Viitasaari on järvien ja koskien pitäjä. Siellä on 230 järveä, ja sen vesipinta-ala on 21,4 % kaupungin kokonaispinta-alasta. Vesistöjä on kaikkiaan 340,46 km². Suurimmat järvet ovat Keitele, Kolima, Muuruejärvi, Löytänä ja Suotajärvi.[9]
Vuoden 2017 lopussa Viitasaarella oli 6 411 asukasta, joista 3 612 asui taajamassa, 2 730 haja-asutusalueilla ja 69:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Viitasaaren taajama-aste on 57,0 %.[12] Kunnassa on vain yksi taajama, Viitasaaren keskustaajama.[13]
Ilmasto
Viitasaaren alueella suuret järvet Keitele ja Kolima vaikuttavat lämpötiloihin ympäri vuoden. Kesällä suuren järven vaikutus on viilentävä, mutta etenkin syksyllä ja alkutalvesta sula vesistö lämmittää voimakkaasti ranta-alueita. Viitasaaren eri alueiden ilmastoon vaikuttaa suuresti maaston suuret korkeuserot ja sijoittuminen suhteessa suuriin vesistöihin. Kunnan aluella systemmaattiset lämpötilaerot voivat olla suuriakin.
Viitasaaren asutus on arkeologisten löytöjen perusteella vanhaa. Seudulla on asuttu jo kampakeraamisella kivikaudella. Lappalaisia saapui alueelle ennen kristillisen ajanlaskun alkua; heistä on asiakirjamerkintöjä vielä 1500-luvulta.[14] 300-luvulle ajoitettu Keihärinkosken hautaraunio kertoo lännestä saapuneista eränkävijöistä.[14] Hämäläisten eränkäynti alkoi Viitasaaren seudulla viimeistään 1000-luvulla. Hämäläiset eivät kuitenkaan juuri asuttaneet Suur-Viitasaaren seutuja pysyvästi. Heidän jäljiltään on kuitenkin säilynyt esinelöytöjä, rakenteita ja runsaasti hämäläisperäistä nimistöä.[14]
Kustaa Vaasa antoi 1540-luvulla luvan erämaiden asuttamiseen. Vain muutama Hämeestä tullut asuttaja jäi Viitasaarelle; pysyvät asukkaat tulivat erityisesti Juvan, Pellosniemen ja Säämingin suunnalta Savosta.[14]
Viitasaaren aiempi nimi on Viitasalo, keskustaajaman lähellä oleva saaren, nykyisen Vanhan Kirkkosaaren mukaan.[15][16] Hallinnollisesti Viitasalo kuului aluksi 1560 perustettuun Rautalammin pitäjään. Asutuksen tihentyessä Viitasaaresta muodostettiin Rautalammin kappeliseurakunta vuoden 1628 tienoilla. Itsenäisen kirkkoherrakunnan aseman Viitasaari (Viitasalo) sai 1635 ja samalla siitä tuli hallintopitäjä.[14][15][16] Kunta käsitti tällöin vielä Kivijärven, Pihtiputaan, Konginkankaan ja Kannonkosken.[16]
Viitasaaren kaupunginjohtajana on kesäkuusta 2023 lähtien toiminut Helena Vuopionperä-Kovanen.[18] Häntä edelsivät Janne Kinnunen (2013–2023) ja Jouko Räsänen (2003–2013).[19]
Kaupunginvaltuustossa on 27 paikkaa, joista kymmenen on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[8] Valtuuston puheenjohtajana toimii Sisko Linna.[7] Kaupunginhallituksessa on yhdeksän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Pirjo Grönholm-Paananen.[6]
Alueellinen kuntayhteistyö
