Coca-Colaa on myyty Yhdysvalloissa vuodesta 1886 lähtien. Sen kehitti atlantalainen farmaseutti John Pemberton lääkkeen kaltaiseksi piristeeksi. Coca-Cola sai Yhdysvaltain kansallisjuoman aseman 1900-luvun alussa, ja vuosisadan aikana se levittäytyi yhdysvaltalaisten sotilaiden myötävaikutuksella joka puolelle maailmaa. Nykyisin sitä saa melkein jokaisesta maailman maasta, Pohjois-Koreaa ja Kuubaa lukuun ottamatta.
Coca-Colan tarkka resepti on salaisuus. Juoma on saanut nimensä siinä alun perin olleista kokapensaan lehdistä ja kolapähkinästä. Juoma sisältää kofeiinia.
Coca-Colassa on sokeria 10,6 grammaa 100 millilitraa kohti.[2] Coca-Colaan käytettiin vuoteen 1903 asti tuoreita kokalehtiä, ja lasillinen Coca-Colaa sisälsi siihen aikaan vielä täysin laillista kokaiinia.[3] Lainsäädännön tiukentuessa kokaiinin määrää vähennettiin asteittain, ja kokonaan se poistettiin vuonna 1929. Kokapensaan lehtiä käytetään juomaan edelleenkin, mutta käsiteltyinä, jotta kokaiini saadaan poistettua.[4] Toinen Coca-Colan alkuperäisreseptissä käytetty raaka-aine oli kolapähkinä, joka sisältää runsaasti kofeiinia. Coca-Colan varsinainen valmistuskaava on edelleen erittäin suojeltu salaisuus. Erityisesti tämä koskee Merchandise 7X -nimellä kutsuttua ainesosaa.[5]
Historia
Varhaisvaiheet
Coca-Colan kehitti vuonna 1886 atlantalainen farmaseutti John Pemberton. Hän oli kehittänyt ensin Ranskalainen viinikoka -nimisen juoman, jossa oli viiniä, eteläamerikkalaisesta kokapensaasta saatua kokauutetta sekä kolakasvin pähkinöistä saatua uutetta. Kun alkoholi kiellettiin piirikunnassa kesällä 1886, Pemberton korvasi juomassaan viinin sokerilla ja soodavedellä. Juomaa toimitettiin apteekkeihin siirappina, johon myyntipaikassa lisättiin soodavesi. Pembertonin liikekumppani Frank Robinson keksi nimetä juoman Coca-Colaksi sen pääainesosien mukaan ja loi sille kaunokirjoitusta käyttäen omaperäisen logon vuonna 1887.[6]
Frank Robinson alkoi valmistaa ja markkinoida Coca-Colaa, ja Pemberton siirtyi taka-alalle. Juomaa markkinoitiin virkistävänä ja monenlaiset hermovaivat kuten päänsäryn, hermosäryn, hysterian ja melankolian parantavana juomana. Coca-Colasta tuli nopeasti suosittua Atlantassa.[7]
Coca-Colan nimestä ja valmistusoikeuksista syntyi kiistaa vuonna 1887, ja seuraavana vuonna juomasta oli tarjolla jo kolme kilpailevaa versiota. Patenttilääkkeiden valmistaja Asa Candler lyöttäytyi yhteen Robinsonin kanssa, osti muut osapuolet ulos ja onnistui myös vakuuttamaan kaikki siitä, että hänen versionsa juomasta oli aidoin.[8]
Nousu suursuosioon Yhdysvalloissa
Coca-Cola-mainos 1890-luvulta.
