24. tammikuuta 2022 Saarijärven kaupunginjohtajaksi valittiin Satu Autiosalo.[9] Vuosina 2014–2021 kaupunginjohtajana toimi Timo Rusanen.[10] Rusasen edeltäjä oli Janne Kinnunen, joka siirtyi Viitasaaren kaupunginjohtajaksi syksyllä 2013.[11] Kinnunen valittiin kaupunginjohtajaksi 2008.[12]
Saarijärven seudulla on jo yli 8 000 vuotta sitten ollut asututusta, josta muistoina ovat Summassaaren alueelta löytyneet arkeologiset löydöt ja Kivikauden kylä. Kirjalliset merkinnät asutuksesta alkavat 1550-luvulla, jolloin kuningas Kustaa Vaasa johti voimaperäistä asutustoimintaa. Niinpä vuonna 1628 alueelle perustettiin Rautalammin pitäjän kappeliseurakunta, joka pian vuonna 1639 muuttui itsenäiseksi seurakunnaksi. Tuolloin Saarijärvi tunnettiin vielä nimellä Palvasalmi, ja siihen kuuluivat myöhemmät Karstulan, Pylkönmäen ja Kyyjärven kunnat kokonaan sekä osia Uuraisista, Konginkankaasta ja Äänekoskesta. Vuonna 1749 Vanhan Saarijärven asukasmäärä oli 1 380 henkeä. Asukasmäärä lisääntyi vuoteen 1860 mennessä 7 440 henkilöön.[13][14] Saarijärvestä tuli kaupunki vuonna 1986.[15]
Junakuljetuksia varten Jyväskylä–Haapajärvi-rata, joka kulkee Saarijärven kautta, avattiin läpikulkevalle liikenteelle vuonna 1960. Valtionrautatiet lopetti matkustajajunat pohjoiseen Haapajärvelle ja Ylivieskaan vuonna 1968 ja etelään Äänekoskelle ja Jyväskylään vuonna 1978. Nykyään rata on pääasiassa puukuljetusten käytössä ja Saarijärven asemalla on puuterminaali junakuljetuksia varten.[lähde? ]
Syksyllä 2011 rataosa Äänekoskelta Saarijärvelle peruskorjattiin ensimmäisen kerran sitten avaamisensa, joka tapahtui vuonna 1954: kevyet kiskot vaihdettiin raskaisiin kierrätyskiskoihin, sora sepeliin ja osa tasoristeyksistä poistettiin.[lähde? ]
Linja-autojen suorilla pikavuoroilla Saarijärveltä pääsee Jyväskylän lisäksi Helsinkiin, Lahteen ja Kokkolaan. Saarijärven lähin matkustajaliikenteen rautatieasema on ÄhtärinMyllymäen seisake noin 58 kilometrin päässä, ja Jyväskylän matkakeskukselle on etäisyyttä noin 64 kilometriä.
Lähin lentoasema on Jyväskylän lentoasema Tikkakoskella, jonne on Saarijärveltä matkaa noin 47 kilometriä.[lähde? ]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Saarijärvellä toimii muutama valtakunnallisesti tunnettu yritys: sairaalatarvikkeisiin erikoistunut Serres Oy, selluvillaa rakennusten eristämiseen tuottava Termex-eriste Oy, hirsitaloja ja -mökkejä valmistava Syöte-Huvilat Oy, sekä Aurajoki Oy, joka on erikoistunut teräs- ja metalliteollisuuteen. Myös globaalilla Logstor-konsernilla on kaukolämpöputkia ja -komponentteja valmistava tuotantolaitos Saarijärvellä.[lähde? ]
Tunnettuja, mutta sittemmin Saarijärvellä toimintansa lopettaneita yrityksiä ovat olleet muun muassa elektroniikkatuotteitta valmistanut Efore Oyj, kiinteistöjen lämmitysjärjestelmiä valmistanut Ariterm Oy, Saarijärven Offset Oy, Soklex Oy, sekä uretaanieristykseen perustuvia talopaketteja 1980-luvulla valmistanut Makrotalo.[lähde? ]
Maa- ja metsätalous on aina ollut tärkeä elinkeino. Saarijärvelle valmistui vuoden 2018 lopussa HRV-Farm Oy:n 600 lypsylehmän navetta, joka on yksi Suomen suurimmista. Toinen merkittävä maatalouden yritys on Tikalan Oy, jossa yli 40 000 kanan kanalan lisäksi valmistetaan puutarhojen kasvualustoja ja lannoitteita.[lähde? ]
Saarijärven Häkkilässä sijaitsee Fin Forelian taimitarha, joka kasvattaa ja pakkaa metsäpuiden taimia. Taimitarha on Pohjoismaiden suurimpia. Samalla tontilla sijaitsee Siemen Forelian karistamo. Suomen vuosittaisesta siementarpeesta noin puolet tulee Häkkilän karistamosta.[23]