Viitasaaren kaupunki toimii isäntäkuntana Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimessa. Ympäristötoimi on itsenäinen yksikkö, joka vastaa ympäristöterveysvalvonnasta, eläinlääkinnästä, ympäristönsuojelusta ja rakennusvalvonnasta sekä eläinsuojelusta. Viitasaaren lisäksi mukana Ympäristötoimessa ovat Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas ja Saarijärvi. Saarijärvi ja Karstula toteuttavat ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan tämän yhteisen elimen ulkopuolella.[20]
Viitasaaren kaupunki teki kuntapariyhteistyötä Pihtiputaan kunnan kanssa vuodesta 2005 vuoden 2023 loppuun nimellä Wiitaunioni. Sen organisaatiorakenne muodostui hallinnosta ja palvelutuotannosta. Viitasaari vastasi perusturvan, teknisen ja ympäristöpalvelujen toimialoista, Pihtipudas hallinnon tuesta, sivistystoimesta ja maataloudesta. Maakunta- ja soteuudistuksen johdosta perusturvan osalta yhteistyö päättyi jo vuoden 2022 lopussa. Perusturvan yhteistyössä mukana oli myös Kinnulan kunta.[21][22]
Viitasaari, Pihtipudas, Kinnula ja Kivijärvi omistivat yhdessä Kehittämisyhtiö Witas Oy:n, joka tuotti erilaisia palveluita alueen yrittäjille ja toteutti erilaisia hankkeita. Alueellinen yrityskehittämistoiminta päättyi vuoden 2022 lopussa, kun yhtiö keskittyi Viitasaarella toimintaan muiden kuntien irtaannuttua yhtiöstä.[23][24][25]
Talous
Alueella työssäkäyviä on yhteensä 2 554 henkilöä. Heistä maa- ja metsätaloudessa työskentelee 314 (12,3 %), teollisuudessa 542 (21,2 %), kaupan alalla 332 (13,0 %) ja terveys- ja sosiaalipalveluissa 424 (16,6 %).[26] Tammikuussa 2014 pysähtyi suuri teollinen työpaikka Fenestran ovitehdas emoyhtiön konkurssiin.[27]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat sisustustuotteiden valmistaja Pisla Oy, ilmastointilaitteita valmistava PKA-Invest Oy ja Kuljetus Villman Oy.[28]
Väestönkehitys
Näkymä taajamassa olevan Savivuoren huipulta kohti pohjoista. Kuvassa näkyvät Viitasaaren viimeisimpinä rakennettuihin kuuluvat Naurispellon ja Laskettelijantien asuinalueet.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Viitasaaren taajamasta etelään sijaitseva Hännilänsalmen silta.
Viitasaari sijaitsee valtatien 4 varrella. Kesäaikaan Keiteleen vesistöllä on sisävesiliikennettä. Nykyään liikenne on lähinnä yksityisten pienveneilyä. Aiemmin Keiteleellä liikennöi höyrylaiva S/S Ylä-Keitele (nyk. Ylli). Talvisin jääolosuhteet huomioiden avataan Viitasaaren keskustasta Keiteleen yli kaksi jäätietä. Toinen niistä suuntautuu Kymönkoskelle ja toinen Permosiin. Jääteiden pituus on yli kolme kilometriä. Painorajoitus jääteillä on ollut kaksi tonnia.[30]
Linja-autojen kaukoliikenteen pikavuoroilla pääsee Viitasaarelta ilman autonvaihtoa Helsinkiin, Lahteen, Jyväskylään, Ouluun, Rovaniemelle, Kajaaniin, Ylivieskaan sekä poikittaisella pikavuorolla Joensuuhun, Kuopioon, Seinäjoelle ja Vaasaan.
Viitasaarta lähin henkilöliikenteen rautatieasema sijaitsee 87 kilometrin päässä Pyhäjärven kunnan Pyhäsalmen junaseisakkeella.
Viitasaaren länsiosien läpi kulkee Jyväskylä–Haapajärvi-rata. Viitasaaren alueella on sen vilkkain raakapuun kuormausasema, Keitelepohja. Myös entinen Kutemaisen liikennepaikka on Viitasaaren alueella. Valtionrautatiet lopetti rataosan henkilöliikenteen vuonna 1968.
