Äänekoski sijaitsee valtatien 4 (E75) varrella noin 40 kilometriä Jyväskylän kaupungistapohjoiseen. Hirvaskankaalta, 12 kilometriä Äänekosken keskustasta Jyväskylän suuntaan sijaitsevalta huoltoasema- ja liikekeskittymältä erkanee kantatie 69 Suonenjoelle. Honkolasta, 6 kilometriä Äänekosken keskustasta Jyväskylän suuntaan erkanee valtatie 13 Kokkolaan.
Äänekoskella sijaitsee kaikkiaan 13 Natura-kohdetta. Niihin kuuluu harjualueita, reheviä lintuvesiä ja Hitonhaudan rotkovajoama.[13]
Vuoden 2021 lopussa Äänekoskella oli 18 318 asukasta, joista pääosa asui taajamissa, 4 274 haja-asutusalueilla ja 162:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Äänekosken taajama-aste on 75,8 %.[16]
Äänekoskella oli kolme taajamaa, jonka lisäksi äänekoskelaisia asui kahdessa yli kunnanrajan ulottuvassa taajamassa naapurikunnan läheisyydessä:[16][17]
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Lisäksi pääosin naapurikuntiin kuuluvia taajamia olivat Hirvaskangas (Äänekosken puolella 13 as.) ja Pieni-Hirvanen (119 as.).[16]
Vielä 2019 Tilastokeskus luokitteli myös Suolahden keskustaajaman, Kierälahden ja Paatelan erilliseksi taajamiksi. Nämä taajamat on sittemmin tilastollisessa tarkastelussa katsottu kasvaneen osaksi laajentunutta Äänekosken keskustaajamaa.
Kylät
Äänekosken henkikirjakylät on seuraavassa lueteltu kuntaliitoksia edeltäneen kuntajaon mukaan:
Itsenäistä Äänekosken kuntaa edelsi seurakunnan irrottautuminen Laukaan seurakunnasta: Äänekosken rukoushuonekunta perustettiin 1902. Keisarillisen Suomen senaatin päätöksellä 23. maaliskuuta 1906 määrättiin Äänekosken seurakunta perustettavaksi vuoden 1907 alusta. Äänekosken Kirkonmäelle valmistui uusi puurakenteinen pitkäkirkko vuonna 1906. Se tuhoutui korjauskelvottomaksi tuhopoltossa vuonna 1968.lähde?
Äänekosken kunta perustettiin vuonna 1911 erottamalla Laukaan kunnan pohjoinen osa sekä itäisiä osia Saarijärven kunnasta omaksi kunnakseen.[22] Vuonna 1932 kunta jaettiin kolmeen osaan Äänekosken ja Suolahden kauppaloiksi sekä Äänekosken maalaiskunnaksi.[23] Äänekosken kauppalan väkiluku oli 3 697 henkeä vuonna 1937 ja se kaksinkertaistui vuoteen 1964 mennessä (7 619 asukasta)[22]. Kaupunginoikeudet Äänekoskelle myönnettiin vuonna 1973.[2]
Äänekosken kuntaliitokset.
Kuntien yhdistymiset
Äänekosken maalaiskunta, jonka vanha kunnantalo edelleen sijaitsee valtateiden 4 (E75) ja 13 risteyksessä Äänekosken Honkolassa, liitettiin Äänekosken kauppalaan vuonna 1969.lähde?
Äänekosken kaupunkiin liitettiin 1. tammikuuta 1993 sen pohjoispuolella sijainnut Konginkankaan kunta[2].
Äänekosken kaupungin vaakuna vuosina 1954–2006.
