Ylimääräisten harjoitusten aikana Blick komensi aluksi jalkaväkirykmentti 25:tä, kunnes hänet määrättiin 28. marraskuuta Osasto Blickin komentajaksi Raudun ja Kiviniemen suunnalle. Tästä tehtävästä hänet siirrettiin 7. joulukuuta Vuokselän lohkolle sijoitetun jalkaväkirykmentti 26:n komentajaksi. Vain muutamaa päivää myöhemmin 10. joulukuuta hänet siirrettiin 7. divisioonan komentajaksi ja 16. tammikuuta 1940 koko Taipaleen lohkon komentajaksi, missä tehtävässä hän oli talvisodan päättymiseen saakka. Sotatoimien päätyttyä hän oli hetken erikoistehtävissä III armeijakunnan esikunnassa, josta hänet sijoitettiin 3. divisioonan komentajaksi. Hänet siirrettiin 7. elokuuta Itä-Savon Sotilasläänin komentajaksi.
Jatkosodan alettua Blick johti 2. divisioonan nopeasti ja tehokkaasti vanhalle rajalle. Tästä ylipäällikkö palkitsikin hänet Mannerheim-ristillä ja kenraalimajurin arvolla. Ylennystä seurasi uusi tehtävä AunuksenVI armeijakunnankomentajana. Vuoden 1944 vetäytymisvaiheen aikana Blick riitaantui kenraaliPaavo Talvelan kanssa. Ylipäällikkö Mannerheim siirsi Blickin takaisin johtamaan 2. divisioonaa, joka kävi paraikaa kovia torjuntataisteluja KarjalankannaksenVuosalmella. Blick kunnostautui jälleen 2. divisioonan komentajana. Riita Blickin ja Talvelan välillä kesäkuussa 1944 Aunuksen Karjalassa johtui kysymyksestä, mitä tarkoittaa strateginen viivytys. Blick ammattisotilaana sen ymmärsi, mutta Talvela ei, koska hänen mielestään maastoa oli puolustettava ”viimeiseen mieheen ja viimeiseen patruunaan”. Riita kärjistyi niin pahaksi, että Mannerheim kuuluu sanoneen ”herrat saa tulla toimeen keskenään tai minä amputan teidät”. Mannerheim ratkaisi ristiriidan niin, että Blick siirrettiin Kannakselle sekä lähettämällä Valo Nihtilän opettamaan Talvelalle, mitä tarkoittaa strateginen viivytys. lähde?
.svg){kind=small}
