Kunnan maapinta-ala on 419,02 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 34 123 henkeä (31.12.2020).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 293,19 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 69,5 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan vuonna 1863 nykyisen kunnan alueen 20 pitäjästä muodostettiin jokaisesta oma maalaiskunta. Vuonna 1875 osa Västra Sallerupin maalaiskunnasta erotettiin Eslövinkauppalaksi. Jäljelle jääneeseen osaan perustettiin vuonna 1894 Västra Sallerupintaajaväkinen yhdyskunta. Vuonna 1909 taajaväkinen yhdyskunta liitettiin maalaiskunnasta osaksi Eslövin kauppalaa, joka vuonna 1911 muutettiin Eslövin kaupungiksi. Muita taajaväkisiä yhdyskuntia olivat Löberöd Hammarlundan ja Högserödin maalaiskunnissa (1899–1954), Marieholm Reslövin maalaiskunnassa (1915–1960) ja Röstånga (1935–1966) Röstångan maalaiskunnassa.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
Bosarp (Bosarp, Stehag, Trollenäs ja Västra Strö)
Harrie (Lilla Harrie, Remmarlöv, Stora Harrie, Virke, Västra Sallerup ja Örtofta)
Löberöd (Hammarlunda, Harlösa ja Högseröd)
Marieholm (Reslöv, Torrlösa ja Östra Karaby)
Röstånga (Ask, Billinge, Konga och Röstånga)
Skarhult (Borlunda, Gårdstänga, Holmby, Skarhult, Skeglinge ja Östra Strö)
Snogeröd (Bosjökloster, Gudmunstorp, Hurva ja Snogeröd)
Löberöd, Marieholm ja Röstånga saivat nimensä taajaväkisten yhdyskuntien mukaan. Eslövin kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1967 Bosarp liitettiin Eslövin kaupunkiin. Vuonna 1969 osia Harrien (Remmarlöv, Västra Sallerup ja Örtofta), Röstångan (Billinge) ja Snogerödin maalaiskunnista (Hurva) liitettiin Eslövin kaupunkiin ja loput osat muihin kuntiin. Nykyinen Eslövin kunta muodostettiin vuonna 1971 yhdistämällä Eslövin kaupunki, Löberödin ja Skarhultin maalaiskunnat sekä osa Marieholmin maalaiskunnasta (Reslöv ja Östra Karaby).
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
1 719
5,3
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
2 170
6,7
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
23 467
72,3
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 206 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 216 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 189 567 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 75 000 kruunua.[10]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]
0–17-vuotiaat: 22,1 %
18–64-vuotiaat: 60,1 %
65 vuotta täyttäneet: 17,8 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
4,7
3,1
jalostus
29,7
24,5
palvelut
63,2
70,7
tuntematon
2,3
1,6
Työpaikkoja ja työllisiä
10 942
14 553
työpaikkaomavaraisuus
75,2
Taajamat
Kunnassa on 13 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 80,8 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 6 071 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Löberödin taajamassa on 1 127 asukasta, ja se kuuluu pieniltä osin myös Höörin kuntaan.[16]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Eslövin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]
Eslöv
Östra Onsjö
Ringsjö*
Reslöv-Östra Karaby
Löberöd
Asteriskilla (*) merkitty Ringsjön seurakunta kuuluu osittain Eslövin kuntaan ja osittain Höörin kuntaan.
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Eslövs kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä tästä ja maalaiskuntia koskevista artikkeleista.
.JPG)