Äänekosken ja Suolahden kaupunginvaltuustot sekä Sumiaisten kunnanvaltuusto hyväksyivät syyskuussa 2005 kuntien välisen yhdistymissopimuksen ja esityksen valtioneuvostolle kuntajaon muuttamiseksi. Valtioneuvosto päätti toukokuussa 2006, että Sumiaisten kunta, Suolahden kaupunki ja Äänekosken kaupunki lakkautetaan ja tilalle perustetaan niiden alueet käsittävä uusi kunta, joka ottaa käyttöönsä Äänekoski-nimen ja kaupunkinimityksen. Uusi kuntajako tuli voimaan 1. tammikuuta 2007.[1] Uuden Äänekosken kaupungin johtoon valittiin vanhan Äänekosken kaupunginjohtaja Hannu Javanainen. Suolahden entinen kaupunginjohtaja Heli Möller toimi Äänekosken apulaiskaupunginjohtajana. Vuodesta 2015 alkaen Äänekosken kaupunginjohtajana on toiminut Matti Tuononen.lähde?
Uuden Äänekosken kaupungin vaakunaksi valittiin Suolahden kaupungin entinen vaakuna. Äänekosken vanha kolmen postitorven vaakuna jäi pois käytöstä.lähde?
Valtatiellä 4 Äänekosken Konginkankaalla sattui aamuyöllä 19. maaliskuuta 2004 Suomen tieliikennehistorian vakavin onnettomuus, kun tilausajossa ollut linja-auto törmäsi väärälle kaistalle ajautuneen vastaantulevan ajoneuvoyhdistelmän raskaassa paperirullalastissa olleeseen perävaunuun. Onnettomuuspaikka sijaitsee noin 20 kilometriä Äänekosken keskustaajamasta pohjoiseen. Onnettomuudessa kuoli linja-auton kuljettaja ja 22 matkustajaa. 14 matkustajaa loukkaantui.[24]
Hallinto
Äänekosken kaupungintalo.
Kaupunginjohtaja on Matti Tuononen.[9]Äänekosken kaupunginvaltuustossa on 43 paikkaa. Kaudella 2021–2025 suurimmat valtuustoryhmät ovat SDP (11 paikkaa), keskusta (8 paikkaa), vasemmistoliitto (8 paikkaa) ja perussuomalaiset (8 paikkaa).[12] Valtuuston puheenjohtajana toimii Jari Halttunen.[11] Kaupunginhallituksessa on yhdeksän paikkaa, ja sen puheenjohtajana toimii Kari Kiiskinen.[10]
Talous
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat traktoreiden ja maatalouskoneiden valmistajana tunnettu Valtra, sen emoyhtiö AGCO Suomi Oy ja ikkunateollisuuden aihioita tuottava Kurikka Timber Oy.[25]
Äänekosken sellutehdas.
Äänekoski teollisuuspaikkakuntana
Äänekoski tunnetaan vahvana ja perinteikkäänä teollisuuspaikkakuntana. Teollisuustoiminta Äänekoskella alkoi vuosina 1896–1900, kun Äänekoski Aktiebolaget perusti Äänekosken varteen puuhiomon ja kartonkitehtaan. Nykyisin kaupungissa sijaitsevat Metsä Boardin vuonna 1899 perustettu, vuonna 1966 uusiin tiloihin siirtynyt taivekartonkitehdas, Metsä Fibren vuonna 1985 käynnistetty sulfaattiselluloosatehdas, Metsäliitto Cooperative Finnforestin vaneritehdas, CP Kelco Oy:n kemiallisten tuotteiden tehdas, Valtra Oy Ab:n traktoritehdas sekä Valio Oy:n tuotantolaitos. Vuonna 1906 perustetun ja vuonna 1987 uudistetun hienopaperitehtaan toiminta lopetettiin vuonna 2011.[26]
