Armas-Eino Martola

Armas-Eino Martola
A.-E. Martola sota-aikana.
A.-E. Martola sota-aikana.
Suomen ulkoasiainministeri
21.9.1944 – 17.11.1944
Edeltäjä Carl Enckell
Seuraaja Carl Enckell
Uudenmaan läänin maaherra
1944–1946
Edeltäjä Ilmari Helenius
Seuraaja Väinö Meltti
YK:n Kyproksen rauhaturvajoukkojen komentaja
1966–1969
Edeltäjä A. J. Wilson
Seuraaja Dewan Prem Chand
Henkilötiedot
Syntynyt12. toukokuuta 1896
Raahe
Kuollut5. helmikuuta 1986 (89 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Arvonimijääkärikenraali
Puoliso Aune Martola
Lapset 3 tytärtä

Ilmari Armas-Eino Martola (12. toukokuuta 1896 Raahe – 5. helmikuuta 1986 Helsinki[1]) oli suomalainen jääkärikenraali ja Mannerheim-ristin ritari numero 130.[2]

Martola sai sotilaskoulutuksen jääkärinä ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa, ja sai tulikasteensa Saksan itärintamalla Missejoella vuonna 1916.[3][4] Myöhemmin hän osallistui joukkueenjohtajana Suomen sisällissotaan, jonka jälkeen hän lopullisesti valitsi sotilasuran. Hän suoritti Ranskan sotakorkeakoulun diplomin arvoisesti.[3][4] Talvi- ja jatkosodassa hän hankki lopullisesti kannuksensa toimimalla ensin mainitussa sodassa divisioonan komentajana ja jälkimmäisessä sodassa ensin divisioonan komentajana ja myöhemmin armeijakunnan komentajana.[4] Sotien jälkeen hän oli muutaman vuoden Uudenmaan läänin maaherrana, kunnes siirtyi yksityiselle sektorille. Hänen viimeinen sotilastehtävänsä oli YK:n alaisten Kypros-joukkojen komentajuus 1960-luvulla.[4]

Perhetausta

Martolan vanhemmat olivat Raahen piirilääkäri Johan Martola ja Anna Maria Cecilia Simelius. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1923 Aune Kyllikki Ignatiuksen kanssa.[3][4]

Opinnot

Martola kirjoitti ylioppilaaksi Turun suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1914 ja liittyi Pohjois-Pohjalaiseen Osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi opiskelemalla teologiaa Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisellä osastolla vuosina 1914–1915.[3][4] Marraskuussa 1915 teologian ylioppilaat A-E. Martola ja Väinö Vuori jättivät menemättä ylioppilaskunnan vuosijuhliin ja suuntasivat Kemin kautta Ruotsiin ja edelleen Saksaan.[5]

Jääkärikausi

Nuoruudenkuva Martolasta.

Martola liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antaneen Jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniaan vuoden 1915 lopulla. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisen maailmansodan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Pataljoonan rintamalta paluun jälkeen hän suoritti Libaussa vuonna 1917 järjestetyn sotakoulun B-kurssin.[3][4]

Suomen sisällissota

Martola astui Saksassa Suomen tasavallan joukkojen eli Suomen sisällissodan valkoisen osapuolen palvelukseen luutnantiksi ylennettynä. Suomeen hän tuli helmikuun lopulla jääkärien pääjoukon mukana Vaasaan. Martola sijoitettiin joukkueenjohtajaksi 1. jääkärirykmentin 1. jääkäripataljoonan 1. komppaniaan. Hän otti osaa Lempäälän taisteluun, missä haavoittui vaikeasti vatsaan selviten kuitenkin Tampereella tehdyn leikkauksen ansiosta.[3][4]