Saarijärvellä perusopetusta antaa kolme peruskoulua: Lanneveden koulu (luokka-asteet 1-6), Pylkönmäen koulu (1-6) ja Saarijärven yhtenäiskoulu (1-9)[24] Toisen asteen yleissivistävää koulutusta annetaan Saarijärven lukiossa. Se toimii yhtenäiskoulun ohella vuosina 2021-2023 valmistuneessa koulu -ja kulttuurikeskuksessa.[25][26][27] Lisäksi uusi koulukeskus sisältää myös kansalaisopiston monipuoliset opetustilat.[27][28]
Biotalouskampuksella Tarvaalassa sijaitsevat Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston (POKE) luonnonvara-alan koulutusyksikkö, jossa valmistutaan pääasiassa maa- ja metsätalousalalle, mutta myös rakennus- sekä sosiaali- ja terveysalalle.[29] Samalla kampuksella on Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) Biotalousinstituutin koulutusyksikkö, jossa valmistutaan agrologeiksi. Biotalouskampuksella on viime vuosina rakennettu uusia opetus- ja tutkimustiloja, viimeisinpänä 2017 valmistunut ForesTori.[lähde? ]
Luonnon keskellä Ranta-Hännilässä, muutaman kilometrin päässä Saarijärven keskustasta, sijaitsee Suomen joogaliiton Joogaopisto. Vuonna 1973 toimintansa aloittanut opisto järjestää yleisölle suunnattuja joogakursseja ja syventävää koulutusta alan opettajille. Joogaopisto vastaa joogaopettajien koulutuksesta Suomessa.[30]
Kulttuuri
Saarijärven kaupunginkirjaston palveluja tarjoavat ovat Saarijärven pääkirjasto ja Saarijärven kirjastoauto.[31][32] Saarijärven kirjasto on Keski-Suomen vanhin yleinen kirjasto.[33] Kaupunginkirjasto kuuluu osana Keski-kirjastojen kirjastokimppaan, joka tarjoaa maakunnan kirjastojen laajuisen aineistovalikoiman alueen asukkaiden käyttöön.[34]
Kesäisin Saarijärven keskustassa sijaitsevalla urheilukentällä järjestetään Juhannuskisat, jossa on vieraillut kansainvälisiä huippu-urheilijoita. Pylkönmäen kylällä puolestaan pidetään Pentin Olympialaiset, joka on lapsille ja perheille suunnattu heinäkuinen yleisurheilutapahtuma. Kirmot ovat noin viikon kestävä musiikkifestivaali, jossa on musiikkitapahtumia monipuolisesti aina hengellisistä kirkkokonserteista tämän päivän pop-musiikkiin.[36] Ahvenlammin leirintäalueella järjestetään suosittuja ”rompetori” -päiviä, joista suosituimmat keräävät myyjiä, kauppiaita ja asiakkaitakin ympäri Suomea.[37]
Kukonhiekan huvikeskus aukeaa toukokuussa ja järjestää tansseja ja konsertteja viikonloppuisin aina lokakuulle asti. Esiintyjät ovat Suomen eturivin viihdetaiteilijoita.[38]
Herättäjäjuhlat on järjestetty Saarijärvellä kahdesti vuosina 1970 ja 2005.[39]
Ruokakulttuuri
Saarijärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla muikuista tehty suutarinpaisti ja perunasose eli perupuuro, lanttupuuro ja vespuolukat sekä hiilloskala.[40]
Saarijärven vanhat maarekisterikylät ovat: Hännilä, Kalmari, Kiimasjärvi, Kuoppala, Lannevesi, Mahlu, Pyhäjärvi, Saarijärvi ja Summasjärvi sekä Pylkönmäestä liitetyt maarekisterikylät Kukko, Kuoppala, Mahlu, Paajala ja Pääjärvi.[43][44]
Saarijärven kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä olevia asuinalueita, sekä kaupunginosia ovat muun muassa Aittokallio, Autionlahti, Heramäki, Hietalahti, Hietarinne, Husuaho, Hämeenniemi, Härkälähde, Karhilanpelto, Koiralampi, Mannila, Mansikkaniemi, Mustikkakorpi, Mäntylä, Pentinniemi, Pyyhkälä, ja Sara-Aho.[lähde? ]
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Saarijärvellä oli 9 589 asukasta, joista 5 514 asui taajamissa, 3 962 haja-asutusalueilla ja 113:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Saarijärven taajama-aste on 58,2 %.[45] Saarijärven taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[46]