Etelä-Sudan

Etelä-Sudanin tasavalta
Republic of South Sudan
lippu

Valtiomuoto väliaikaiseen hallitukseen perustuva liittotasavalta
Presidentti Salva Kiir Mayardit
Varapresidentti Riek Machar
Pääkaupunki Juba
04°51′N, 031°36′E
Muita kaupunkeja Wau
Pinta-ala
– yhteensä 644 330 km² [1] (sijalla 43)
– josta sisävesiä
Väkiluku (2013) 11 090 000 [1] (sijalla 75)
– väestötiheys 17,2 as. / km²
– väestönkasvu 3,92 % (2016)
Viralliset kielet englanti [2]
Lukutaito 31,9 %
Valuutta Etelä-Sudanin punta (SSP)
BKT (2013)
– yhteensä 13,542 mrd. USD [3]  (sijalla 108)
– per asukas 1 278 USD [3]
HDI (2019) 0,433 (sijalla 185)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 45 %
– teollisuus 40 %
– palvelut 15 %
Aikavyöhyke UTC+2
– kesäaika ei käytössä
Itsenäisyys
Sudanista

9. heinäkuuta 2011
Lyhenne SS
– ajoneuvot: SSD
– lentokoneet: Z8
Kansainvälinen
suuntanumero
+211 [4]
Tunnuslause ”Justice, Liberty, Prosperity”
Kansallislaulu South Sudan Oyee!

Etelä-Sudanin tasavalta (engl. Republic of South Sudan), lyhyemmältä nimeltään Etelä-Sudan (engl. South Sudan), on valtio Afrikassa. Se on maailman uusin itsenäinen valtio. Etelä-Sudan itsenäistyi 9. heinäkuuta 2011 Sudanista, joka samana päivänä tunnusti sen itsenäisyyden.[6][7] Alueen itsenäisyydestä järjestettiin kansanäänestys 9.–15. tammikuuta 2011.[8] Itsenäisyyttä kannatti 98,83 prosenttia äänestäjistä.[9] Sudanin presidentti Omar al-Bashir hyväksyi äänestystuloksen.[10] Etelä-Sudanin itsenäinen valtio syntyi lopulta 9.7.2011.[11] Se on ensimmäinen Afrikan maa, joka on itsenäistynyt siirtomaavallasta vapautuneesta maasta eroamalla.

Jo ennen itsenäistymistä aluetta hallitsi Sudanin kansanvapautusarmeija/liike (SPLA/SPLM), jolla oli oma hallitus ja omat asevoimat. Etelä-Sudanin itsenäistyttyä YK:n turvallisuusneuvosto päätti perustaa Etelä-Sudaniin rauhanturvaoperaation, johon lähetettiin 7 000 rauhanturvaajaa. Sissiliikettä ja aluetta johti pitkään John Garang, joka kuoli onnettomuudessa vuonna 2005. Häntä seurasi presidenttinä Salva Kiir Mayardit.[12]

Väestö edustaa uskonnoltaan kansanuskontoja ja kristinuskoa. Maan virallinen kieli on englanti. Muut pääkielet ovat arabia ja juban arabia, joka on paikallinen pidgin-kieli. Maan suurin kaupunki ja pääkaupunki on Juba. Sudanin jakautuessa suurin osa sen tunnetuista öljy­varoista jäi etelän puolelle. Etelä-Sudan on presidenttijohtoinen tasavalta. Pääministerin virkaa ei ole.[13] Transparency Internationalin tekemän vuoden 2020 selvityksen mukaan Etelä-Sudan on Somalian kanssa maailman pahiten korruptoituneimpia valtioita, niiden saadessa vain 12 pistettä 100:sta.[14]

Historia

Sudanin ensimmäinen sisällissota alkoi jo ennen Sudanin itsenäistymistä (1955) ja jatkui vuoteen 1972 asti. Ennen itsenäistymistä Etelä-Sudanille oli luvattu, että maasta tehtäisiin liittovaltio, mutta britit jättivät vallan pohjoisen käsiin. Pettyneet etelän sotilasjoukot nousivat kapinaan.[15]

Toinen sisällissota alkoi pohjoisen arabien ja etelän ei-arabilaisen väestön välillä vuonna 1983 etelän arabilaistamis- ja islamilaistamisohjelmia vastaan.[16] Etelän joukkoja kouluttivat muun muassa Etiopiassa kuubalaiset.[17] Sudanin toinen sisällissota (1983–2005) oli 22 vuotta kestänyt konflikti Khartumin Sudanin keskushallituksen ja Etelä-Sudanissa toimineen Sudanin kansanvapautusarmeijan (SPLA) välillä. Sota alkoi eteläisessä Sudanissa, mutta se levisi myös muualle, kuten Nuba-vuorille ja Sinisen-Niilin alueelle. Kaksi miljoonaa ihmistä kuoli tässä konfliktissa, joka johti lopulta itsenäisen Etelä-Sudanin valtion syntymiseen vuonna 2011. Konflikti alkoi vuonna 1983, kun Sudanin presidentti Jaafar Nimeiri määräsi islamilaisen šaria-lain voimaan islamilaisen pohjoisemman Sudanin lisäksi myös kristittyjen ja animistien asuttamalle Etelä-Sudanin autonomiselle alueelle. Vastareaktiona luotiin John Garangin johtama SPLA käymään sotaa Sudanin armeijaa vastaan. Nimeirin kaaduttua vallankaappauksessa vuonna 1985 Sudanin hallitukset tulivat halukkaammiksi sovintoon ja aloitettiin neuvottelut, jotka johtivat lopulta vuoden 2005 rauhansopimukseen. Kuusi vuotta sodan jälkeen vuonna 2011 syntyi lopulta rauhanomaisesti itsenäinen Etelä-Sudanin valtio.[18]