Sisällissodan jälkeinen aika

Martola palveli sisällissodan jälkeen pataljoonan adjutanttina ja komppanianpäällikkönä Suomen valkoisessa kaartissa, josta hänet komennettiin syksyllä 1918 opetusupseeriksi upseerikokelaskursseille Viipuriin. Vuonna 1919 yleisesikunta komensi Martolan yhdessä Kaarle Kekonin ja Gunnar Heinrichsin opiskelemaan Ranskan sotakorkeakouluun École Supérieure de Guerreen. Suomalaisista ainoastaan Martola suoritti opintonsa loppuun saakka ja hänelle myönnettiin ensimmäisenä suomalaisena upseerina koulun diplomi 1921.[1]

Ranskasta palattuaan Martola määrättiin vuonna 1922 yleisesikuntaan (nyk. pääesikunta) operatiivisen toimiston päälliköksi. Yleisesikunnasta hänet siirrettiin vuoden 1924 lopulla apulaisjohtajaksi Sotakorkeakouluun, jota Martola oli osaltaan perustamassa. Apulaisjohtajuuden lisäksi hän toimi myös sotalaitosopin tuntiopettajana, lisäksi Kadettikoulussa. Sotakorkeakoulusta hän palasi Yleisesikuntaan 1925 ja sijoitettiin liikekannallepano-osaston päälliköksi. Vuonna 1927 Martola nimitettiin Savon jääkärirykmentin komentajaksi ja hieman myöhemmin Savon prikaatin väliaikaiseksi komentajaksi. Prikaatista hänet siirrettiin 1928 takaisin yleisesikuntaan, josta sotilasasiamieheksi Ranskaan ja Belgiaan. Martola palasi Suomeen 1931 ja sijoitettiin yleisesikunnan tilastollisen ja ulkomaanosaston päälliköksi.

Puolustuslaitoksesta Martola siirtyi vuonna 1933 suojeluskuntajärjestön palvelukseen toimien esikuntapäällikkönä vuoteen 1940, josta ajasta 1934–1935 suojeluskuntien päällikön viransijaisena.

Talvi- ja jatkosota

Talvisodan aikana 1940 Martola siirrettiin rintamalle komentajaksi 1. divisioonaan, joka osallistui taisteluihin Karjalankannaksella.

Sodan päätyttyä Martola palasi suojeluskuntien esikuntapäälliköksi.

Jatkosodassa vuonna 1942 Martolasta tuli Karjalankannaksella taistelleen 2. divisioonan komentaja. Hänet nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi kesäkuussa 1944, jonka jälkeen heinäkuussa 1944 siirtyi komentajaksi VI armeijakuntaan, joka taisteli Kannaksen suurhyökkäyksessä ja myöhemmin Laatokan Karjalassa.

Jatkosodan jälkeinen aika

Jatkosodan jälkeen syksyllä 1944 Martola toimi II ulkoasiainministerinä Urho Castrénin hallituksessa. Hän erosi vakinaisesta palveluksesta, mutta hänet määrättiin pysymään vakinaisen väen upseeriluettelossa presidentti Gustaf Mannerheimin nimenomaisesta määräyksestä. Hän toimi Uudenmaan läänin maaherrana 1944–1946 ja oli osin samanaikaisesti Suomen Paperitehtaiden Yhdistyksen palveluksessa 1944–1949. Vuodesta 1949 lähtien Martola työskenteli edellä mainitun yhdistyksen johtokunnassa ja Osasto Paperikonttorin toimitusjohtajana aina vuoteen 1963 saakka.

Martola toimi Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin Dag Hammarskjöldin sotilasneuvonantajana 1956–1957 ja 1958[1].[6] YK:n Kyproksella olevan rauhanturvajoukkojen eli UNFICYPin komentajana Martola oli 1966–1969, jolloin hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi[1]. Hän oli silloin viimeinen aktiivipalveluksessa ollut jääkäri. Martola ylennettiin jalkaväenkenraaliksi 1982[1]. Martola kuoli 1986 lähes 90-vuotiaana ja hänet on haudattu Suomen Kaartin hautausmaalle Helsingin Hietaniemeen.

