Entiset pitäjät Lomman, Kävlingen ja Landskronan kuntien alueella sekä aiemmat maalaiskunnat. Pitäjien nimet lukevat pienimmällä, vuoden 1952 uudistuksen jälkeiset kunnat suuremmalla ja nykyisten kuntien nimet on kehystetty. Pitäjien rajat ovat mustalla, vuoden 1952 kunnat rosalla ja nykyiset rajat punaisella.Landskronan kunnantalo.
Kunnan maapinta-ala on 140,26 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 46 488 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 96,10 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 68,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Juutinraumassa sijaitseva Venin saari kuuluu kuntaan.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
Härslöv (Glumslöv, Härslöv, Säby, Vadensjö ja Örja)
Rönneberga (Asmundtorp, Billeberga, Sireköpinge ja Tofta)
Dösjebro (Annelöv, Dagstorp, Saxtorp ja Västra Karaby)
Sankt Ibbin maalaiskuntaan ja Landskronan kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut. Sankt Ibb liitettiin kaupunkiin kuitenkin jo vuonna 1959. Vuonna 1967 Dösjebron maalaiskunta jaettiin, jolloin Annelöv ja Saxtorp liitettiin Landskronan kaupunkiin. Vuonna 1969 Rönnebergan maalaiskunta jaettiin, jolloin Asmundstorp ja Tofta liitettiin kaupunkiin. Vuonna 1971 Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon ja Landskronan kaupunki muuttui Landskronan kunnaksi. Kunta sai nykyiset rajansa vuonna 1974, jolloin Härslöv liitettiin siihen.
Vaakuna
Landskronan vaakunasta on olemassa pelkän vaakunakilven sisältävä ja koristeellisempi versio.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
3 801
8,6
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
3 205
7,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
25 529
58,1
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 397 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,0 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 10,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 542 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 169 957 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 19 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
0–17-vuotiaat: 20,5 %
18–64-vuotiaat: 60,0 %
65 vuotta täyttäneet: 19,5 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
1,1
1,3
jalostus
32,2
25,7
palvelut
65,7
72,0
tuntematon
1,0
1,0
Työpaikkoja ja työllisiä
14 746
16 664
työpaikkaomavaraisuus
88,5
Taajamat
Kunnassa on 9 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 92,7 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 055 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Saxtorpsskogenin taajamassa on 973 asukasta, ja se kuuluu osin myös Kävlingen kuntaan. Koko Rydebäckin taajamassa on 5 141 asukasta, ja se kuuluu lähes kokonaan Helsingborgin kuntaan.[17] Saxtorpsskogenin taajaman nimi oli aiemmin Svanabacken.[18]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Kvistofta kuuluu osin myös Helsingborgin kuntaan.[20]
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[21]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Landskronan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[22]
Landskrona Södra (26 valtuutettua)
Landskrona Norra (25 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Landskronan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]
Landskrona*
Häljarp
Kvistofta*
Asteriskilla (*) merkityt Landskronan ja Kvistoftan seurakunnat kuuluvat osittain Landskronan kuntaan ja osittain Helsingborgin kuntaan.
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Landskrona kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.