Etelä-Sudanissa on kärsitty ajoittain nälän­hädästä. Vuonna 1988 nälkä tappoi 250 000 ihmistä Gharb Bahr al-Ghazalissa. Uusi nälänhätä syntyi vuonna 1998.[19]

Sudanin parlamentissa hyväksyttiin joulukuussa 2009 alueen itsenäisyydestä järjestettävän kansanäänestyksen ehdot, joiden mukaan itsenäistyminen toteutuu, jos puolet äänestäjistä sitä kannattaa, mutta äänestysprosentin oli oltava vähintään 60 ja myös alueelta muuttaneiden oli saatava äänestää vaalissa. SPLM ei hyväksynyt ehtoja, vaan marssi ennen niiden hyväksymistä ulos parlamentista.[20]

Huhtikuun 2010 vaalien jälkeen kenraali George Athor Deng Dut nousi joukkoineen kapinaan Jonglein osavaltiossa häviämiensä vaalien jälkeen ja syytti viranomaisia vaalituloksen väärentämisestä istuvan kuvernöörin hyväksi. Itsenäisyydestä järjestettävän kansanäänestyksen vuoksi presidentti Salva Kiir Mayardit armahti kenraalin ja hänen tukijansa lokakuussa 2010. Helmikuussa 2011 taistelut jatkuivat.[21][22] 12. maaliskuuta 2011 Athorin joukot hyökkäsivät Malakalin kaupunkiin öljyntuotantoalueelle. Etelä-Sudanin viranomaiset syyttivät pohjoista kapinallisten tukemisesta.[23] 15. elokuuta 2011 Etelä-Sudan hyväksyttiin virallisesti Afrikan unionin jäseneksi.[24]

Kesällä 2013 hallitsevan puolueen sisällä näkyi kiistoja, kun presidentti Salva Kiir (joka on dinka) erotti varamiehensä Riek Macharin, joka kuuluu toiseksi suurimpaan etniseen ryhmään nuereihin. Vuoden loppupuolella YK varoitti kytevästä sisällissodasta dinkojen ja nuerien välillä. Tuhannet ihmiset hakivat turvaa YK:n tukikohdista.[25]

Vuoden 2013 lopulla taistelut hallituksen ja kapinallisten välillä olivat kehittymässä täysimittaiseksi sisällissodaksi. Avustusjärjestöjen arvioiden mukaan tuhannet ovat saaneet surmansa. YK lähetti lisää joukkoja alueelle.[26]

Syyskuussa 2018 Etelä-Sudanin presidentti Salva Kiir ja kapinallisjohtaja Riek Machar allekirjoittivat historiallisen rauhansopimuksen Etiopiassa. Sopimus päätti virallisesti Etelä-Sudania viisi vuotta vaivanneen sisällissodan, joka oli vaatinut yli 300 000 kuolonuhria ja oli ajanut yli 3,5 miljoonaa ihmistä kodeistaan.[27]

Salva Kiir, Etelä-Sudanin presidentti vuodesta 2011

Helmikuussa 2020 entinen kapinallisjohtaja Riek Machar vannoi virkavalansa Etelä-Sudanin ensimmäisenä varapresidenttinä sinetöiden kuusi vuotta aiemmin alkaneen Etelä-Sudanin sisällissodan päättymisen. Samassa yhteydessä astui virkaansa myös kolme muuta varapresidenttiä, joista yksi oli maan "perustajaisän" John Garangin leski Rebecca Garang, Presidenttinä jatkoi maata sen itsenäistymisestä lähtien johtanut Salva Kiir. Uusi siirtymävaiheen yhtenäishallitus aloitti myös toimintansa. Aikaisemmat sopimukset rauhasta olivat nopeasti kaatuneet. Vuonna 2011 itsenäistynyt Etelä-Sudan ajautui veriseen sisällissotaan sen jälkeen, kun presidentti Salva Kiir erotti joulukuussa 2013 Riek Macharin varapresidentin virasta. Etelä-Sudanin kaksi suurinta etnistä ryhmää dinkat ja nuerit alkoivat tämän jälkeen hyökätä toisiaan vastaan. Sopimus siirtymävaiheen hallituksen luomisesta vuoden 2018 rauhansopimuksen mukaisesti oli aiemmin lykkääntynyt kahdesti ja helmikuu 2020 oli asetettu ehdottomaksi takarajaksi.[28]

Osavaltiot

Etelä-Sudanin osavaltiot.

