Kunnan maapinta-ala on 106,78 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 26 242 henkeä (31.12.2021).[2]
Staffanstorp sijaitsee Skånen suurimpiin kaupunkitaajamiin kuuluvien Malmön ja Lundin välisellä alueella. Malmön ja Lundin lisäksi naapurikuntia ovat Burlöv ja Lomma lännessä sekä Svedala etelässä.
Hjärupin taajamassa kunnan alueella sijaitsee perinteiseen tyyliin rakennettu Jakriborgin asuinalue.
Vuonna 2007 kunnassa oli 85,01 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 79,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Staffanstorpin kunta muodostettiin vuoden 1952 kuntauudistuksessa yhdistämällä Brågarp, Bjällerup, Esarp, Flackarp, Görslöv, Knästorp, Kyrkhedinge, Mölleberga, Nevishög, Särslöv, Tottarp ja Uppåkra. Kunta sai nimensä Staffanstorpin taajaman mukaan. Osa Åkarpintaajaväkisestä yhdyskunnasta sijaitsi vuosien 1913–1958 aikana kunnassa. Pääosa Åkarpista sijaitsee naapurikunnassa Burlövissä. Ennen vuotta 1952 taajaväkisen yhdyskunnan nimenä oli Tottarp.
Kuntaa suunniteltiin myöhemmin liitettäväksi pohjoisnaapuriinsa Lundin kuntaan. Staffanstorpia pidettiin osana Lundin vaikutusaluetta, jota laajeneva Lundin kaupunki "tarvitsisi". Kaupungin ajateltiin kasvavan Höjenjoen eteläpuolelle Staffanstorpiin kuuluvan Flackarpin seurakunnan alueelle. Staffanstorp ei tähän suostunut, vaan toteutti mittavan keskustaajaman sekä Hjärupin taajaman laajennuksen, jotta se olisi tarpeeksi elinvoimainen jatkamaan itsenäisenä kuntana. Staffanstorp-Lundin kuntablokki purettiin vuonna 1971, ja Staffanstorp sai jatkaa itsenäisenä kuntana.
Vaakuna
Vaakunaselitys: Kultaisessa kentässä punainen leijona pää erillään muusta ruumiista, leijonan kieli, hampaat ja kynnet siniset.
(Ruotsiksi: I fält av guld ett rött lejon med huvudet skilt från bålen och med tunga, tänder och klor blå.)
Staffanstorpin kuntavaakuna vahvistettiin vuonna 1969, ja se perustuu Baran kihlakunnan sinettiin. Vaakuna rekisteröitiin Patentti- ja rekisterihallituksessa uudelleen vuonna 1974.
Baran kihlakunnan vaakuna vuodesta 1969. Vaakunaa käytti Baran maalaiskunta 1969–1970 ja sen seuraaja Baran kunta 1971–1976.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
855
3,7
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
1 751
7,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
17 823
77,1
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 112 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 91 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 218 783 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 156 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
0–17-vuotiaat: 24,8 %
18–64-vuotiaat: 57,3 %
65 vuotta täyttäneet: 18,0 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
2,4
1,3
jalostus
25,3
18,7
palvelut
71,0
79,0
tuntematon
1,3
1,0
Työpaikkoja ja työllisiä
5 893
10 557
työpaikkaomavaraisuus
55,8
Taajamat
Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 88,9 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 460 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Nordanå kuuluu osin myös Burlövin kuntaan.[19]
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Staffanstorpin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
Uppåkra
S:t Staffan
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Staffanstorps kommun – Pääosin käännöstä.