Kunnan maapinta-ala on 339,80 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 46 231 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 277,25 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 81,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Trelleborgin epäitsenäinen kauppala erotettiin vuonna 1867 silloisesta Trelleborgin maalaiskunnasta Trelleborgin kaupungiksi. Vuonna 1908 Trelleborgin maalaiskunta yhdistettiin kaupunkiin.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
Alstad (Fru Alstad, Lilla Slågarp, Stora Slågarp ja Västra Alstad)
Anderslöv (Anderslöv, Börringe, Grönby, Gärdslöv ja Önnarp)
Gislöv (Gislöv, Bösarp, Dalköpinge, Gylle ja Kyrkoköpinge)
Klagstorp (Simlinge, Hemmesdynge, Källstorp, Lilla Beddinge, Lilla Isie, Södra Åby, Tullstorp, Äspö, Östra Klagstorp ja Östra Torp)
Skegrie (Skegrie, Bodarp, Fuglie, Hammarlöv, Maglarp, Västra Tommarp ja Västra Vemmerlöv)
Trelleborgin kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1955 entinen Simlingen kunta siirrettiin Klagstorpista osaksi Skegrietä.
Kuntaliitokset Trelleborgin kuntablokissa toteutettiin jo vuonna 1967, jolloin Trelleborgin kaupunkiin liitettiin edellä mainitut "suurkunnat". Poikkeuksena on Anderslöv, johon kuulunut Börringe liitettiin Svedalan kauppalaan. Vuonna 1971 Trelleborgin kaupunki muutettiin vielä Trelleborgin kunnaksi.
Vaakuna
Nykyinen vaakuna on entisen Trelleborgin kaupungin vaakuna. Myös Alstadin maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
2 056
4,7
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
3 323
7,7
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
31 194
71,9
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 382 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 8,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 532 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 142 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 109 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
0–17-vuotiaat: 20,4 %
18–64-vuotiaat: 59,4 %
65 vuotta täyttäneet: 20,2 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
3,0
2,2
jalostus
23,3
21,9
palvelut
72,6
74,9
tuntematon
1,1
1,0
Työpaikkoja ja työllisiä
14 087
19 047
työpaikkaomavaraisuus
74,0
Taajamat
Kunnassa on 9 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 81,6 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 7 778 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Luettelossa mainituista taajamista Simremarken ovat sittemmin kasvanut yhteen GislövslägenGislövs Läge och Simremarken -nimiseksi taajamaksi, joka on myöhemmin kasvanut yhteen Trelleborgin taajaman kanssa. Lisäksi Kapellvången on kasvanut yhteen Trelleborgin kanssa.[17]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Skateholm och del av Beddingestrand kuuluu osin myös Skurupin kuntaan.[19]
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Trelleborgin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Trelleborgin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]
Trelleborg
Hammarlöv
Dalköpinge
Källstorp
Anderslöv
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Trelleborgs kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.
,.JPG)