Luottamustoimet

Martola toimi Suomen rannikkopuolustuksen järjestelyä suunnitelleen, maailmailuvoimien kehittämisohjelmaa laatineen ja vesistölinjojen puolustuksen järjestelyä suunnitelleen komiteain jäsenenä 1922. Sotakorkeakoulun perustamista varten asetetun, laivaston rakennussuunnitelmaa, kenttäpalvelusohjesääntöä ja jalkaväen harjoitusohjesääntöä laatineiden komiteain jäsenenä hän oli 1923. Martola oli puolustusrevisionin jäsenenä 1923–1926, yleisesikunnan kunniatuomioistuimen puheenjohtajana 1926 ja sotilasasiantuntijana Kansainliiton valmistavan aseistariisuntakomission Suomen valtuuskunnassa 1926–1931. Hän toimi Suomen päävaltuutettuna Punaisen Ristin konferenssissa Genevessä ja ilmaliikennekonferenssissa Pariisissa 1929.[3][4]

Martola toimi Suomen edustajiston puheenjohtajana Lützenin taistelun 300-vuotisjuhlassa Tukholmassa 1932 ja apulaisvaltuutettuna aseistariisuntakonferenssissa Genevessä 1932–1934. Hän oli puolustusneuvoston sihteeri 1931–1933, Jääkäriliiton johtokunnan jäsen 1934–1949 ja vuodesta 1964 sekä Suomen Upseeriliiton johtokunnan jäsen 1935. Martola teki olympiakisoja Suomeen hankkimaan asetetun kansalaiskomitean lähettämänä propagandamatkoja useisiin Euroopan maihin ja oli Helsingin kaupungin yhtenä edustajana Berliinissä 1936, jossa järjestettyjen XI olympiadin kisojen yhteydessä pidettiin Kansainvälinen Olympiakomitean istunto.[3][4]

Martolasta tuli Vapaudenristin ritarikunnan varakansleri 1945 ja Sotaleskien ja Kaatuneitten Omaisten Huollon varapuheenjohtaja 1946. Rajaseudun Ystävät -yhdistyksen puheenjohtajana hän toimi 1946–1956 ja Suomi-Ranska -seuran hallituksen jäsenenä vuodesta 1947, jonka jälkeen puheenjohtajana 1952-1954. Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajana Martola oli 1951–1972[1] ja sai kunniajäsenyyden 1973.[3][4]

Suomalais-belgialaisen Kauppayhdistyksen puheenjohtajana Martola toimi 1951–1960, josta eteenpäin kunniapuheenjohtajana. Hän oli Helsingissä vuonna 1952 pidettyjen XV olympiadin kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja. Hän toimi myös Mannerheim-ristin ritarien säätiön johtokunnan puheenjohtajana 1954–1964 ja valtuuskunnan puheenjohtajana vuodesta 1964. Kansainvälisen sotaveteraanijärjestön, World Veterans Foundationin neuvoston jäsenenä hän toimi vuodesta 1958 ja vuodesta 1963 neuvoston puheenjohtaja.[3][4]