Etelä-Sudaniin kuuluu kymmenen osavaltiota. Samat osavaltiot kuuluivat myös Sudanin aikaisempien 26 osavaltion joukkoon. Ne muodostivat aiemmin kolme provinssia: Equatorian maan eteläosassa (kuvassa sinisellä), Bahr el Ghazalin maan länsiosassa (vihreällä) ja Ylä-Niilin provinssin maan itäosassa (keltaisella).[29]

Sudanin aikana osavaltiot tunnettiin arabiankielisillä nimillään. Jo autonomian ehtoihin kuului, että englannista tuli Etelä-Sudanin virallinen kieli. Kielen vaihtaminen käy kuitenkin hitaasti.[30]

Maantiede ja ilmasto

Terässilta Valkoisen-Niilin yli Jubassa.
Etelä-Sudanin kartta.

Niilin vesistöön kuuluva joki, jota Ugandassa kutsutaan Victorian Niiliksi, ylittää rajan Nimulessa ja on siitä eteenpäin nimeltään Bahr al Jabal (suom. Vuoristojoki). Bahr al Jabal oli aikoinaan myös alueella sijainneen valtion nimenä. Bahr al Jabalissa on useita koskia ennen kuin se saapuu Suddin laajalle suoalueelle. Se laskee No-järveen, jossa se yhtyy Bahr el Ghazalin (Gasellijoki) kanssa varsinaiseksi Valkoiseksi-Niiliksi. Bahr el Ghazal esiintyy alueen osavaltioiden nimissä. Bahr al Jabalista haarautuu Bahr el Zeraf -niminen sivuhaara, joka sekin kulkee Suddin alueen läpi ja päättyy lopulta Valkoiseen-Niiliin.

Suddin alue on maailman suurimpia suoalueita. Tulvan ollessa huipussaan alueen pinta-ala on 32 000 neliökilometriä, ja sen pohjassa on paikoin jopa kymmenen kilometriä paksu mutakerros. Tulvakaudella alue on kelluvien papyrussaarten labyrintti, jossa elää runsaasti kaloja ja vesilintuja. Alueella tavataan myös 90 nisäkäslajia. Siellä saattaa elää jopa miljoona kobinantilooppia.[31] Sudd on suojeltu Ramsarin sopimuksella.[32]

Etelä-Sudanissa on kaksi vuodenaikaa: huhtikuusta elokuuhun jatkuva sadekausi ja syyskuusta maaliskuuhun kestävä kuiva kausi. Sadekaudella vallitsevat etelän ja lounaan puoleiset tuulet, joiden mukana alueelle virtaa kosteaa ilmaa Atlantilta ja Kongojoen altaalta. Sade ei ole jatkuvaa, vaan märimmilläkin alueilla sadepäivien välissä on poutapäiviä. Kuivalla kaudella alueelle ulottuvat Pohjois-Sudanin koillisenpuoleiset tuulet. Lämpötila on korkeimmillaan juuri ennen sadekauden alkua.[33] Jubassa vuorokauden alin lämpötila on 20 asteen vaiheilla ympäri vuoden. Ylin lämpötila vaihtelee heinä–elokuun 31 asteesta helmikuun 38 asteeseen.[34]

Talous

Öljytulot muodostavat 98 prosenttia Etelä-Sudanin tuloista. Sudanien alueella tuotetaan päivässä yhteensä puoli miljoonaa barrelia öljyä, josta kolme neljäsosaa tulee Etelä-Sudanin alueelta. Öljy kulkee putkea pitkin Port Sudanin satamaan pohjoisessa Sudanin poikki. Toista öljyputkea Kenian suuntaan on suunniteltu. Nykyisin tunnettujen öljyvarojen arvellaan ehtyvän lähivuosikymmeninä ja tuotannon olleen huipussaan vuosina 2011–2012.[35] Sudanin kanssa käydyt kiistat öljyn kuljetuksesta ovat pienentäneet kansantuotetta dramaattisesti.[36]

Sudan ja Etelä-Sudan sopivat vuonna 2005 öljytulojen jakamisesta puoliksi kummallekin, mutta sopimus raukesi etelän itsenäistyessä. Ennen öljytuloja alueella elettiin lähinnä omavaraisviljelystä.[37]

Öljyn lisäksi maan luonnonvaroihin kuuluvat rautamalmi, kromi, volframi, silikaattimineraalit, sinkki, hopea, kulta ja vesivoima. Maanviljelystuotteita ovat puuvilla, maapähkinä, hirssi, durra, vehnä, arabikumi, sokeriruoko, kassava, mango, papaija, banaani, bataatti, seesaminsiemen sekä lampaat ja muu karja.[38]

Suurin osa Etelä-Sudanin väestöstä on erittäin köyhää ja maan infrastruktuuri on alkeellinen. Asfalttiteitä on vähän ja matkapuhelimet harvinaisia. Varakkaita ihmisiä ovat ne, joilla on paljon karjaa. Niili on tärkeä kulkureitti.[25]

Vuonna 2013 maassa oli 85 lentopaikkaa, mutta vain kolmella niistä oli päällystetty kiitotie.[36]

Väestö

Karjaa kadulla Jubassa.