Coca-Colan myynti kasvoi nopeasti, joten Candler luopui muista patenttilääkkeistään ja keskittyi Coca-Colaan. Hän lisäsi mainontaa, palkkasi kiertäviä kauppamiehiä ja houkutteli uusia asiakkaita ilmaislipuilla. Vuoden 1895 lopulla Coca-Cola oli myynnissä kaikissa Yhdysvaltain osavaltioissa, ja sitä myytiin vuodessa jo yli 76 000 gallonaa. Apteekkarit maksoivat Coca-Cola-siirapista yhden sentin ja myivät yhden juoman asiakkaalle viidellä sentillä. Coca-Cola Company pystyi valmistamaan siirappia kolmella neljäsosasentillä juomaa kohti, joten kaikki tekivät juomasta hyvin voittoa.[9]
Vuoden 1895 jälkeen Coca-Colan markkinoinnissa alettiin painottaa juoman virkistävyyttä sen parantavien vaikutusten sijaan, jotta juoman käyttäjäkunta laajenisi. Coca-Colaa alettiin myydä pulloissa vuonna 1899, mikä laajensi huomattavasti sen markkinoita. Tunnusomainen Coca-Cola pullo otettiin käyttöön vuonna 1916.[10]
Vuonna 1911 oikeusjutun seurauksena Coca-Colan kofeiinimäärä laskettiin puoleen ja juoman mainoksissa ei enää käytetty lapsia. Vuonna 1931 Coca-Cola alkoi käyttää mainonnassaan punavalkoista joulupukkia, jonka ulkoasua yhtiö ei itse ollut keksinyt, kuten usein on luultu.[11]
Coca-Colan myynti jatkoi kasvuaan 1930-luvun laman aikanakin. Samalla se sai varteenotettavan kilpailijan Pepsi-Colasta, joka myi omaa kolajuomaansa samalla hinnalla kuin Coca-Cola mutta tuplasti suuremmissa pulloissa. Kilpailusta huolimatta Coca-Cola oli 1930-luvun lopulla jo kansallinen instituutio. Sitä joivat kaikki yhteiskuntaluokat, ja se vastasi lähes puolesta kaikkien poreilevien virvoitusjuomien myynnistä Yhdysvalloissa.[12]
Coca-Cola-pullon hinta pysyi pitkään muuttumattomana. Vuonna 1886 kuuden ja puolen unssin pullo (~192 ml) maksoi viisi senttiä eli yhden nickelin ja hinta pysyi samana 1940-luvun lopulle asti. Coca-Colaa markkinoitiin aina sen halvalla hinnalla. Viimeiset nickelin Coca-Colat myytiin vuonna 1959. Vuoteen 1921 mennessä hintataso oli jo noussut sen verran, että Coca-Cola joutui neuvottelemaan sopimuksiaan uudelleen, mutta mainosten vuoksi hinta säilytettiin entisellään. Lisäksi Coca-Colalla oli satojatuhansia myyntiautomaatteja, jotka eivät osanneet antaa vaihtorahaa. Kerrotaan jopa, että Coca-Colan johtaja pyysi metsästyskaveriltaan presidentti Eisenhowerilta 7½ sentin kolikon lyömistä.[13][14]
Leviäminen maailmalle
Coca-Cola levisi koko maailmaan 1900-luvun kuluessa, kun Yhdysvalloista tuli supervalta. Kun Yhdysvallat lähetti sotilaitaan maailmalle toiseen maailmansotaan, Coca-Cola toimitti heille juomaansa valtavia määriä. Sodan aikana Coca-Cola Companyn työntekijät perustivat eri puolille maailmaa yhteensä 64 armeijan pullottamoa ja jakelivat yli 10 miljardia juomaa. Coca-Colaa saivat maistaakseen myös paikalliset siviilit, ja näin juomasta tuli suosittua kaikkialla. Sodan loputtua Coca-Colan tuotanto jatkui Yhdysvaltain ulkopuolella sodanaikaisissa pullottamoissa, kunnes pullotus siirtyi kolmen vuoden jälkeen siviilimaailmaan.[15]