Elektroniikkateollisuutta on Äänekoskella ollut 1970-luvulta lähtien. Valtion omistama Televa aloitti toimintansa Äänekoskella 1974 kaupungilta vuokratuissa tiloissa ja siirtyi omiin tiloihin 1976. Vuonna 1987 tehdas siirtyi kokonaan Nokia Oyj:n omistukseen. Nokia myi tehtaan sieviläiselleScanfil Oy:lle heinäkuussa 2000. Samana vuonna Nokia siirsi myös tuotekehitysyksikkönsä uusiin toimitiloihin Jyväskylään. Scanfil lopetti Äänekosken tehtaan toiminnan syyskuussa 2007 ja siirsi tuotannon muille tehtailleen.[27]
Metsä Group rakensi Äänekoskelle Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurinta investointia, yhteensä yli 1,2 miljardin euron biotuotetehtaan. Investointipäätös tehtaasta tehtiin keväällä 2015 ja tuotanto alkoi vuoden 2017 lopulla. Tehdas tuottaa sellun lisäksi erilaisia biotuotteita, kuten mäntyöljyä, biosähköä ja puupolttoainetta. Mahdollisia uusia, tuotannon sivuvirroista saatavia jalosteita ovat uudet kuitutuotteet, biomuovin raaka-aineet, lannoitteet ja bioöljy ja biokaasu. Biotuotetehtaan selluntuotannon kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Tehtaan työllistävä vaikutus on yli 2 500 työpaikkaa koko arvoketjussa. Selluntuotannon kapasiteetti uudessa tehtaassa on 1,3 miljoonaa tonnia vuosittain. Suomen vientiä tehdas lisää arviolta 500 miljoonaa euroa vuosittain ja se nostaa valtakunnan uusiutuvien energioiden tuotantoa yhteensä yli kahdella prosenttiyksiköllä.[28]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Äänekosken yhdyskuntarakenne perustuu voimakkaasti yksityisautoliikenteeseen. Valtatietä 4 Jyväskylästä Äänekoskelle on viime vuosina parannettu muun muassa rakentamalla moottoritietä Jyväskylästä pohjoiseen, parantamalla vilkkaiden risteysalueiden turvallisuutta rakenteellisin toimenpitein sekä rakentamalla ohituskaistoja. Julkisen liikenteen yhteydet linja-autolla Äänekoskelta Jyväskylään ovat hyvät. Valtatietä 4 parannetaan parhaillaan paikkakunnalle rakennetun biotuotetehtaan takia. Äänekoski-Jyväskylä välille rakennetaan uusia tieratkaisuja, jotka käsittävät muun muassa moottoritietä, uusia 2+2 ajorataisia teitä ja uusia siltoja. Hanke tulee valmistumaan vuoteen 2021 mennessä.lähde?
Äänekosken uuden ohitustien silta. Kuva on otettu vanhalta sillalta.
Äänekosken ja Suolahden taajamat ovat Jyväskylä–Haapajärvi-radan varressa, joka nykyisin palvelee ainoastaan tavaraliikennettä. Matkustajaliikenne radalla lakkautettiin vaiheittain vuoteen 1987 mennessä, jolloin lopetettiin paikallisliikenne välillä Äänekoski–Jyväskylä. Syksyllä 2011 rataosa Äänekoskelta Saarijärvelle peruskorjattiin ensimmäisenä osana koko Haapajärven radan remonttia sen hyviksi arvioitujen liikenteen kasvunäkymien vuoksi. Uuden biotuotetehtaan lisätessä rahdin määrää rataverkostossa, rata uusittiin ja sähköistettiin vuosina 2016–2017. Hankkeen kustannusarvio oli 158 miljoonaa euroa.[30]
Tavarajuna lähtee Äänekoskelta Jyväskylään. Taustalla Metsä-Botnian sellutehdas.