Etelä-Sudanissa oli vuonna 2015 asukkaita arviolta 12,043 miljoonaa, joista miehiä 50,75 prosenttia ja naisia 49,25 prosenttia. Vuosittainen väestönkasvu vuonna 2014 oli 2,93 prosenttia, syntyvyys tuhatta henkeä kohti 37,7 ja kuolleisuus 8,4. Miesten elinajanodote oli 59 vuotta ja naisten 61,9 vuotta. Väestö on nuorta: alle 15-vuotiaiden osuus oli 45,8 prosenttia. Kaupunkiväestön osuus oli 19 prosenttia.[39]

Etelä-Sudanin väestö koostuu monista etnisistä ryhmistä, joista suurimmat ovat dinkat, nuerit ja šillukit. Suurin osa asukkaista harjoittaa perinteisiä heimouskontoja.[37]

Koulutus on suuri haaste, sillä on arvioitu aikuisista 75 prosenttia olevan lukutaidottomia, ja vain kaksi prosenttia ikäluokasta käy edes alakoulun loppuun.[40] Lukutaidottomina on varsinkin naisia, esimerkiksi vuoden 2009 arvion mukaan 84 prosenttia, kun samaan aikaan miehistä 40 prosenttia osasi lukea.[1] Vuonna 2015 yli 15-vuotiaiden eteläsudanilaisten lukutaitoprosentti oli YK:n kehitysohjelma UNEPin mukaan eräs maailman alhaisimmista, vain 31,9 prosenttia.[41]

Maan yliopistoista vanhin on vuonna 1975 perustettu Juban yliopisto, jossa on noin 10 000 opiskelijaa.[42][43]

Terveydenhuolto on puutteellista. Esimerkiksi äitiyskuolleisuus on eräs maailman korkeimmista, sillä vuonna 2015 maassa menehtyi keskimäärin 789 äitiä 100 000 synnytystä kohden.[44]

Uskonto

Etelä-Sudanissa ei ole virallista pääuskontoa. Perustuslaki tunnustaa kaikki uskonnot ja toteaa, että valtio ja uskonto tulee pitää erillään. Uskonto on kuitenkin maassa tärkeä asia ja se on ollut kansaa yhdistävä tekijä myös vaikeina sisällissotien vuosikymmeninä. Enemmistö Etelä-Sudanin väestöstä on kristittyjä. Vuonna 2017 väestöstä 37,2% oli roomalaiskatolisia kristittyjä ja 36,5% episkopaalisiin kirkkoihin tai muihin kristillisiin ryhmiin kuuluvia. 19,7% väestöstä on animisteja tai perinteisiä uskontoja harjoittavia, joista suurin osa asuu Etelä-Sudanin eteläisen osan kylissä. Muslimeja on 6,25 % Etelä-Sudanin väestöstä.[45]

Etelä-Sudanin vielä ollessa osa Sudania 1980-luvulla keskushallinto yritti ottaa islamin uskon käyttöön maan eteläisessä osassa. Etelässä kuitenkin kieltäydyttiin islamistisesta hallituksesta. Tämä vastustus sai aikaan sisällissodan vuosina 1983–2005. [18]

Politiikka

Vapauksien kehitys

Freedom Housen vuoden 2022 raportin mukaan Etelä-Sudan ei ole vapaa maa. Sudanista vuonna 2011 itsenäistynyt Etelä-Sudan joutui sisällissotaan vuonna 2013, kun presidentti Salva Kiir Mayarditin ja hänen erottamansa varapresidentin Riek Macharin välinen erimielisyys laukaisi taistelut heidän kannattajiensa keskuudessa ja jakoi maan etnisesti. Vuoden 2018 rauhansopimus viivästytti entisestään myöhässä olevia kansallisia vaaleja ja loi epämukavan vallanjakojärjestelyn poliittisen eliitin keskuudessa, joka on johtanut rehottavaan korruptioon, talouden romahdukseen sekä siviileihin, toimittajiin ja avustustyöntekijöihin kohdistuviin julmuuksiin.[46]

Kulttuuri ja kansalliset tunnukset

Etelä-Sudanin kuusivärinen lippu on maan vapautusliikkeen (Sudan People’s Liberation Army, SPLA) entinen tunnus. Maan valuutta on Etelä-Sudanin punta. Kuva-aiheiksi ehdotettiin sekä poliitikkoja että kulttuuri- ja luontoaiheita.[5] Kaikkiin seteleihin aiheeksi tuli edesmennyt etelän kapinallisten arvostetuin johtaja, tohtori John Garang.[47][48] Kansallislaulun teksti syntyi 49 runoilijan yhteistyönä, ja sävelmä valittiin yleisökilpailulla.[49]

Urheilu

Etelä-Sudanilla on maajoukkueet jalkapallossa ja koripallossa.[5] Nykyisen Etelä-Sudanin alueella syntyneet koripalloilijat Manute Bol, Deng Gai ja Luol Deng ovat pelanneet NBA:ssa.[50][51] Koska maalla ei ollut Lontoon vuoden 2012 kesäolympialaisten aikaan kansallista olympiakomiteaa, kilpaili eteläsudanilainen maratonjuoksija Guor Marial itsenäisenä olympiaurheilijana olympialipun alla. Hän sijoittui Lontoossa 47:nneksi ajalla 2.19.32.[52][53]