    Ylennykset ja kunniamerkit    

Ylennykset Kunniamerkit
  • Hilfsgruppenführer 19. maaliskuuta 1916
  • Gruppenführer 12. elokuuta 1917
  • Luutnantti 11. helmikuuta 1918
  • Kapteeni 16. toukokuuta 1919
  • Majuri 6. joulukuuta 1921
  • Everstiluutnantti 6. joulukuuta 1926
  • Eversti 6. joulukuuta 1931
  • Kenraalimajuri 1941
  • Kenraaliluutnantti 1966
  • Jalkaväenkenraali 4. kesäkuuta 1982
  • Yleisesikuntaupseerin arvonimi 21. syyskuuta 1921
Suomen Leijonan suurristin kunniamerkkinauha
Vapaudenristi 1. lk. kunniamerkkinauhaSuomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. lk. komentajamerkin kunniamerkkinauhaVapaudenristi 4. lk. kunniamerkkinauhaSuomen Olympialainen 1. luokan ansioristin kunniamerkkinauha
Mitali Inhimillisestä auliudesta kunniamerkkinauhaSuojeluskuntain rautainen ansioristin kunniamerkkinauhaVapaussodan muistomitalin kunniamerkkinauhaTalvisodan muistomitalin kunniamerkkinauha
Jatkosodan muistomitalin kunniamerkkinauha
Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristin kunniamerkkinauhaTanskan Dannebrogin ritarikunnan komentajamerkin kunniamerkkinauhaViron Kotkaristi ritarikunnan 3. lk. ansioristin kunniamerkkinauhaItalian Solidaarisuuden Tähden ritarikunnan komentajamerkin kunniamerkkinauha
Ranskan Kunnialegioonan komentajamerkin nauhaLatvian Kolmen Tähden ritarikunnan 3. lk. kunniamerkin kunniamerkkinauhaLatvian Suojeluskuntain ansioristin kunniamerkkinauhaNorjan Pyhän Olavin ritarikunnan komentajamerkin kunniamerkkinauha
Puolan Polonia Restituten ritarikunnan 3. lk. kunniamerkin nauhaRomanian Kruunuritarikunnan komentajamerkin kunniamerkkinauhaRuotsin Miekkaritarikunnan 1. lk. komentajamerkin kunniamerkkinauhaRuotsin Maanpuolustusyhdistysten keskusliiton kunniamerkkinauha
Suomen Leijonan ritarikunnan suurristin rintatähtiVapaudenristin 1. lk. rintatähtiValkoisen Ruusun ritarikunnan 1. lk. komentajamerkin rintatähti
Mannerheim-ristin 2. lk. Jääkärimerkki
Saksan 1. lk. RautaristiRuotsin Miekkaritarikunnan 1. lk. komentajamerkin rintatähti
  • Suomen Leijonan suurristi
  • Vapaudenristi 1. lk. rintatähden kera
  • Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. lk. komentajamerkki
  • Mannerheim-ristin 2. lk.
  • Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera
  • Suomen Olympialainen 1. luokan ansioristi
  • Muistomitali inhimillisestä auliudesta (Pro Benignitate Humana)
  • Suojeluskuntain rautainen ansioristi
  • Vapaussodan muistomitali soljen kera
  • Talvisodan muistomitali
  • Jatkosodan muistomitali
  • Jääkärimerkki
  • Saksan 1. lk. Rautaristi
  • Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi
  • Tanskan Danneborgin ritarikunnan komentajamerkki
  • Viron Kotkaristi ritarikunnan 3. lk. ansioristi
  • Italian Solidaarisuuden Tähden ritarikunnan 1. lk. komentajamerkki.
  • Ranskan Kunnialegioonan komentajamerkki (Légion d´honneur)
  • Latvian Kolmen Tähden ritarikunnan 3. lk. kunniamerkki
  • Latvian Suojeluskuntain ansioristi
  • Norja Pyhän Olavin ritarikunnan komentajamerkki
  • Puolan Polonia Restituten ritarikunnan 3. lk. kunniamerkki
  • Romanian Kruunuritarikunnan komentajamerkki
  • Ruotsin Miekkaritarikunnan 1. lk. komentajamerkki
  • Ruotsin Maanpuolustusyhdistysten keskusliiton kultainen ansiomitali

Lähteet

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Armas-Eino Martola.

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f Jarkko Kemppi, Jalkaväenkenraali A. E. Martola – ensimmäinen Ranskan sotakorkeakoulun suorittanut suomalaisupseeri (Arkistoitu – Internet Archive), Rauhanturvaajaliitto
  2. ↑ Karhunen 1972: 150.
  3. ↑ a b c d e f g h i j Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938.
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975.
  5. ↑ Sodan ja rauhan kenraali. Helsingin Sanomat, 13.6.1982, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 7.12.2020.
  6. ↑ Käki, Matti & Kojo, Pauli & Räty, Ritva: Mitä Missä Milloin 1967. Kansalaisen vuosikirja, s. 70. Otava, 1966.