Rakennettuja ympäristöjä
Äänekoskella sijaitsevia valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä ovat Suolahden vanha rautatieasema, Riihiahon tilan isotupa ja pihapiiri, Sumiaisten kirkko ja koko kirkonkylä sekä Keski-Suomen Opiston rakennus. Merkittävänä rakennettuna ympäristönä pidetään myös Konginkankaan kirkkomiljöötä, jonka tasavartinen, puurakenteinen ristikirkko rakennettiin vuosina 1864–1866. Kirkkomaisemaan liittyy myös vuonna 1856 käyttöön vihitty Konginkankaan hautausmaa sekä viljamakasiini, joka on toiminut kotiseutumuseona vuodesta 1956. Yhtenäisiä rakennusalueita ovat myös Pukkimäen ja Markkamäen puutalokaupunginosat.[31] Pukkimäki klassisine puutaloineen on Äänekoski Aktiebolagetin tehtaan työläisilleen vuosina 1920–1927 rakennuttama kaupunginosa, jonka kaikki rakennukset ovat säilyttäneet alkuperäisasunsa. Markkamäen omakotitaloalue on 1940-luvun jälleenrakennuskaudelle tyypillinen puolitoistakerroksisten, puisten omakotitalojen alue, joka sai nimensä tonteille määritellystä yhden markan nimellisestä lunastushinnasta. Äänekosken keskustaajaman kupeessa sijaitsevan Klubinmäen rakennukset liittyvät kiinteästi Äänekosken tehtaiden historiaan ja hallintoon.lähde?
Äänekosken keskustaajama on matalaa, kerrostalovaltaista aluetta. Suuria ostoskeskuksia kaupungissa ei sijaitse. Äänekosken keskustaan on valmistunut vuonna 2011 noin 6 500 neliömetrin kokoinen K-Citymarket. Äänekosken sisääntuloteiden varsia komistavat korkeat, taidekuvioidut kerrostalot. Keskustan välittömässä läheisyydessä on väljästi rakennettuja omakoti- ja rivitalokaupunginosia.lähde?
Äänekosken taajamaan on kaupungiksitulovuonna 1973 rakennettu moderni kirkkorakennus, joka valmistui vuonna 1968 tuhopoltossa vakavasti vaurioituneen vanhan kirkkorakennuksen tilalle. Vuonna 1931 valmistunut Keskuskansakoulun massiivinen rakennus, useat tehdasalueen vanhat asuin- ja konttorirakennukset, vuonna 1986 valmistuneet kaupungintalo ja kaupunginkirjasto taideteoksineen sekä vuonna 1996 valmistunut uimahalli voidaan lukea kaupungin merkittäviksi rakennuksiksi.kenen mukaan?lähde?
Äänekosken keskustassa sijaitseva Kulttuurikeskus Painotalo tarjoaa tiloja kulttuurin harrastamiseen, harjoitteluun ja kulttuuritapahtumille. Suolahdessa esiintymis-, kokous- ja koulutustilan tarjoaa yksityisomisteinen Suolahtisali.
Äänekoskella järjestetään useita tapahtumia vuosittain. Suurimpia niistä ovat olleet jokakesäiset Keitelejazzit ja Rautalankafestivaalit. Vuonna 2018 Suviseurat järjestettiin Äänekoskella, Konginkankaan Liimattalassa.[45] Vuonna 2020 lopetetun Keitelejazzin seuraajaksi perustettiin vuonna 2021 Ääniä Festivaali.[46]
Vanhoillislestadiolaisuuden suviseurat järjestettiin Äänekoskella vuonna 2018.[47][48]
Äänekosken nähtävyydeksi voidaan laskea myös Helsingin Seurasaaren ensimmäinen rakennuskokonaisuus Niemelän torppa[55], jonka Akseli Gallen-Kallela ja Yrjö Blomstedt löysivät Konginkankaalta. Torpan kaikki rakennukset siirrettiin Seurasaareen 1909.lähde?
Kuvagalleria
Kevyen liikenteen silta Häränvirran yli. Helmikuu 2012, pakkasta −24 °C.
Kuurainen maisema Äänejärvellä helmikuussa 2012.
Lähteet
Tarmio, Hannu; Heinonen, Marketta ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 7, Ruotsinpyhtää – Öja. Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X
↑Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 4, Kokkola – Lestijärvi, s. 17. Porvoo: WSOY, 1971.
↑ abKaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 607. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
↑Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava, 1985 (ISBN951-1-08345-7, viitattu 11. kesäkuuta 2023), Suolahti (kirj. Ari Öysti) , s. 117-122 (Osa 5: Keski-Suomi, Etelä-Savo)