Media

Etelä-Sudanissa radio on suosituin tiedonvälityksen väline. Sanomalehdet ovat toiseksi suosituimpia, vaikka ne ovat monille paikallisille liian kalliita. Televisio-alalla ei ole paljoa kilpailua ja sen kehitystä haittaa köyhyys ja rajallinen sähkö- ja televiestintäinfrastruktuuri.[54]

Yhdysvaltalaisen Freedom Housen mukaan Etelä-Sudanin siirtymävaiheen perustuslaki takaa lehdistönvapauden, mutta sitä ei noudateta käytännössä.[54] Toimittajia uhkaa häirintä ja pidätykset viranomaisten epäedullisiksi katsomien raporttien vuoksi.[13] Toimittajat ilman rajoja -järjestön julkaiseman vuosiraportin (2020) mukaan lehdistövapaus on Etelä-Sudanissa heikko. Maa sijoittui sijalle 138 järjestön pisteyttämästä 180 maasta ja kuuluu maailmanlaajuisesti lehdistönvapauden viisiportaisella asteikolla toiseksi heikoimmalle tasolle, vaikean lehdistönvapauden luokkaan. Sisällissodasta toipuvassa maassa lehdistö raportoi yhteiskunnan tapahtumista säästeliäästi, vain tärkeimmiksi katsomistaan tapahtumista. 2010-luvulla on murhattu kymmenen toimittajaa, ja presidentti Salva Kiir on sanallisesti uhkaillut kriittisiä toimittajia, jotka "työskentelevät maataan vastaan". [55][56]

