PROFILPELAJAR.COM

Ylitornio; Övertorneå
vaakuna	sijainti
Sijainti	66°19′10″N, 023°40′15″E
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Torniolaakson seutukunta
Kuntanumero	976
Hallinnollinen keskus	Ylitornion kirkonkylä
Perustettu	1482
Kokonaispinta-ala	2 212,77 km²; 39:nneksi suurin 2022
– maa	2 028,29 km²
– sisävesi	184,48 km²
Väkiluku	3 722; 196:nneksi suurin 31.8.2024
– väestötiheys	1,84 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	9,8 %
– 15–64-v.	51,6 %
– yli 64-v.	38,5 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	95,5 %
– ruotsinkielisiä	0,7 %
– saamenkielisiä	0,1 %
– muut	3,7 %
Kunnallisvero	8,40 %; 199:nneksi suurin 2024
Kunnanjohtaja	Maija Pihlajamäki
Kunnanvaltuusto	17 paikkaa
2021–2025; • Kesk.; • Muut; • Vas.; • SDP	; 10; 6; 4; 1
	www.ylitornio.fi
	Infobox OKNimi-testi OK

Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Ruotsin Ylitorniosta (Övertorneå) on erillinen artikkeli.

Ylitornio (ruots. Övertorneå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu 3 722 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 2 212,77 km², josta 184,48 km² on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 1,84 asukasta/km². Naapurikuntia ovat Suomen puolella Pello, Rovaniemi, Tervola ja Tornio sekä Ruotsin puolella Övertorneå.

Suomen Ylitornio (ja Pello) sekä Ruotsin Ylitornio muodostivat yhden yhtenäisen pitäjän ennen vuotta 1809, jolloin Haminan rauhan raja jakoi sen kahtia. Tuolloin myös nykyinen Pello kuului vielä Ylitornion pitäjään.

Ylitornion nimi taipuu ulkopaikallissijoissa (Ylitorniolla, Ylitorniolta, Ylitorniolle) toisin kuin naapurinsa Tornio (sisäpaikallissijoissa Torniossa, Torniosta, Tornioon).

Maantiede

Luonto

Noin 10 kilometriä kuntakeskuksesta pohjoiseen sijaitsee 242 metriä korkea vaara, Aavasaksa, joka on yksi Suomen 27 virallisesta kansallismaisemasta.^[7] Aavasaksalta löytyy kahvila-ravintola, hiihtokeskus ja majoituspalveluita.^[8] Kuntakeskus sijaitsee rehevässä Tornionjokilaaksossa, joka on perinteistä viljelysmaata. Maisemaa hallitsevat Torniojoki ja jylhät vaaramaisemat.

Ilmasto

Ylitornion ilmastotilastoa

	tammi	helmi	maalis	huhti	touko	kesä	heinä	elo	syys	loka	marras	joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C)	−7,2	−6,8	−0,8	5,1	12,1	18,1	21,1	18,3	12,1	3,9	−1,8	−4,8	ka.	5,8
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C)	−16,4	−16,0	−11,7	−4,7	1,5	7,2	10,1	7,9	3,7	−2,1	−8,0	−12,8	ka.	−3,4
Vrk:n keskilämpötila (°C)	−11,4	−11,1	−6,0	0,3	6,8	12,7	15,6	13,0	7,6	0,8	−4,7	−8,5	ka.	1,3

