Entiset pitäjät Lomman, Kävlingen ja Landskronan kuntien alueella sekä aiemmat maalaiskunnat. Pitäjien nimet lukevat pienimmällä, vuoden 1952 uudistuksen jälkeiset kunnat suuremmalla ja nykyisten kuntien nimet on kehystetty. Pitäjien rajat ovat mustalla, vuoden 1952 kunnat rosalla ja nykyiset rajat punaisella.Lomman kunnantalo.
Kunnan maapinta-ala on 55,51 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 24 638 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 34,91 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 62,7 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuonna 1900 Lomman maalaiskuntaan muodostettiin Lomman taajaväkinen yhdyskunta. Koko kunta muutettiin vuonna 1951 kauppalaksi, jolloin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin Flädien "suurkunta" yhdistämällä aiemmat Borgebyn, Fjelien ja Flädien kunnat. Vuonna 1963 Flädie liitettiin Lomman kauppalaan. Vuonna 1971 Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon ja Lomman kauppalasta tuli nykyinen Lomman kunta.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
453
1,9
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
1 586
6,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
19 407
83,2
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 97 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 72 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 241 695 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 525 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
0–17-vuotiaat: 25,4 %
18–64-vuotiaat: 54,6 %
65 vuotta täyttäneet: 20,0 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
2,0
0,8
jalostus
13,5
17,0
palvelut
83,1
81,3
tuntematon
1,5
0,9
Työpaikkoja ja työllisiä
5 148
10 062
työpaikkaomavaraisuus
51,2
Taajamat
Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 95,7 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 929 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Lomman kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
Lomma
Bjärred
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Lomma kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.