Kylmän sodan aikana Coca-Colasta tuli paitsi Yhdysvaltain, myös länsimaisten arvojen symboli. Siitä syystä etenkin kommunistit niin kommunistimaissa kuin länsimaissakin halveksuivat juomaa. Esimerkiksi Ranskassa Coca-Colaa vastustettiin, sillä sen pelättiin uhkaavan maan omaa juomateollisuutta. Coca-Cola Company suunnitteli toiminnan aloittamista Neuvostoliitossakin, mutta luopui suunnitelmasta, sillä kaikki voitot olisivat menneet Yhdysvaltain viholliselle. Pepsi sen sijaan alkoi toimia myös Neuvostoliitossa. Kommunistihallintojen luhistuttua Coca-Colan suosio kuitenkin ohitti Pepsin maissa, joissa Pepsi oli opittu yhdistämään vanhaan hallintoon.[16]
Lähi-idässä Coca-Cola tasapainotteli arabimarkkinoiden ja Israelin markkinoiden välillä. Se valitsi lopulta juutalaisjärjestöjen painostuksesta Israelin markkinat, minkä seurauksena arabimaat alkoivat boikotoida Coca-Colaa vuonna 1968. Pepsi sen sijaan valitsi arabimarkkinat Israelin sijaan. Coca-Cola pystyi palaamaan arabimarkkinoille 1980-luvun lopulla. Juoman myyntiä muslimimaissa on senkin jälkeen kuitenkin haitannut sen yhdistyminen Yhdysvaltoihin.[17]
Vuonna 1985 Coca-Cola Company muutti Coca-Colan makeammaksi ja enemmän Pepsiä muistuttavaksi ja kutsui uutta juomaa nimellä ”New Coke”. Kuluttajat kuitenkin kaihtoivat sitä, joten yhtiö joutui heti palauttamaan alkuperäisen juoman markkinoille nimellä Coca-Cola Classic.[18]
Coca-Cola on nykyisin maailman myydyin virvoitusjuoma. Coca-Colaa myydään kaikissa maailman valtioissa Kuubaa ja Pohjois-Koreaa lukuun ottamatta.[19]
Suomessa
Coca-Colan mainokset helsinkiläisessä raitiovaunussa vuonna 2018.
Helsingin keskustan Stockmannilta Coca-Colaa sai tiettävästi jo vuonna 1936 Soodalähde-kahvilasta, mutta näkyvästi Coca-Cola rantautui Suomeen vasta vuonna 1952 Helsingin olympiakisojen aikaan, kun The Coca-Cola Company lahjoitti 720 000 pullollista Sotainvalidien Veljesliitolle ja olympiakisojen järjestäjille. Ennen olympialaisia harva suomalainen oli maistanut Coca-Colaa. Coca-Colan valmistus alkoi Suomessa vuonna 1958. Vuoden 1998 loppuun asti Coca-Colaa valmisti ja jakeli Suomessa Hartwall.[20][21] Nykyään Coca-Colan tuotteita Suomessa valmistaa ja myy Sinebrychoff.[22]
Tavaramerkit
Coca-Cola on The Coca-Cola Companyn vuonna 1893 rekisteröimä tavaramerkki. Nimityksen Coke Coca-Cola Company on myös rekisteröinyt. Coca-Cola on lisäksi rekisteröinyt tavaramerkikseen ruotsalaista sukujuurta olleen Earl R. Deanin suunnitteleman, englanninkielisellä nimellä contour bottle tunnetun pullonmuodon vuonna 1915.[23]
Brändi
Interbrand arvioi Coca-Colan brändiarvoksi 78 miljardia dollaria vuonna 2015.[24] Esimerkiksi vuonna 2008 Coca-Cola lanseerasi yli 700 tuotetta niissä 200 maassa, joissa se on läsnä.[25] Coca-Cola on arvioitu maailman arvokkaimmaksi tavaramerkiksi.
Tuotteita
Meksikossa myynnissä alkuperäisellä reseptillä
Tavallisen Coca-Colan lisäksi juomasta on olemassa muunnelmia, joista useimpia myydään vain muutamassa maassa. Suomessa Coca-Colan markkinoimat tuotteet ovat vuonna 2024 Coca-Cola Original Taste, Coca-Cola Zero Sugar, Coca‑Cola Zero Sugar Kofeiiniton, Coca‑Cola Zero Sugar Lime ja Coca‑Cola Zero Sugar Vanilja.[26] Muut muunnelmat ovat:
2 kpl: yhdistetty pahvilla ja 4 kpl: yhdistetty muovilla
&&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002,0
Muualla maailmassa Coca-Colan pakkauskokoja on 0,10 litrasta aina 3,0 litraan.
