Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Tsasouna tai tšasouna eli säässynä on ortodoksisestarukoushuoneestaKarjalassa käytetty termi. Tsasouna-sana tulee venäjän sanasta tšasovnja (ven.часовня) ’kappeli’, joka edelleen juontuu sanasta tšas (ven.час) ’tunti, hetki’, joka viittaa tsasounissa toimitettuihin hetkipalveluksiin. Tsasounat on yleensä nimetty jonkun pyhimyksen, juhlapäivän tai muun ortodokseille tärkeän tapahtuman mukaan.[2]
Rukoushuonetta ei ole vihitty kirkoksi, eikä siellä siksi vietetä jumalanpalveluksia. Tsasounassa ei myöskään ole erillistä alttaria.[2] Hetkipalveluksen voi suorittaa maallikkokin papin puuttuessa, ja siksi tsasounia syntyi seurakuntien laitamille syrjäisten seutujen ortodoksisten asukkaitten käyttöön hetkipalveluksien pitopaikaksi. Esimerkiksi Karjalassa niitä oli melkein kaikissa kylissä.[3] Tsasounia on sotien jälkeisinä vuosikymmeninä rakennettu eri puolille Suomea.
Venäjällä harvaan asutuilla alueilla, kuten Arkangelin kuvernementeilla, maallikkojen pitämät jumalanpalvelukset tarjosivat mahdollisuuden poliittisista syistä Venäjän sydänalueilta poistuneille vähemmistöille keskushallinnon ohjaamasta papistosta riippumattomampaan hengenelämään.
Tsasounat ovat perinteisesti puurakenteisia. Jos tällainen rakennus on tehty kivestä tai tiilestä, sitä sanotaan tavallisesti kappeliksi.
Suomen ortodoksisen kirkon nykyinen arkkipiispa Leo rakennutti kotikylälleen Pielavedelle tsasounan, jonka hän vihki käyttöön 60-vuotissyntymäpäivänään. Tsasounan rakennuttaminen oli ollut hänen pitkäaikainen haaveensa.[4]
