PROFILPELAJAR.COM

Uppsalan lääni
	; vaakuna
Valtio	Ruotsi
Maakunta	Uplanti ja Gästrikland
Maakäräjäkunta	Uppsalan läänin maakäräjäkunta
Pääkaupunki	Uppsala
Perustamisvuosi	1634
Hallinto
– Maaherra	Peter Egardt
Pinta-ala
– Maa	8 192,07 km²
Väkiluku	338 630
– Väestötiheys	41,3 as./km²
Symbolit
– Läänikirjain	C
– Läänikoodi	03
	Lääninhallituksen sivut
	Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011 ja maapinta-alan 1.1.2012.
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Uppsalan lääni^[3] (ruots. [ɵpːˈsɑːla]n -^(ohje), Uppsala län, vanh. Upsala län ja aik. suom. Upsalan lääni) on lääni Tukholman pohjoispuolella Keski-Ruotsissa. Lääni sijaitsee Uplannin maakunnan länsi- ja pohjoisosassa. Muut osat Uplannista kuuluvat pääasiassa Tukholman lääniin. Läänin pääkaupunki on Uppsala. Valtiopäivävaaleissa lääni muodostaa Uppsalan läänin vaalipiirin.

Uppsalan läänillä on lyhyt maaraja myös Suomea vastaan, sillä osa Märketin majakkasaaresta Ahvenanmerellä kuuluu Östhammarin kuntaan ja Uppsalan lääniin.

Vuonna 2007 läänissä oli 1 682,03 km² peltoa,^[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan^[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 20,5 prosenttia läänin maapinta-alasta.

Läänijaon kehitys

Vanhempaa historiaa

Kalmarin unionin aikaan ja myöhäiskeskiajalla nykyisen Uppsalan läänin alueella oli jonkin aikaa Stäkesin lääni, joka käsitti lännessä Bron kihlakunnan ja Håbon kihlakunnan sekä idässä Närdinghundran kihlakunnan. Ne sijaitsivat vanhan Mälarenilta Sigtunan kaupunkiin johtavan reitin (Gorveln-Skarven-Sigtunafjärden) varrella.

Uppsalan linnalääniin kuuluivat Uppsalan kaupungin lähellä sijainneet Ulleråkerin kihlakunta ja Vaksalan kihlakunta sekä pohjoisempana sijainneet Norundan kihlakunta ja Olandin kihlakunta, kuten myös vanhat Vendelin kihlakunta, Tierpin kihlakunta ja Vålan kihlakunta.^[6] Muilta osin Tiundaland ja Attundaland kuuluivat Tukholman voutikuntaan. 1400-luvun alusta lähtien Ulleråkerin ja Vaksalan kihlakunnat kuuluivat vastaperustettuun Uppsalan kartanon voutikuntaan. Ulleråkerin ja Vaksalan kihlakunnat oli 1400-luvulla useaan otteeseen läänitetty aatelismiehille; läänitysten välisenä aikana ne kuuluivat kruunulle.^[7] 1520-luvulta lähtien Tierpin, Vålan ja Norundan kihlakunnat kuuluivat samaan voutikuntaan. 1530-luvun lopussa muodostettiin Örbyhusin lääni Tierpin, Vendelin ja Vålan kihlakunnista, Älvkarlebyn, Västlandin, Österlövstan, Hållnäsin ja Valön pitäjistä Norra Rodenissa sekä Dannemoran ja Filmin pitäjistä. Vuonna 1549 Vålan kihlakunta liitettiin kuitenkin Salbergin lääniin kuuluneeseen Väsbyn kartanon voutikuntaan.^[8]

Lisäksi oli olemassa Östhammarin lääni, joka oli kooltaan pieni ja siihen kuului todennäköisesti vain nykyinen Frösåkerin kihlakunta. Östhammarin linna sijaitsi kaupungista pohjoiseen ja mainitaan jo Bo Jonsson Gripin aikana. Linna kuului kuningatar Filippan elatuslääniin, ja sen poltti kuningas Erikin vouti Roslagenin talonpoikien kapinoidessa vuonna 1434. Myöhemmin linna rakennettiin uudestaan.