Lähteet

  1. a b c South Sudan – Demographic trends Encyclopædia Britannica. Viitattu 28.12.2014.
  2. At a Glance Offical Website of Governmet of South Sudan. 12.7.2011. Arkistoitu Viitattu 26.2.2020. (englanniksi)
  3. a b 5. Report for Selected Countries and Subjects IMF. Viitattu 25.12.2013.
  4. Dial Plus Country Code 211 for South Sudan Sudan Catholic radio network. 15.7.2011. Arkistoitu 7.3.2012. Viitattu 25.7.2011. (englanniksi)
  5. a b c South Sudan: How do you set up a nation? BBC News. 8.7.2011. BBC. Viitattu 25.7.2017. (englanniksi)
  6. Pelli, Petja: Maailmaan syntyy uusi maa. Helsingin Sanomat, s. B 1. 9.7.2011.
  7. Etelä-Sudan juhlii itsenäistymistään Yle Uutiset. 9.7.2011. Viitattu 25.7.2017.
  8. Etelä-Sudanin itsenäisyysäänestys päättyy Iltalehti. 15.1.2011. Viitattu 29.5.2017.
  9. Etelä-Sudan Globalis. Suomen YK-liitto. Arkistoitu 28.11.2016. Viitattu 25.7.2017.
  10. Sudanin presidentti hyväksyy Etelä-Sudanin äänestystuloksen Iltalehti. 7.2.2011. Viitattu 25.7.2017.[vanhentunut linkki]
  11. Etelä-Sudan on kohta uusin valtio maailmankartalla Yle Uutiset. Viitattu 27.2.2020.
  12. Profile: Salva Kiir BBC News. 26.4.2010. BBC. Viitattu 4.1.2011. (englanniksi)
  13. a b South Sudan country profile BBC News. 6.8.2018. Viitattu 26.2.2020. (englanniksi)
  14. CPI 2020 Transparency International. Viitattu 19.12.2021. (englanniksi)
  15. Sudan – First Civil War GlobalSecurity.org. Viitattu 25.7.2017. (englanniksi)
  16. Sudan Second Civil War 1983–2004 GlobalSecurity.org. Viitattu 25.7.2017. (englanniksi)
  17. Cuba es Juba El País. 12.1.2011. Viitattu 25.7.2017. (espanjaksi)
  18. a b Samuel Momodu: Second Sudanese Civil War (1983-2005) blackpast.org. 23.12.2018. Viitattu 26.2.2020. (englanniksi)
  19. Famine in Sudan, 1998 Human Rights Watch. Viitattu 29.5.2017. (englanniksi)
  20. Etelä-Sudanin itsenäisyyshanke edistyy Yle Uutiset. 22.12.2009. Viitattu 4.1.2011.
  21. 20 killed in fresh armed clashes with Athor’s rebels in South Sudan ReliefWeb. 9.2.2011. Viitattu 29.5.2017. (englanti)
  22. South Sudan ceasefire broken: Athor attacks Jonglei BBC News. 10.2.2011. BBC. Viitattu 29.5.2017. (englanniksi)
  23. South Sudan accuses President Bashir of plot BBC News. 12.3.2011. BBC. Viitattu 29.5.2017. (englanniksi)
  24. The AU Adds 54th Star to Its Flag (PDF) Goverment of the Republic of South Sudan. Arkistoitu 12.9.2013. Viitattu 22.2.2012. (englanniksi)
  25. a b Q&A: South Sudan army clashes BBC News. BBC. Viitattu 21.12.2013. (englanniksi)
  26. Jo tuhansien pelätään kuolleen Etelä-Sudanin taisteluissa Helsingin Sanomat. 25.12.2013. Arkistoitu 27.12.2013. Viitattu 25.12.2013.
  27. Etelä-Sudanin presidentti ja kapinallisjohtaja allekirjoittivat rauhansopimuksen – Viisi vuotta jatkunut tuhoisa sisällissota päättyy Yle Uutiset. Viitattu 26.2.2020.
  28. South Sudan rivals strike power-sharing deal BBC News. Viitattu 26.2.2020. (englanniksi)
  29. States of Southern Sudan Official Website of Government of South Sudan. (englanniksi)
  30. South Sudan says ‘bye bye’ to Arabic Radio Netherlands Worldwide. 2012. Arkistoitu 23.5.2012. Viitattu 21.12.2013. (englanniksi)
  31. Wild Africa BBC Science & Nature. BBC. Arkistoitu 6.4.2004. Viitattu 25.7.2017. (englanniksi)
  32. Southern Sudan’s Vast Wetlands Conserved Under UN Treaty Environment News Service. 1.11.2006. Viitattu 25.7.2017. (englanniksi)
  33. Country Guide: Sudan (Internet Archive) BBC Weather. BBC. Arkistoitu 25.10.2005. Viitattu 25.7.2017. (englanniksi)
  34. Average Conditions: Juba, Sudan BBC Weather. BBC. Arkistoitu 9.1.2006. Viitattu 25.7.2017. (englanniksi)
  35. Can Sudan’s oil feed north and south? BBC News. 4.7.2011. BBC. Viitattu 25.7.2017. (englanniksi)
  36. a b South Sudan The World Factbook. CIA. Arkistoitu 24.4.2020. Viitattu 25.7.2017. (englanniksi)
  37. a b South Sudan profile BBC News. BBC. Viitattu 25.7.2017. (englanniksi)
  38. About Southern Sudan (Arkistoitu – Internet Archive) Official website of Government of South Sudan. (englanniksi)
  39. Sudan, South Encyclopædia Britannica World Data Analyst: Country Snapshots. 2016. Viitattu 19.4.2017. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  40. Analysis: South Sudan struggles to meet demand for education 2012. IRIN. Viitattu 25.12.2013. (englanniksi)
  41. Arkistoitu kopio (2015 tiedot) UNDP, undp.org. Arkistoitu 25.6.2016. Viitattu 20.6.2018. (englanniksi)
  42. Arkistoitu kopio (Kohta About the University) jubauni.net. Arkistoitu 30.6.2019. Viitattu 20.6.2018. (englanniksi)
  43. Juba britannica.com. Viitattu 20.6.2018. (englanniksi)
  44. Trends in Maternal Mortality: 1990 to 2015. Estimates by WHO, UNICEF, UNFPA, World Bank Group and the United Nations Population Division (PDF) (Maakohtaiset arviot äitiyskuolleisuudesta liitetaulukossa 7 s. 51–57/78 (Annex 7. Estimates of maternal mortality ratio (MMR, maternal deaths per 100 000 live births), number of maternal deaths, lifetime risk, percentage of AIDS-related indirect maternal deaths and proportion of deaths among women of reproductive age that are due to maternal causes (PM), by country, 2015)) ISBN 978-924-156514-1. 2015. Geneve, Sveitsi: Maailman terveysjärjestö. Viitattu 19.1.2017. (englanniksi)
  45. Religious Beliefs In South Sudan WorldAtlas. Viitattu 26.2.2020. (englanniksi)
  46. South Sudan: Freedom in the World 2022 Country Report Freedom House. Viitattu 8.11.2022. (englanniksi)
  47. South Sudan pound to be launched next week BBC News. 11.7.2011. BBC. Viitattu 25.7.2011. (englanniksi)
  48. South Sudan rolls out her new currency The London Evening Post. 19.7.2011. Arkistoitu 2.10.2011. Viitattu 25.7.2011. (englanniksi)
  49. A song for south Sudan: Writing a new national anthem BBC News. 12.11.2011. BBC. Viitattu 25.7.2017. (englanniksi)
  50. Martell, Peter: World’s Newest Nation Set to Step Into Sporting Arena JakartaGlobe. 6.7.2011. Arkistoitu 14.7.2011. Viitattu 26.2.2020. (englanniksi)
  51. NBA & ABA Players Born in Sudan Basketball-Reference.com. Viitattu 25.7.2017. (englanniksi)
  52. He eivät edusta mitään maata – keitä ovat Lontoon kisojen Itsenäiset olympiaurheilijat? Ilta-Sanomat. 5.8.2012. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 29.5.2017.
  53. Näin ”maaton” maratoonari pärjäsi Iltalehti. 12.8.2012. Viitattu 29.5.2017.
  54. a b South Sudan profile - Media BBC News. 6.8.2019. Viitattu 23.12.2020. (englanniksi)
  55. 2020 World Press Freedom Index Reporters without borders, rsf.org. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  56. South-Sudan - End of a series of murders? 2020 World Press Freedom Index. Reporters without borders, rsf.org. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Read other articles:

See also: 2020 United States Senate electionsUS election 2020 United States Senate election in Kansas ← 2014 November 3, 2020 2026 →   Nominee Roger Marshall Barbara Bollier Party Republican Democratic Popular vote 727,962 571,530 Percentage 53.22% 41.79% County results Congressional district results Precinct resultsMarshall:      40–50%      50–60%      60–70%    &#...