Kirjallisuutta

  • Jarkko Kemppi, Jalkaväenkenraali A. E. Martola, Otava 2008.
  • Brantberg, Robert. Sotakenraalit, Kahdenkymmenenyhden suomalaisen sotakenraalin elämäntarina. Revontuli, 2008

Aiheesta muualla

Edeltäjä:
Ilmari Helenius 		Uudenmaan läänin maaherra
1944–1946 		Seuraaja:
Väinö Meltti

Read other articles:

Ferenc Szálasi

Ferenc Szálasi Pemimpin BangsaMasa jabatan16 Oktober 1944 – 28 Maret 1945Perdana MenteriDirinya sendiri PendahuluMiklós Horthy(wali)PenggantiDewan Nasional TinggiPerdana Menteri Hungaria ke-37Perdana Menteri Kerajaan Hungaria ke-13(de facto)Masa jabatan16 Oktober 1944 – 28 Maret 1945PemimpinDirinya sendiri PendahuluGéza LakatosPenggantiBéla Miklós(oposisi, kemudian secara resmi) Informasi pribadiLahir(1897-01-06)6 Januari 1897Kassa, County Abaúj-Torna, Kerajaan Hun...

 

Keuskupan Agung Montpellier

Keuskupan Agung Montpellier (–Lodève–Béziers–Agde–Saint-Pons-de-Thomières)Archidioecesis Montis Pessulani (–Lotevensis–Biterrensis–Agathensis–Sancti Pontii Thomeriarum)Archidiocèse de Montpellier (–Lodève–Béziers–Agde–Saint-Pons-de-Thomières)Katolik Katedral MontpellierLokasiNegaraPrancisProvinsi gerejawiMontpellierStatistikLuas6.101 km2 (2.356 sq mi)Populasi- Total- Katolik(per 2013)1.050.026745,518 (71%)InformasiDenominasiKat...

 

Industri elektronik

Industri elektronik, khususnya berarti elektronik konsumen muncul pada abad ke-20 dan kini telah menjadi industri global bernilai miliaran dolar. Masyarakat kontemporer menggunakan segala macam perangkat elektronik yang dibangun pabrik-pabrik otomatis atau semi-otomatis dioperasikan oleh industri. Ukuran industri dan penggunaan bahan beracun, serta kesulitan daur ulang menyebabkan serangkaian masalah dengan limbah elektronik. Peraturan internasional dan undang-undang lingkungan telah dikemban...

Scott Lilienfeld

American psychologist (1960–2020) Scott O. LilienfeldLilienfeld at CSICon 2012BornDecember 23, 1960New York City, U.S.DiedSeptember 30, 2020(2020-09-30) (aged 59)Atlanta, Georgia, U.S.NationalityAmericanAlma materUniversity of MinnesotaOccupation(s)professor, psychologistNotable work50 Great Myths of Popular Psychology Scott Lilienfeld's voice Recorded September 2017 Scott O. Lilienfeld (December 23, 1960 – September 30, 2020)[1] was a professor of psychology at Emory Un...

 

2022 Florida's 20th congressional district special election

2022 Florida's 20th congressional district special election ← 2020 January 11, 2022[1] November 2022 → Florida's 20th congressional district   Nominee Sheila Cherfilus-McCormick Jason Mariner Party Democratic Republican Popular vote 44,707 10,966 Percentage 79.0% 19.4% County resultsCherfilus-McCormick:      70–80%      80–90% U.S. Representative before election Alcee Hastings Democratic Elected U.S...