Jyväskylän lentoasema sijaitsee 78 kilometrin päässä Viitasaarelta, ja Jyväskylän matkakeskukseen on etäisyyttä 104 kilometriä. Useat Viitasaari–Jyväskylä-linja-autovuorot ajetaan lentoaseman kautta.
Viitasaarella ilmestyy kerran viikossa paikallislehti Viitasaaren Seutu.
Seurakunnat
Viitasaaren Kristuksen kirkastumisen tsasouna Haapasaaressa.
Näkymä Kolima-järvelle Viitasaaren kaupungin omistaman Koliman leirikeskuksen laiturilta.
Vapaa-aika ja kulttuuri
Museot
Juhani Aho kalastamassa Huopanankoskella vuonna 1912.
Viitasaarella voi tutustua historiaan eri alojen kehitystä kuvaavissa museokohteissa. Ne toteutetaan kaupungin, erilaisten yhdistysten ja yksityisten ihmisten yhteistyöllä. Kokonaisuutta kutsutaan nimellä Museokesä.[33][34] Museokesä oli Keski-Suomen liiton neljän Keski-Suomi -palkintoehdokkaan joukossa vuonna 2016. Perinteen tallentaminen -teemalla kyseisenä vuonna käydyn kilpailun voittajaksi palkintoraati valitsi Palokan Pelimannitalon. Muut kolme finalistia Viitasaaren Museokesä, KonginkankaanKotiseutukerho Kömin Kilta ja keuruulainenKotiseutuyhdistys Keurusselän Seura saivat kunniamaininnan.[35][36]
Kalastushistoriallinen näyttely
Huopanankoskella on Hautomon kalastushistoriallinen näyttely, jossa on perusnäyttelyn lisäksi vuosittain vaihtuva teema. Vuonna 2016 teemana olivat perhot sekä Suomen Urheilukalastajain Liiton historiaa järjestön toiminnasta 97 vuoden aikana. Kosken rannalla kiertää noin kilometrin mittainen kulttuuripolku. Polun varrella on tauluja, joissa esitellään paikallista historiaa.[34]
Metsätyömuseo
Viitasaaren taajama-alueella sijaitsevalla Savivuoren ulkoilualueella on Metsätyömuseo. Museon pääkohde on metsäkämppä. Metsähallituksen alun perin Seläntauksen metsäalueelle vuonna 1940 rakentama Väljänpökön metsäkämppä siirrettiin Savivuorelle vuonne 1964. Vanhempi, alkuperäinen kämpän miehistöhuone on säilytetty ennallaan. Lahti Oy:n omistukseen siirryttyä kämppään rakennettiin toinen miehistöhuone vuonna 1947. Tässä miehistöhuoneessa sijaitsee museon perusnäyttely, joka kunnostettiin vuonna 1997.[34]
Savutupa on Vuoskosken kylän Laajan tilan torppa, joka siirrettiin Savivuorelle vuonna 1957. Varsinaisen metsätyömuseon lisäksi samalla alueella on vuonna 1641 rakennettu Kokkolan tilan aitta sekä Naistenjärveltä siirretty tuulimylly. Metsätyömuseon välittömässä läheisyydessä on Savivuoren näkötorni, joka on avoinna yleisölle kesäisin museon tapaan.[34]
Kärnän sähkölaitosmuseo
Kärnänkoskeen rakennettuun sähkölaitokseen avattiin varsinaisen sähköntuotannon jälkeen sähkölaitosmuseo vuonna 1996. Kärnän sähkölaitosmuseossa esitellään sähköistymisen historian lisäksi maakunnallisen sähköyhtiön Keski-Suomen Valo Oy:n toimintaa. Nykyään sähkölaitosmuseo on yksityisessä omistuksessa.[34]
Puistot
Torinranta
Viitasaaren keskustaan avattiin uusi puisto 30. syyskuuta 2016.[37] Kaupunkilaiset pääsivät laajasti ideoimaan ja toteuttamaan aluetta.[38]
Porthanin puisto
Henrik Gabriel Porthanille vuonna 1884 pystytetty muistokivi.