Uudempaa historiaa

Tukholman läänin ja Uppsalan läänin käsittänyt Upplandin lääni oli olemassa vuosina 1634–1640 ja 1655–1713. Näiden ajankohtien välissä vuosina 1641–1654 alue oli jaettuna kahteen lääniin. Vuonna 1714 tehtiin alueen uusi ja lopulliseksi jäänyt jako kahteen lääniin.

Uppsalan läänin ja Södermanlandin läänin välinen raja muuttui hieman 1940-luvulla nykyisten Enköpingin ja Strängnäsin kuntien välillä tehdyn rajansiirron vuoksi. Vuoden 1952 kuntauudistus ei muuttanut Uppsalan läänin rajoja. Sen sijaan vuonna 1971 nykyinen Knivstan kunta ja osia nykyisestä Östhammarin ja Uppsalan kunnista liitettiin Tukholman läänistä Uppsalan lääniin. Samalla Upplands-Bron kunta liitettiin Uppsalan läänistä Tukholman lääniin. Lisäksi Västmanlandin läänistä liitettiin Uppsalan lääniin entinen Fjärdhundran maalaiskunta, joka tuli kuulumaan Enköpingin kuntaan.

Vuonna 2005 Ruotsin valtiopäivät päätti vielä, että Hebyn kunta liitetään Västmanlandin läänistä Uppsalan lääniin vuoden 2007 alusta lähtien. Hebyn kunta kuuluu kokonaan Uplannin maakuntaan, joten lännessä Uplannin maakunnan ja Uppsalan läänin rajat ovat lähes samat. Salan kuntaan kuuluva Tärnan pitäjä kuuluu tosin vielä Västmanlandin lääniin.

Vaakuna

Vaakunaselitys: Punaisessa kentässä kultainen valtakunnanomena. (ruots. I rött fält ett riksäpple av guld.)

Vaakuna on sama kuin Uplannin maakunnan vaakuna. Se vahvistettiin läänin vaakunaksi vuonna 1939. Lääninhallitus oli jo pitkään käyttänyt vaakunaa, vaikka Uppsalan lääni käsittää vain osan Uplannin maakunnasta. Kun lääninhallitus käyttää vaakunaa tunnuksenaan, niin sen päällä on kuninkaankruunu.

Maantiedettä

Läänin suurimmat taajamat

Suurimmat taajamat

Vuonna 2010 Uppsalan läänissä sijaitsi 68 taajamaa.^[9] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.^[10]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2010)^[10]
1	Uppsala	&&&&&&&&&0140454.&&&&00140 454
2	Enköping	&&&&&&&&&&021121.&&&&0021 121
3	Bålsta	&&&&&&&&&&014147.&&&&0014 147
4	Sävja	&&&&&&&&&&&09684.&&&&009 684
5	Knivsta	&&&&&&&&&&&07081.&&&&007 081
6	Storvreta	&&&&&&&&&&&06347.&&&&006 347
7	Skutskär**	&&&&&&&&&&&05767.&&&&005 767
8	Tierp	&&&&&&&&&&&05587.&&&&005 587
9	Östhammar	&&&&&&&&&&&04534.&&&&004 534
10	Björklinge	&&&&&&&&&&&03269.&&&&003 269

Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu. Kahdella asteriskilla (**) merkityt taajamat sijaitsevat osittain toisen läänin alueella. Taulukossa on siinä tapauksessa ilmoitettu taajaman tässä läänissä asuvan väestön määrä.^[9]

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa^[11]^[12] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Elinkeino		Työpaikat (%)	Työlliset (%)
	alkutuotanto	2,0	1,8
	jalostus	18,6	18,4
	palvelut	78,5	79,1
	tuntematon	0,9	0,8
	Työpaikkoja ja työllisiä	137 918	160 964
	työpaikkaomavaraisuus	85,7

Valtiopäivävaalit

Uppsalan lääni kuuluu kokonaisuudessaan Uppsalan läänin vaalipiiriin.^[13] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 11 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)^[14] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.^[15]

Yhteensä vaalipiiristä valittiin 13 valtiopäiväedustajaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien valtiopäivävaalien tulos.