 

Cyprus Basketball Division 1

Cyprus Basketball Division 1Sport Pallacanestro Tiposquadre di club FederazioneKOK Paese Cipro OrganizzatoreFederazione cestistica di Cipro TitoloCampione di Cipro Cadenzaannuale Partecipanti9 squadre FormulaStagione regolare A/RPlayoff, finali titolo Sito InternetCyprus Basketball Division 1 StoriaFondazione1967 Detentore AEK Larnaca Record vittorie AEL Limassol (13) Modifica dati su Wikidata · Manuale La Cyprus Basketball Division 1 è la massima serie del campionato ci...

List of bakeries

Breads, cakes and patisserie for sale at the Berman's Bakery retail bread shop in Givat Shaul, Jerusalem Bread baking in a traditional oven This is a list of notable bakeries. A bakery is an establishment that produces and sells flour-based food baked in an oven such as bread, cakes, pastries, and pies.[1] Some retail bakeries are also cafés, serving coffee and tea to customers who wish to consume the baked goods on the premises. This is a dynamic list and may never be able to satis...

 

Paris Métro Line 8

You can help expand this article with text translated from the corresponding article in French. (May 2023) Click [show] for important translation instructions. Machine translation, like DeepL or Google Translate, is a useful starting point for translations, but translators must revise errors as necessary and confirm that the translation is accurate, rather than simply copy-pasting machine-translated text into the English Wikipedia. Do not translate text that appears unreliable or low-qua...

 

Solomon Southwick

American newspaper publisher and politician (1773–1839) Solomon Southwick1804 portrait by Ezra Ames. Albany Institute of History & Art.Anti-Masonic Party Nominee for Governor of New YorkIn office1828Preceded byNoneSucceeded byFrancis GrangerPostmaster of Albany, New YorkIn office1821–1822Preceded byGerrit L. DoxSucceeded bySolomon Van RensselaerMember of the Board of Regents of the University of the State of New YorkIn office1812–1823Preceded byPeter GansevoortSucceeded byPeter Wend...

Шаблон:Мифология

МифологияРитуально-мифологическийкомплекс Система ценностей Сакральное Миф Мономиф Теория основного мифа Ритуал Обряд Праздник Жречество Мифологическое сознание Магическое мышление Низшая мифология Модель мира Цикличность Сотворение мира Мировое яйцо Мифическое ...

 

Daphne's Greek Cafe

Daphne'sCompany typePrivateIndustryFood And BeverageGenreRestaurantsFounded1991; 33 years ago (1991)FounderGeorge KatakalidisHeadquarters6 (as of April 2024)[1], Los Angeles, California, USAArea servedCaliforniaProductsGyros and KabobsServicesSit down and take-away fareWebsitehttp://daphnes.biz Daphne's Greek Cafe or, Daphne's California Greek is an American fast-casual Greek restaurant operating in California. The restaurant name refers to Daphne of Greek mythology ...

 

Tri des déchets

Si ce bandeau n'est plus pertinent, retirez-le. Cliquez ici pour en savoir plus. Cet article adopte un point de vue régional ou culturel particulier et nécessite une internationalisation (mai 2017). Merci de l'améliorer ou d'en discuter sur sa page de discussion ! Vous pouvez préciser les sections à internationaliser en utilisant {{section à internationaliser}}. Bornes de tri des déchets, en Suisse. Le tri des déchets et la collecte sélective sont des actions consistant à sépa...

Recherche scientifique

« Recherche publique » redirige ici. Pour le cas particulier de la France, voir Recherche publique (France). Pour les articles homonymes, voir Recherche. Une laborantine du Laboratoire fédéral d'essai des matériaux et de recherche (EMPA) à Saint-Gall, en 1964. La recherche scientifique est, en premier lieu, l’ensemble des actions entreprises en vue de produire et de développer les connaissances scientifiques. Par extension métonymique, on utilise également ce terme dans ...