Porthanin puisto on nimetty Viitasaarella syntyneen Henrik Gabriel Porthanin mukaan. Porthan syntyi pappilassa, joka sijaitsi nykyisen puiston paikalla.[39]
Alppiruusupuisto
Viitasaaren alppiruusupuisto perustettiin vuonna 2016.
Tanholiinin puisto
Keitelejärven rannalla sijaitseva puisto.
Miekkapuisto
Jurvansalon alueella sijaitseva puisto.
Myllärin puisto
Viitasaaren eteläosassa sijaitseva puisto, jonka alueella myös uimaranta.
Veteraanipuisto
Syyskuussa 2018 avattu puisto vanhan lukion läheisyyteen.
Viitasaaren kaupunki myöntää vuosittain H. G. Porthan kunniapalkinnon kaupunkia tunnetuksi tekevälle henkilölle. Palkinnon saajasta päättää Viitasaaren kaupunginhallitus. Vuonna 2020 palkinnon sai kuvanveistäjä Jaana Bombin.[45]
Ruokakulttuuri
Viitasaaren pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla muikkuhyvä ja nosterieska.[46]
Viitasaaren vanhalla yhteiskoululla eli puulukiolla järjestetään tapahtumia ja yhdistystoimintaa lukion siirryttyä koulukampukselle.
Liikunta ja urheilu
Liikuntapaikkoja
Uimahalli Simmari
Viitasaaren kaupungin omistama Uimahalli Simmari sijaitsee koulukampuksella. Uimahallissa on 25 metrin kuntouintirata, kylmäallas, lasten allas, terapia-allas sekä lasten kahluuallas. Uimahallissa on myös liukumäki, joka käy myös varsinaisen rakennuksen ulkopuolella. Uimahallin alakerrassa on kuntosali.[47]
Monitoimihalli Viitasaari Areena
Elokuussa 2010 käyttöön otettu monitoimihalli sijaitsee Uimahalli Simmarin yhteydessä Viitasaaren koulukampuksella. Kaupungin omistamassa hallissa on mahdollisuus pelata esimerkiksi salibandyä ja lentopalloa. Lisäksi Viitasaari Areenaa käytetään erilaisissa kulttuuritapahtumissa ja juhlissa.[48][49]
Savivuoren ulkoilualueella on 18-väyläinen frisbeegolfrata Savivuori DiscGolfPark. Radalla on runsaasti puustoa ja korkeuseroja.[50] Rata on suunniteltu ja tehty kahdessa osassa. Radan pisin väylä on 243 metriä. Koko radan ihannetulos on 59 heittoa.[51]
Wiitaring
Wiitaring on Vaarinvuoressa ulkona sijaitseva kartingrata. Se on rakennettu 2011 ja tarkoitettu harjoituskäyttöön. Radalla on lupa järjestää myös harjoituskilpailuja. Wiitaring on pituudeltaan 370 metriä ja kuusi metriä leveä, kun tavallisesti ulkona sijaitsevat kartingradat ovat 7–8 metriä leveitä ja Wiitaringiä tuplasti pidempiä.[52]
Hurrikaanihalli on Viitasaarella sijaitseva liikuntakeskus, jossa voidaan harrastaa jalkapalloa, pesäpalloa ja joitakin yleisurheilulajeja.
Ilmolahden ampumarata
Ilmolahden ampumaradalla on radat haulikolle (trap, skeet ja compak), kiväärille (300 m/150 m rata) ja pistoolille (25 m). Lisäksi on villikarju- ja hirviradat.[53]