 

 

Turbocharger mesin diesel Turbodiesel mengacu pada setiap mesin diesel dilengkapi dengan turbocharger. Turbocharger umum di mobil dan truk mesin diesel modern untuk menghasilkan keluaran tenaga yang lebih tinggi, tingkat emisi yang lebih rendah, dan meningkatkan efisiensi dari kapasitas mesin yang sama.[1] Turbodiesel di mobil menawarkan kelebihan daripada mesin diesel yang sama namun hanya naturally aspirated.[2] Perbaikan pada daya, ekonomi bahan bakar, kebisingan, getaran, ...

 

 

Office of Juvenile Justice and Delinquency PreventionSeal of the United States Department of JusticeBureau/Office overviewFormed1974; 50 years ago (1974)JurisdictionFederal government of the United StatesHeadquarters810 7th Street NWWashington, D.C., United StatesBureau/Office executiveLiz Ryan, AdministratorParent departmentOffice of Justice Programs, U.S. Department of JusticeWebsiteojjdp.ojp.gov The Office of Juvenile Justice and Delinquency Prevention (OJJDP) is an offic...

تداخل الصوت والفيديوالشعارامتداد الملف .aviصيغة وسائط الإنترنت video/avivideo/msvideovideo/x-msvideoUniform Type Identifier public.aviتوقيع الملف/عدد سحري 41564920المطور مايكروسوفتأول إصدار 1992[1]حاوٍ لـ الصوت، الفيديوتعديل - تعديل مصدري - تعديل ويكي بيانات تداخل الصوت والفيديو الذي يعرف اختصارا إيه في آي...

 

 

Notable individual diamonds Part of a series onDiamonds Material Material properties Crystallographic defects Formation and surfacing The 4 Cs Carat Clarity Color Cut Production Diamond (gemstone) List of mines Diamond cutting Synthetic diamonds The diamond industry Blood diamond De Beers Cultural impact History Symbolism Famous diamonds Imitations and enhancements Simulants Enhancements Theft Millennium Dome raid Schiphol Airport robbery Graff Diamonds robbery Belgium diamond heist  Cat...

 

 

Struttura dello ione idrossido Il gruppo idrossile (gruppo idrossilico o idrossile secondo la nomenclatura IUPAC, o impropriamente ossidrile o ossidrilione) è un gruppo funzionale di formula -OH caratteristico di idrossidi, alcoli e fenoli, ma presente anche nel gruppo acido carbossilico (-COOH). L'anione ad esso corrispondente, chiamato ione idrossido o ione idrossile, ha formula chimica OH − {\displaystyle {\ce {OH-}}} ed è responsabile della basicità, sia secondo la definizione o...

Voce principale: Ministero del turismo e dello spettacolo. I ministri del turismo e dello spettacolo della Repubblica Italiana si sono avvicendati dal 1959 al 1994, quando il dicastero fu soppresso a seguito dell'esito favorevole di un referendum abrogativo. Le sue funzioni furono trasferite a due appositi dipartimenti della Presidenza del Consiglio: il dipartimento del turismo e il dipartimento dello spettacolo, per i cui ulteriori sviluppi amministrativi si rimanda ai rispettivi articoli. ...

 

 

  「俄亥俄」重定向至此。关于其他用法,请见「俄亥俄 (消歧义)」。 俄亥俄州 美國联邦州State of Ohio 州旗州徽綽號:七葉果之州地图中高亮部分为俄亥俄州坐标:38°27'N-41°58'N, 80°32'W-84°49'W国家 美國加入聯邦1803年3月1日,在1953年8月7日追溯頒定(第17个加入联邦)首府哥倫布(及最大城市)政府 • 州长(英语:List of Governors of {{{Name}}}]]) •&...

 

 

Військово-музичне управління Збройних сил України Тип військове формуванняЗасновано 1992Країна  Україна Емблема управління Військово-музичне управління Збройних сил України — структурний підрозділ Генерального штабу Збройних сил України призначений для планува...

This article has multiple issues. Please help improve it or discuss these issues on the talk page. (Learn how and when to remove these template messages) This article needs additional citations for verification. Please help improve this article by adding citations to reliable sources. Unsourced material may be challenged and removed.Find sources: River Neath – news · newspapers · books · scholar · JSTOR (May 2019) (Learn how and when to remove this mes...

