. helmikuuta 2014 VenäjälläSotšissa. Venäjä isännöi ensimmäistä kertaa talviolympialaisia ja ensimmäistä kertaa olympialaisia itsenäisenä valtiona. Vuoden 1980 kesäolympialaiset järjestettiin Moskovassa, silloisessa Neuvostoliitossa.
Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) vaatimuksien mukaan ehdokaskaupungeilla tuli olla maansa olympiakomitean tuki. Ehdokaskaupunkien edustajille esitettiin kysymyksiä, joihin heidän tuli antaa vastaukset 1. tammikuuta 2006 mennessä. KOK piti 22. kesäkuuta 2006 SveitsinLausannessa kolmen päivän mittaisen kokouksen, jossa se käsitteli ehdokaskaupunkien vastaukset ja karsi järjestäjäehdokkaat kolmeen. Jäljelle jäivät Sotši Venäjällä, PyeongchangKoreassa ja SalzburgItävallassa.
Ehdokaskaupunkeja pyydettiin luomaan yksityiskohtainen kuvaus kilpailusuunnitelmista 10. tammikuuta 2007 mennessä, ja heitä pyydettiin valmistautumaan KOK:n arviointikomitean vierailuun. Arviointikomitea vieraili ehdokaskaupungeissa helmi- ja maaliskuun aikana. Jokainen ehdokaskaupunki arvioitiin erikseen, ja niistä luotiin raportit, jotka julkaistiin 4. kesäkuuta 2007; kuukautta ennen kisaisännän valintaa.
Kisapaikka päätettiin 119. KOK:n kongressissa Guatemala Cityssä 4. heinäkuuta 2007. Ensimmäisellä äänestyskierroksella ehdokkaista putosi Salzburg. Toisella äänestyskierroksella Sotši voitti Pyeongchangin äänin 51–47.[1][2]
Kisojen avajaiset alkoivat 7. helmikuuta 2014, kello 20.14 paikallista aikaa. Avajaisissa näytettiin paloja Venäjän historiasta. Kisat avasi virallisesti presidentti Vladimir Putin. Urheilijoiden tullessa stadionille taustalla soitettiin venäläisen DJ:n Leonid Rudenkon musiikkia; Suomen lippua kantoi Enni Rukajärvi. Olympiatulen sytyttivät kolminkertaiset olympiavoittajat Vladislav Tretjak ja Irina Rodnina.
Maskotit
Maskotit paljastettiin 26. helmikuuta 2011, ja niiden nimet ovat the Polar Bear, the Hare ja the Leopard.
Useat valtionpäämiehet jättäytyivät matkustamasta seuraamaan olympialaisia protestoidakseen Venäjän ihmisoikeuspolitiikkaa, erityisesti lakia niin sanotusta homopropagandasta. Ranskan presidentti François Hollande ilmoitti suoraan boikotoivansa olympialaisia. Lisäksi muun muassa Angela Merkel, Joachim Gauck, Barack Obama, Joe Biden, David Cameron ja Fredrik Reinfeldt ilmoittivat jättäytyvänsä olympialaisista syytä täsmentämättä.[12] Esimerkiksi Obama ei ilmoittanut suoraan boikotoivansa kilpailuja lain vuoksi, mutta Valkoinen talo käytti lausunnossaan kaksi kertaa sanaa monimuotoisuus. Lisäksi presidentti nimitti viralliseen delegaatioon kaksi urheilun homoaktivistia.[13]
Venäjä harjoitti kisoissa systemaattista dopingia. Kesällä 2016 julkaistun Richard McLarenin raportin mukaan Venäjä toteutti valtiojohtoista dopingohjelmaa, jossa oli mukana kymmeniä venäläisurheilijoita.[14] Esimerkiksi olympialaisten testilaboratorion seinään oli tehty kädenmentävä reikä, jonka kautta dopingia sisältävät näytteet vaihdettiin puhtaisiin. Urheilijoiden sinetöityjä näytepulloja avattiin ja niihin lisättiin esimerkiksi suolaa tai pikakahvin muruja, jotta pullon sisältöä olisi vaikeampi analysoida. McLarenin raportti osoittaa, että testinäytteiden systemaattisesta manipuloinnista hyötyi vuosien ajan venäläisiä urheilijoita kolmestakymmenestä eri urheilulajista.[15] Useita venäläisurheilijoiden mitalisijoituksia ja muita sijoituksia onkin myöhempien tutkimusten perusteella hylätty.
↑Intian joukkueen osallistuminen kiellettiin ensiksi kansallisen olympiakomitean epäselvän vaaliprosessin jälkeen, jonka seurauksena maan urheilijat esiintyivät avajaisissa itsenäisinä olympiaedustajina olympialipun alla, ja saman piti koskea myös kilpailuja.[16] KOK kuitenkin perui päätöksen myöhemmin kansallisen olympiakomitean äänestettyä uudelleen, ja vain yksi intialaisurheilija ennätti kilpailla itsenäisenä olympiaedustajana miesten ohjaskelkkailussa.[17]
↑Joska Saarinen: Historiallinen dopinghuijaus – näin Venäjä manipuloi näytteitä Sotšin olympialaisissa. Helsingin Sanomat, 18.7.2016. Artikkelin verkkoversio (tilaajille). Viitattu 29.11.2017.
↑Eetu Ampuja: Tutkimus paljastaa raa’an totuuden: Näin venäläisagentit toteuttivat vuosia jatkuneen dopinghuijauksen. Ilta-Sanomat, 9.12.2016. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.11.2017.