 

Samuel Adler (composer)

American composer and conductor For other people named Samuel Adler, see Samuel Adler (disambiguation). Samuel AdlerBornSamuel Hans Adler (1928-03-04) 4 March 1928 (age 96)Mannheim, GermanyCitizenshipAmericanAlma materBoston University (BM)Harvard University (MA)Occupation(s)Composer, conductor, author, and professorYears active1952–2016Known forFounder of the Seventh Army Symphony OrchestraSpouses Carol Starker ​ ​(m. 1960; div. 198...

 

Bally Sports Great Lakes

Regional sports network in northeast Ohio, United States Television channel Bally Sports Great LakesCountryUnited StatesBroadcast areaCleveland/Northern OhioCentral OhioNorthwestern PennsylvaniaSouthwest New YorkNational (via satellite)NetworkBally SportsHeadquartersCleveland, Ohio, U.S.ProgrammingLanguage(s)EnglishPicture format720p (HDTV)480i (SDTV)OwnershipOwnerDiamond Sports Group (a joint venture of Sinclair Broadcast Group and Entertainment Studios)Sister channelsBally Sports OhioHisto...

South West Hampshire/South East Dorset Green Belt

Area protected from development in South West England South West Hampshire & South East Dorset green belt showing extents, counties, and districts.   Green belt   County borders   District borders The South West Hampshire & South East Dorset Green Belt is a green belt environmental and planning policy that regulates the rural space in the South West region of England. It is mainly within the county of Dorset, extending cross border into Hampshire. Essenti...

 

Daftar Wakil Bupati Pidie

Wakil Bupati PidiePetahanaTidak adasejak 18 Juli 2022Masa jabatan5 tahunDibentuk2002Pejabat pertamaDrs. Jalaluddin HarunSitus webpidiekab.go.id Berikut ini adalah daftar Wakil Bupati Pidie dari masa ke masa. No Potret Wakil Bupati Mulai Jabatan Akhir Jabatan Prd. Ket. Bupati 1 Drs.Jalaluddin Harun 2002 2007 1   Ir. H.Abdullah YahyaM.S. Jabatan kosong 2007 2007 -   Drs. H.Saifuddin A.R.S.M.Ph., M.Kes.(Penjabat) 2 Nazir AdamS.E., M.M. 13 Maret 2007 13 Maret 2012 2   H.Mirza ...

 

Sardarilal Mathradas Nanda

LaksamanaS M NandaPVSM, AVSMLaksamana Nanda meninjau sebuah garda kehormatan di INS Adyar pada 1972Lahir(1915-10-10)10 Oktober 1915Punjab, British IndiaMeninggal11 Mei 2009(2009-05-11) (umur 93)New Delhi, IndiaPengabdian India Britania (1941-1947)  India (dari 1947)Dinas/cabang Angkatan Laut IndiaLama dinas1941–1973Pangkat LaksamanaKomandanKepala Staf Angkatan LautKomando Angkatan Laut BaratINS Mysore (1957)INS Ranjit (1942)Perang/pertempuranPera...

The Nightmare Before Christmas

The Nightmare Before ChristmasPoster layar lebarSutradaraHenry SelickProduserTim BurtonDenise Di NoviDitulis olehCaroline ThompsonSkenarioMichael McDowellCeritaTim BurtonPemeranDanny ElfmanChris SarandonCatherine O'HaraWilliam HickeyGlen ShadixKen PagePenata musikDanny ElfmanSinematograferPete KozachikPenyuntingStan WebbPerusahaanproduksiSkellington ProductionsDistributorRilis 1993:Touchstone PicturesDisney Digital 3-D:Walt Disney PicturesTanggal rilis29 Oktober 1993Durasi76 menitNegara...

 

Tacking (sailing)

A sailing maneuver Tacking: Sailing the craft into the wind from the port tack to the starboard tack. Beating to windward on a series of port and starboard tacks, tacking between each at points 1, 2, and 3. Tacking or coming about is a sailing maneuver by which a sailing craft (sailing vessel, ice boat, or land yacht), whose next destination is into the wind, turns its bow toward and through the wind so that the direction from which the wind blows changes from one side of the boat to the othe...