Vuonna 2007 kunnassa oli 214,65 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 55,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Svalövin kunnan alueella sijaitsi 15 pitäjää, joista kustakin muodostettiin maalaiskunta vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan. Kun taajama-asutusta alkoi muodostua, perustettiin myös taajaväkisiä yhdyskuntia. Niitä olivat Teckomatorp (Norra Skrävlingen maalaiskunnassa 1914–1966), Röstånga (Röstångan maalaiskunnassa 1935–1966) ja Svalöv (Felestadin ja Svalövin maalaiskunnissa 1941–1952).
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
Kågeröd (Kågeröd, Stenestad ja Halmstad)
Marieholm (Reslöv, Torrlösa ja Östra Karaby)
Rönneberga (Tofta, Asmundstorp, Sireköpinge ja Billeberga)
Röstånga (Röstånga, Ask, Billinge ja Konga)
Svalöv (Svalöv, Tirup ja Felestad)
Teckomatorp (Källs-Nöbbelöv, Norra Skrävlinge, Norrvidinge ja Södervidinge)
Vuonna 1969 Svalövin maalaiskunta yhdistettiin Kågerödin maalaiskunnan kanssa. Osia Rönnebergan (Billeberga ja Sireköpinge), Röstångan (Röstånga, Ask ja Konga) ja Teckomatorpin (Källs-Nöbbelöv, Norra Skrävlinge ja Norrvidinge) maalaiskunnista liitettiin Svalöviin samana vuonna. Svalövin kunta sai nykyiset rajansa vuonna 1971, jolloin Torrlösan seurakunta jaetusta Marieholmin maalaiskunnasta liitettiin siihen.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
480
3,5
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
1 003
7,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
10 076
73,8
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 90 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,5 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 146 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 815 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 65 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
0–17-vuotiaat: 21,8 %
18–64-vuotiaat: 60,1 %
65 vuotta täyttäneet: 18,1 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
11,9
6,1
jalostus
22,1
26,0
palvelut
63,8
66,3
tuntematon
2,3
1,6
Työpaikkoja ja työllisiä
3 752
6 118
työpaikkaomavaraisuus
61,3
Taajamat
Kunnassa on 6 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 67,9 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 255 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Svalövin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]
Svalövsbygden
Kågeröd-Röstånga
Billeberga-Sireköpinge
Teckomatorp
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Svalövs kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä tästä ja maalaiskuntia koskevista artikkeleista.
