Kaupungissa oli 502 211 asukasta vuoden 2022 lopussa.[2] Vuonna 2023 se oli Saksan 15. suurin kaupunki[3], vaikka sen väkiluku on 2000-luvulla pienentynyt[4]. Duisburg on tärkeä kauppa-, kulttuuri- ja teollisuuskaupunki. Erityisesti terästeollisuus on huomattavaa. Siellä on maailman suurin jokisatama Reinin ja Ruhrin yhtymäkohdassa. Kaupunki onkin Saksan sisäliikenteen keskus.[5]
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Roomalaisaika
Arkeologisten tietojen mukaan Duisburgin nykyisen kauppatorin paikalla on käyty kauppaa jo ensimmäisellä vuosisadalla, ja 400-luvulta lähtien se on ollut kaupungin merkittävä kauppapaikka. Kaupunki sijaitsi tärkeän kauppareitin varrella Reinin ylityspaikan kohdalla.
Keskiaika
Vuonna 883 normannit valloittivat Duisburgin, joka tällöin mainittiin ensimmäisen kerran historiallisessa dokumentissa.
Vuoden 1000 aikoihin Reinin uoma siirtyi Duisburgin kohdalla lännemmäksi kauemmaksi kaupungista. Niinpä kaupankäynti paikalla hiljeni, ja Duisburg jäi hiljaiseksi pikkukaupungiksi.
Myöhemmin Saksan keisariLothar III havaitsi kuitenkin Duisburgin sijainnin edulliseksi, ja vuonna 1279 hän myönsi sille vapaan valtakunnankaupungin oikeudet. Pian kaupunki liittyi myös Hansaliittoon.
Uuden ajan alussa
Uuden ajan alussa Duisburg sai tiettyä mainetta oppineisuuden keskuksena (Duisburgum Doctum). Siihen vaikutti 1500-luvulla erityisesti kaupungissa asunut kartantekijä Gerhardus Mercator sekä myöhemmin vuonna 1655 yliopiston perustaminen kaupunkiin.
Vuodesta 1666 lähtien Duisburg kuului Brandenburgin vaaliruhtinaskuntaan, joka myöhemmin muutettiin Preussin kuningaskunnaksi.
Teollistuminen
Tekstiili- ja tupakkateollisuuden vaikutuksesta Duisburg tuli jo 1700-luvulla merkittäväksi teollisuuskeskukseksi. Myöhemmin se sai vielä suuremman merkityksen varsinkin Kruppien rauta- ja terästehtaiden sijaintipaikkana. Sen vuoksi kaupungin väkiluku alkoi nopeasti kasvaa. Vuonna 1829 Franz Haniel perusti sinne höyrylaivoja valmistaneen telakan.
Ensimmäisen rautatieyhteyden Duisburg sai vuonna 1846, jolloin valmistui sinne Düsseldorfista johtanut rautatie. Seuraavana vuonna valmistui rata Düsseldorfista Dortmundin kautta Mindeniin.
Duisburgin ja Hambornin kaupungit yhdistettiin 1929. Kaupungin nimi oli aluksi Duisburg-Hamborn, vuodesta 1935 lähtien vain Duisburg.
Toisen maailmansodan aikana
Koska Duisburg oli Ruhrin alueen keskeisin kaupunki ja sinne oli keskittynyt suuri määrä kemikaali-, rauta- ja terästeollisuutta, se joutui toisessa maailmansodassaliittoutuneiden ilmapommitusten keskeiseksi kohteeksi. Elokuun 12. ja 13. päivien välisenä yönä 1941 Britannian ilmavoimat pudottivat kaupunkiin 445 tonnia pommeja. Myöhemminkin kaupunkia pommitettiin useita kertoja, ankarimmin 14. lokakuuta 1944, jolloin pommeja pudotettiin 2 012 tonnia. Pommitusten yhteydessä kuoli suuri määrä ihmisiä ja 96 000 ihmistä jäi kodittomiksi. Sodan loppuvaiheessa, huhtikuussa 1945, Duisburg joutui ankaran tykistötulen kohteeksi. 12. huhtikuuta Yhdysvaltojen yhdeksäs armeija miehitti kaupungin.
Sodan päättymisen aikoihin toukokuussa 1945 yhdysvaltalaiset rakensivat Reinin yli ennätysajassa, noin kuudessa ja puolessa päivässä, 860 metrin pituisen rautatiesillan, joka sai nimen Voiton silta (engl.Vidtory Bridge).[6]
Sodan jälkeen
Toisen maailmansodan pommitukset olivat tuhonneet Duisburgin historiallisen kaupunkikuvan lähes täydellisesti. Kaikista asuinrakennuksista 80 prosenttia oli tuhoutunut täysin tai ainakin pahasti vahingoittunut. Kaupunki oli rakennettava lähes kokonaan uudestaan, ja useimmat historialliset maamerkit ovat kadonneet.
Duisburgiin osui 19. heinäkuuta 2004 trombi, joka aiheutti tuhoa kaupungin keskustassa ja vahingoitti erityisesti kaupunginteatteria.
Duisburgin pinta-ala on 233 neliökilometriä. Rein virtaa kaupungin halki.[1] Duisburg muodostaa oman kaupunkipiirinsä (kreisfreie Stadt)[2], eli se ei kuulu mihinkään Saksan piirikunnista.
Osa-alueet
Duisburgin osa-alueet
Duisburg jakautuu seitsemään osa-alueeseen (saks.Bezirk). Näistä kaupungin keskusta Mitte on suurin. Osa-alueet puolestaan jakautuvat edelleen yhteensä 46 kaupunginosaan (saks.Ortsteile). Osa-alueet ovat:[7]
Duisburgissa asuu nykyään noin 60 000 turkkilaista. Heitä on saapunut kaupunkiin ”vierastyöläisinä” 1960-luvulta lähtien, varsinkin fyysisesti raskaisiin ja matalapalkkaisiin töihin. Monet Duisburgin turkkilaiset osaavat varsin huonosti saksaa.[12]
Merkezin moskeija vuonna 2010.
Kaupunkiin valmistui lokakuussa 2008 Merkezin moskeija, jonka yhteydessä on koulutus- ja kokoontumistiloja.[13]EU ja Nordrhein-Westfalenin osavaltio tukivat koulutus- ja kokoontumistilojen rakentamista yhteensä noin 3,4 miljoonalla eurolla.[14]