Valtiopäivävaalien tulos 2010
Puolue
Puolue		Osuus äänistä, %^[16]	Valittuja edustajia^[17]
	Maltillinen kokoomus	30,11	4
	Keskustapuolue	8,30	1
	Liberaalit	7,85	1
	Kristillisdemokraatit	5,70	1
	Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue	27,37	3
	Vasemmistopuolue	5,51	1
	Ympäristöpuolue vihreät	8,83	1
	Ruotsidemokraatit	4,65	1
	Muut	1,67	0
	Yhteensä		13

Maakäräjäkunta

Uppsalan lääni kuuluu kokonaisuudessaan Uppsalan läänin maakäräjäkuntaan. Ruotsissa maakäräjäkunnat vastaavat pääasiassa yhteiskunnan julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Lisäksi maakäräjäkunta huolehtii yleisesti liikenteestä, vastaa tietyistä aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä ja tuottaa kulttuuritoimintaa.

Maakäräjäkunnat perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Maakäräjäkunnan valtuusto (ruots. landstingsfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Uppsalan lääni on jaettu seuraaviin 3 vaalipiiriin:^[18]

Uppsala läns södra (11 kiinteää paikkaa)
Uppsala läns mellersta (40 kiinteää paikkaa)
Uppsala läns norra (12 kiinteää paikkaa)

Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat).^[19] Maakäräjäkunnan valtuustossa on yhteensä kaikkiaan 71 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.

Maakäräjäkuntavaalien tulos 2010
Puolue
Puolue		Osuus äänistä, %^[20]	Valittuja edustajia^[21]
	Maltillinen kokoomus	27,41	20
	Keskustapuolue	7,95	6
	Liberaalit	8,44	6
	Kristillisdemokraatit	5,28	4
	Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue	31,13	22
	Vasemmistopuolue	6,26	4
	Ympäristöpuolue vihreät	8,72	6
	Ruotsidemokraatit	3,62	3
	Muut	1,19	0
	Yhteensä		71

Läänin kunnat

Uppsalan läänissä on nykyään kahdeksan kuntaa. Ennen vuotta 2007 kuntia oli seitsemän, sillä Hebyn kunta kuului aikaisemmin Västmanlandin lääniin. Vuonna 2003 perustettiin uudelleen Knivstan kunta. Tätä ennen läänissä oli vain kuusi kuntaa. Uppsalan kunta on sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan ylivoimaisesti suurin kunta.

Kuntakoodi	Kunta	Keskustaajama	Kunnan väkiluku (31.12.2011)^[22]
0305	Håbon kunta	Bålsta	&&&&&&&&&&019715.&&&&0019 715
0319	Älvkarlebyn kunta	Skutskär	&&&&&&&&&&&09089.&&&&009 089
0330	Knivstan kunta	Knivsta	&&&&&&&&&&014965.&&&&0014 965
0331	Hebyn kunta	Heby	&&&&&&&&&&013381.&&&&0013 381
0360	Tierpin kunta	Tierp	&&&&&&&&&&020077.&&&&0020 077
0380	Uppsalan kunta	Uppsala	&&&&&&&&&0200001.&&&&00200 001
0381	Enköpingin kunta	Enköping	&&&&&&&&&&040015.&&&&0040 015
0382	Östhammarin kunta	Östhammar	&&&&&&&&&&021387.&&&&0021 387

Väestönkehitys

Uppsalan läänin väestönkehitys 1810–2010
Vuosi			Asukkaita
1810			80 577
1820			80 216
1830			81 742
1840			85 294
1850			89 323
1860			92 536
1870			100 519
1880			111 019
1890			121 091
1900			123 863
1910			128 171
1920			136 718
1930			138 201
1940			138 098
1950			154 660
1960			167 722
1970			217 730
1980			243 585
1990			268 835
2000			294 196
2010			322 500
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).^[23] Mahdolliset aluejaotuksen muutokset saattavat heikentää tietojen vertailtavuutta eri vuosina.

Vuoden 2011 lopussa 17,8 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 13,9 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.^[24]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 7 303 Suomessa syntynyttä,^[25] mikä vastasi 2,2 prosenttia läänin väestöstä.

Seuraavista vuoden 1984 lopun mukaisista tiedoista puuttuu tuolloin Västmanlandin lääniin kuulunut Hebyn kunta. Kyseisten tietojen mukaan 7,9 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 7 724 Suomessa syntynyttä,^[26] mikä vastasi 3,1 prosenttia läänin väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 194 768 kruunua.^[27]

Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:^[28]