Sademäärä (mm)	37	32	33	30	37	69	74	63	50	50	48	41	Σ	564

Sadepäivät (d)	16	16	13	12	12	15	15	13	14	16	18	18	Σ	178

L
ä
m
p
ö
t
i
l
a

−7,2

−16,4

−6,8

−16,0

−0,8

−11,7

5,1

−4,7

12,1

1,5

18,1

7,2

21,1

10,1

18,3

7,9

12,1

3,7

3,9

−2,1

−1,8

−8,0

−4,8

−12,8

S
a
d
a
n
t
a

37

32

33

30

37

69

74

63

50

48

41

Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta 1991-2020

Kylät

Aavasaksa, Ainiovaara, Aittamaa, Alkkula (kirkonkylä), Alposjärvi, Armassaari (Paloistenkylä), Etelä-Portimojärvi, Haarasaajo, Hyllykylä, Jolanki, Kainuunkylä (Helsinginkylä), Kaitajärvi, Kantomaanpää, Kapusta, Kauliranta, Kivijärvi, Kivilompolo, Koivistonpää, Kopanmäki, Kuivakangas, Kuuroskoski, Lohijärvi, Meltosjärvi, Mellakoski, Mellajärvi, Nuotioranta, Närkki, Pessalompolo, Pekanpää, Portimojärvi, Raanujärvi, Ratasvuoma, Sompanen, Suutarinmäki, Taloniemi, Taroniemi, Tengeliö, Tolppi, Törmäsjärvi, Vietonen, Välikylä, Väystäjä

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Ylitorniolla oli 4 118 asukasta, joista 1 931 asui taajamassa, 2 142 haja-asutusalueilla ja 45:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Ylitornion taajama-aste on 47,4 %.^[9] Kunnassa on vain yksi taajama, Ylitornion kirkonkylä.^[10]

Väestö

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Ylitornion väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			6 792
1985			6 648
1990			6 258
1995			6 029
2000			5 535
2005			5 184
2010			4 731
2015			4 291
2020			3 915
Lähde: Tilastokeskus.^[11]

Uskonto

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ylitorniolla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[12]

Ylitornion seurakunta

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Ylitorniolla toimii Ylitornion helluntaiseurakunta.^[13]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ylitornion alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta.^[14]

Koulutus

Ylitorniolla on Meän Opisto. Kirkonkylältä löytyvät Ainiovaaran ylä- ja ala-aste sekä lukio, muita sivukouluja on muun muassa Kaulinrannassa, Mellakoskella ja Raanujärvellä.

Kulttuuri

Suomen puolen Ylitornio ja Ruotsin puolen Övertorneå muodostavat yhdessä historiallisesti, kielellisesti ja kulttuurillisesti ainutlaatuisen kokonaisuuden^[lähde? ]. Seudulla puhutaan kolmea kieltä: suomea, ruotsia ja meänkieltä.

Liikenne

Ylitorniolle on hyvät tieyhteydet. Valtatie 21 kulkee kuntakeskuksen länsipuolitse, ja itse kylänraitti, Alkkulanraitti, kulkee aivan valtatien välittömässä läheisyydessä. Raitin varren palvelukeskittymästä löytyvät nauhamaisessa asetelmassa kaikki liikkeet ja palvelut. Ylitorniolla on rajanylityspaikka ruotsin puolelle Aavasaksan kylässä, ja Aavasaksalta lähtevät myös seututiet 932 Raanujärvelle ja 930 Mellakosken kautta Muurolaan, Muurolan kautta pääsee myös kätevästi maakuntakeskukseen Rovaniemelle, jonne matkaa kirkonkylältä kertyy 113 kilometriä. Mellakoskelta haarautuu myös Seututie 929 Tervolaan. Valtatietä 21 pitkin on Tornioon 63 kilometriä ja Pelloon 60 kilometriä. Ruotsin puolelle Övertorneån keskustaan Matarenkiin on Ylitornion keskustasta noin 8 kilometriä.

Ylitornion rautatieasemalla pysähtyvät kaikki Kolariin menevät ja Kolarista tulevat VR:n matkustajajunat.

Palvelut

Ylitorniolla on lähes kaupunkitasoiset palvelut^[15].

Muuta

Ylitorniolla sijaitsee Suomen pohjoisin vankila. Se aloitti toimintansa 18. huhtikuuta 1997. Yksikkö on tarkoitettu avolaitoskelpoisia vankeja varten. Miespaikkoja siellä on 40.^[16] Vankilan neljä naispaikkaa siirrettiin lokakuussa 2012 Kestilän avovankilaan.^[17] Ylitorniolla sijaitsee Ylitornion kirkko, joka on rakennettu vuonna 1940.^[7]