Heino palveli jatkosodassa panssarivaunun kuljettajana Panssariprikaatissa, ensin T-26-vaunun ja myöhemmin T-34-vaunun ajajana. Hänen ansioihin luetaan useiden vihollispanssarivaunujen pelastaminen Panssariprikaatin käyttöön, mukaan lukien prikaatin ensimmäinen T-34-vaunu.
Lauri Heino T-34-vaunun ajajana jatkosodan aikana 22. heinäkuuta 1944.[2]
Heino nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi Panssaripataljoonan komentajan, everstiluutnantti Sven Björkmanin tekemän nimitysesityksen ja kenraalimajuri Taavetti Laatikaisen ja kenraalimajuri Ruben Laguksen puollon perusteella. Nimitys tapahtui 21. marraskuuta1943 numerolla 123. Nimitysperusteluissa mainitaan muun muassa osallistuminen taisteluihin suurta henkilökohtaista rohkeutta osoittaen sekä vihollisvaunujen evakuointi omaan käyttöön. Myöhemmin Heino kunnostautui muun muassa Talin–Ihantalan taistelussa.
Sodan jälkeen Heino toimi liikkeenharjoittajana.[3] Hän osallistui myös Someron kunnallispolitiikkaan Someron kunnavaltuuston jäsenenä vuosina 1965–1968.
Lauri Heino kuoli vuonna 2001. Hänet on haudattu Someron uudelle hautausmaalle.
Lauri Heinon, hänen vaimonsa ja kahden poikansa hauta Someron hautausmaan uudella osiolla.
Lähteet
Hurmerinta, Ilmari; Viitanen, Jukka (toim.): Suomen puolesta – Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945. Helsinki: Ajatus, 2004. ISBN 951-9440-28-3
_-vaunu_valmiusasemassa._Vaunun_ajajana_on_Mannerheim-ristin_ritari_Lauri_Heino_22.7.1944.jpg)