Kritiikkiä
Intiassa Coca-Colaa vastaan on boikotoitu muutamia kertoja vastalauseena yhtiön huonon hygienian ja ympäristövaikutusten takia.[27]
On julkaistu tutkimustietoon perustuvia dokumentteja siitä, että Coca-Cola pumppaa kuiviin lähteitä, joiden vesi kuuluisi paikallisille ihmisille, mutta joilta yritykset ovat riistäneet mahdollisuudet saada enää käyttöön puhdasta vettä. Kuvauksen yrityksen aikaansaamista globaaleista riskeistä ja sen häikäilemättömästä voitontavoittelusta seuranneista ihmisoikeusongelmista antaa esimerkiksi palkittu vuoden 2008 dokumenttielokuva Flow: For Love of Water.[28][29]
Riippumaton Center for Science and Environment -tutkimuslaitos (CSE) testasi vuonna 2003 intialaiset pullovedet ja virvoitusjuomat. Yhtä (Evian) lukuun ottamatta kaikki sisälsivät jäämiä maanviljelyksessä käytettävistä torjunta-aineista. Juomissa oli muun muassa DDT:tä ja lindaania, molemmat erittäin voimakkaita orgaanisia klooriyhdisteitä. Intialainen Pepsi ja Coca-Cola sisälsivät tutkimuksen mukaan torjunta-aineita noin 0,02 mg litraa kohti, mikä ylittää EU-suositukset 20-kertaisesti. Länsimaissa tutkituista virvoitusjuomista tai pullovesistä torjunta-aineita ei löydy.[30]
Coca-Colan hampaita kellastuttava vaikutus on tieteellisesti todistettu ilmiö,[31] joka johtuu hammaskiillettä tuhoavasta fosforihaposta. Sama pätee myös muihin virvoitusjuomiin. Coca-Colan pH-arvo on 2,52, eli hyvin hapan.[32]
Yhdysvaltain hammaslääkäreiden tutkimuksessa osoitettiin, että jo 3–5 vuoden kevytkolan nauttiminen aiheuttaa vakavan eroosion hampaissa.[33]
Yhdysvalloissa toimiva kuluttajansuojajärjestö The Center for Science in the Public Interest CSPI on nostanut oikeuskanteen Coca-Cola Companya vastaan. Kuluttajajärjestö syyttää Coca-Cola Companya harhaanjohtavasta markkinoinnista. Kanteessa on mukana myös joukko yksittäisiä kuluttajia. Kannetta haettiin käsittelyyn jo vuonna 2009, mutta ryhmäkanteena se hyväksyttiin virallisesti yhdysvaltalaisessa tuomioistumessa vuonna 2013.[34] Syytteet koskevat Coca-Cola Companyn suosittua Vitaminwater-terveysjuomaa. Kuluttajasuojajärjestön mukaan Coca-Cola Company on markkinoinut tuotetta virheellisesti ja harhaanjohtavasti erilaisilla terveyshyödyillä vaikka todellisuudessa juoma on virvoitusjuomien kaltainen, runsaasti sokeria sisältävä ja siten terveydelle haitallinen. Coca-Cola Company on mainostanut vitamiinivesiä muun muassa silmäsairauksia ehkäisevinä sekä nivelten terveyttä ja immuunijärjestelmän toimintaa edistävinä.[34]
Coca-Cola Companya on syytetty myös tehtaiden ammattiyhdistysaktiivien huonosta kohtelusta kehitysmaissa.[35] Yhtiötä on syytetty muun muassa kahdeksan ay-aktivistin tappamisesta Kolumbiassa vuosina 1989–2003. Myös yhtiön tehtailla Turkissa ja Indonesiassa ay-aktivisteja on peloteltu. Sen sijaan Nicaraguassa työntekijöiden järjestäytyminen on kielletty. Yhtiö on vastannut useaan otteeseen näihin liittyviin syytöksiin ja myös toiminnallaan pyrkinyt osoittamaan syytökset perusteettomiksi.[36][37][38][39] Monet ihmisoikeusjärjestöt ovatkin järjestäneet kolajuoman vastaisia kampanjoita.[40]
Smith, Daniel: Pääsy kielletty! 100 maailman salaisinta kohdetta, s. 55–56. Helsinki: Tammi, 2013. ISBN 978-951-31-7343-2
Standage, Tom: Kuusi lasillista historiaa. ((A History of the World in 6 Glasses, 2005.) Suomentanut Jaana Iso-Markku) Helsinki: Edita, 2006. ISBN 951-37-4687-9