 

 

Voce principale: Marsala Calcio. Sport Club Marsala 1912Stagione 1999-2000Sport calcio Squadra Marsala Allenatore Luigi Carducci poi Domenico Giacomarro poi Angelo Orazi poi Domenico Giacomarro poi Angelo Orazi Presidente Leonardo Mannone Serie C117º posto. Retrocesso in Serie C2. (Fallito, non prende parte al campionato di Serie C2) Maggiori presenzeCampionato: Tamburro (30) Miglior marcatoreCampionato: Direnzo, Di Somma, Nobile (10) 1998-1999 2000-2001 Si invita a seguire il modello ...

 

 

Le passage du calendrier julien au calendrier grégorien, promulgué par le pape Grégoire XIII en février 1582, a eu lieu dans un court délai, souvent moins d'un an, dans la plupart des pays catholiques ; en revanche, les pays protestants comme les pays orthodoxes ont ignoré ou refusé cette réforme, du fait qu'ils récusaient l'autorité religieuse du pape, a fortiori, les pays non chrétiens, musulmans ou autres (Chine, etc.). La réforme consistait dans la suppression de trois an...

Questa voce o sezione sull'argomento edizioni di competizioni calcistiche non cita le fonti necessarie o quelle presenti sono insufficienti. Puoi migliorare questa voce aggiungendo citazioni da fonti attendibili secondo le linee guida sull'uso delle fonti. Segui i suggerimenti del progetto di riferimento. Superliga 2009-2010Corgoň Liga 2009-2010 Competizione Superliga Sport Calcio Edizione 17ª Organizzatore SFZ Luogo  Slovacchia Partecipanti 12 Risultati Vincitore  Žilina(5...

 

 

Die Liste der Friedhöfe in Saarbrücken gibt eine Übersicht über Friedhöfe und ehemalige Begräbnisstätten in der saarländischen Stadt Saarbrücken. Zurzeit nutzt Saarbrücken zwanzig Begräbnisplätze. Liste Name, Bezeichnung Adresse Koordinaten Stadtteil Fläche Datum Öffnung/ Schließung Konfession Trägerschaft Denkmal, Bemerkung Foto Friedhof St. Johann Standort St. Johann 6,34 ha Stadt Saarbrücken 1883/1917 Hauptfriedhof Saarbrücken Metzer Straße Standort Goldene Bremm 65 ha 1...

 

 

This article is about the modern region of Greece. For the ancient one, see Arcadia (region). For other uses, see Arcadia (disambiguation) and Arkadia (disambiguation). Regional unit in GreeceArcadia Περιφερειακή ενότηταΑρκαδίαςRegional unitMunicipalities of ArcadiaArcadiaArcadia within Greece Coordinates: 37°35′N 22°15′E / 37.583°N 22.250°E / 37.583; 22.250CountryGreeceAdministrative regionPeloponneseSeatTripoliArea • Tot...

玉音放送 この音声や映像がうまく視聴できない場合は、Help:音声・動画の再生をご覧ください。 玉音放送(ぎょくおんほうそう、旧字体:玉音󠄁放送󠄁)とは、1945年(昭和20)8月15日、昭和天皇自らが太平洋戦争終結の決定を国民に伝えるために行った放送の呼称[1]。同日正午(日本標準時)に、当時日本唯一の放送局だった社団法人日本放送協会(現�...

 

 

English military and civil engineer (1779–1854) Colonel George Thomas Landmann (c. 1779 – 27 August 1854) was an English military and civil engineer. He served with the Royal Engineers in Canada, Gibraltar, Portugal, Spain and Ireland. Following his retirement from the army, he worked as a civil engineer and was engineer of the London and Greenwich Railway, the world's first suburban passenger railway. Military service Son of Isaac Landmann, professor of artillery and fortification at...

 

 

Robert GesinkRobert Gesink al Tour de France 2015.Nazionalità Paesi Bassi Altezza190[1] cm Peso70[1] kg Ciclismo SpecialitàStrada Squadra Jumbo-Visma CarrieraSquadre di club 2005Team Löwik Meubelen2006 Rabobank Cont.2007-2012 Rabobank2013 Blanco2013-2014 Belkin2015-2018 Lotto NL-Jumbo2019- Jumbo-Visma Nazionale 2007-2015 Paesi Bassi Statistiche aggiornate al settembre 2024 Modifica dati su Wikidata · Manuale Robert Gesink (V...

يفتقر محتوى هذه المقالة إلى الاستشهاد بمصادر. فضلاً، ساهم في تطوير هذه المقالة من خلال إضافة مصادر موثوق بها. أي معلومات غير موثقة يمكن التشكيك بها وإزالتها. (مارس 2023) الكعكة السوداءBlack bun (بالإنجليزية) معلومات عامةالمنشأ إسكتلندا النوع كعك فاكهة — طعام تعديل - تعديل مصدري - �...

 

 

Auxiliary defensive structure outside a larger fort For other uses, see Redoubt (disambiguation). An illustration of Devonshire Redoubt, Bermuda, 1614 A redoubt (historically redout)[1][2] is a fort or fort system usually consisting of an enclosed defensive emplacement outside a larger fort, usually relying on earthworks, although some are constructed of stone or brick.[3] It is meant to protect soldiers outside the main defensive line and can be a permanent structure ...