Kunnan maapinta-ala on 350,00 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 31 560 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 240,86 km² peltoa,[4] 68,3 prosenttia kunnan maapinta-alasta.[5]
Ystadin kunnan Vallebergassa sijaitsee nimellä Alen kivet tunnettu viikinkiaikainen laivalatomus. Kunnan itäosassa sijaitsee Sandhammarenin dyyni- ja hietikkoalue.
Vuonna 1927 Hörupin ja Löderupin maalaiskuntiin perustettiin Löderupintaajaväkinen yhdyskunta, joka lakkautettiin vuonna 1958. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
Glemmingebro (Bollerup, Glemminge, Ingelstorp, Tosterup ja Övraby)
Herrestad (Baldringe, Borrie, Bromma, Hedeskoga, Högestad, Stora Herrestad, Stora Köpinge, Sövestad ja Öja)
Ljunits (Balkåkra, Bjäresjö, Sjörup, Skårby ja Snårestad)
Löderup (Hörup, Löderup ja Valleberga).
Näistä Glemmingebro ja Löderup sijaitsivat tuolloin Kristianstadin läänissä. Ystadin kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1971 muodostettiin Ystadin kunta yhdistämällä Ystadin kaupunki ja kolme vuonna 1952 muodostettua "suurkuntaa". Glemmingebron maalaiskunta jaettiin niin, että Glemminge ja Ingelstorp liitettiin Ystadin kuntaan ja Malmöhusin lääniin, mutta muut seurakunnat liitettiin Tomelillan kuntaan ja ne jäivät osaksi Kristianstadin lääniä.
Vaakuna
Nykyinen vaakuna on entisen Ystadin kaupungin vaakuna. Myös kolmella maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
578
2,0
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
1 625
5,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
24 194
83,5
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 185 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 102 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 594 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 182 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
0–17-vuotiaat: 17,6 %
18–64-vuotiaat: 57,8 %
65 vuotta täyttäneet: 24,7 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
3,3
2,9
jalostus
17,9
20,0
palvelut
77,4
75,9
tuntematon
1,3
1,3
Työpaikkoja ja työllisiä
12 370
13 129
työpaikkaomavaraisuus
94,2
Taajamat
Kunnassa on 9 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 81,5 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 255 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Svenstorp kuuluu osin myös Tomelillan kuntaan.[18]
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Ystadin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]
Ystad
Ljunits
Stora Köpinge
Sövestadsbygden
Löderup
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Baldringe
Balkåkra
Bjäresjö
Borrie
Bromma
Glemminge
Hedeskoga
Högestad
Hörup
Ingelstorp
Löderup
Sjörup
Skårby
Snårestad
Stora Herrestad (Herrestad)
Stora Köpinge
Sövestad
Valleberga
Västra Köpinge, se Stora Köpinge
Ystad (Ystads Sankta Maria, Ystads stadsförsamling)
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Ystads kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.
.jpg)
