Pataljoonan esikunta sijaitsi 3. maaliskuuta 1918 Vaasassa ja se muodostettiin kokonaisuudessaan Vaasassa.[1]
Pataljoona siirrettiin Tampereen valtauksen jälkeen joukkojen uudelleen ryhmittelyn yhteydessä Antreaan, missä se tulisi osallistumaan Viipurin valtaukseen. Pataljoona lähti matkaan osin Savonlinnasta ja osin Elisenvaarasta 11. huhtikuuta 1918 ja saapui pataljoonalle määrättyyn kokoontumispaikkaan Antreaan 14.–15. huhtikuuta 1918.[2]
Pataljoonasta muodostettiin sodan jälkeen Savon Jääkärirykmentti.
Vääpeli: jääkärivaravääpeli Yrjö Sallgén (toimi aikaisemmin komppaniassa talousaliupseerina), jääkärivääpeli Jakob Suomela (toimi myöhemmin komppaniassa joukkueenjohtajana).
Komppaniassa palvelleet Saksan jääkärit: jääkärialiupseeri Väinö Alfred Antila (kaatui Kalevankankaalla 28. maaliskuuta 1918), aliupseeritehtävissä jääkärialiupseeri Kaarlo Einar Karell (haavoittui ja siirrettiin 14. jääkäripataljoonaan), koulutusaliupseerina jääkärivaravääpeli Toivo Matti Laurila, koulutusaliupseerina jääkärialiupseeri Semi Akseli Mäkelä (kaatui 28. maaliskuuta 1918 Kalevankankaalla), joukkueen varajohtajana jääkärialiupseeri John Konstantin Kristian Sundström myöh. Salmensilta, joukkueen varajohtajana jääkärivaravääpeli Ilmari Sihvo (haavoittui 28. maaliskuuta Kalevankankaalla, siirrettiin 11. huhtikuuta Karjalan rautatiepataljoonan päälliköksi), kuormastoaliupseerina jääkärialiupseeri Bernhard Jämsén.
2. komppania
Päällikkö: jääkärikapteeni Eino Koskimies (haavoittui 28. maaliskuuta 1918), jääkäriluutnantti Johannes Väisänen (28. maaliskuuta 1918 alkaen, siirrettiin joukkueenjohtajaksi 14. huhtikuuta 1918 12. jääkäripataljoonan 2. komppaniaan), jääkärikapteeni Alexander Mellblom (12. huhtikuuta alkaen). Komppania koottiin Vaasassa, jääkärivänrikki Ejwind Ahonius (ajalla 3. huhtikuuta – 12. huhtikuuta 1918).
Vääpeli: jääkärivaravääpeli Aarne Österlund myöh. Örmä (toimi komppaniassa aikaisemmin puolijoukkueenjohtajana, haavoittui 28. maaliskuuta 1918 Kalevankankaalla)
Joukkueenjohtajat: jääkärivaravääpeli Eino Karvinen (haavoittui Kalevankankaalla 28. maaliskuuta 1918), jääkärivaravääpeli Eino Kinnunen, jääkärialiupseeri Antti Kustaa Kujala, jääkäriluutnantti Johan Kunttu (kaatui 28. maaliskuuta 1918), jääkäriluutnantti Torsten Lindroth (haavoittui 28. maaliskuuta 1918), jääkärialiupseeri Lauri Pieti (haavoittui 28. maaliskuuta 1918 Kalevankankaalla), jääkärivääpeli Vilho Roininen, jääkäriluutnantti Eino Toivonen (haavoittui 28. maaliskuuta 1918 Kalevankankaalla), jääkärivaravääpeli August Jalmari Wilander (kaatui 28. maaliskuuta 1918 Kalevankankaalla), jääkärivaravääpeli Juho Kaarle Vähämäki, jääkäriluutnantti Johannes Väisänen (siirrettiin 28. maaliskuuta alkaen komppanianpäällikkönä), jääkärivaravääpeli Kalle Ekvall (kaatui Kalevankankaalla 28. maaliskuuta 1918), jääkärivääpeli Otto Hautakoski.
Komppaniassa palvelleet Saksan jääkärit: jääkärialiupseeri Johannes (Juho) Koutonen (palveli myös 4. jääkäripataljoonan konekiväärikomppaniassa, siirrettiin 13. jääkäripataljoonaan), jääkärivaravääpeli Heino Ponkala (haavoittui 28. maaliskuuta Kalevankankaalla), joukkueen varajohtajana ja ryhmänjohtajana jääkärialiupseeri Jaakko Pänttäjä, koulutusaliupseerina jääkärialiupseeri Heikki Sorko (määrättiin viemään sotamiehiä 1. täydennyspataljoonaan Vaasaan ja siirrettiin vääpeliksi 13. jääkäripataljoonaan), jääkärivääpeli Yrjö Mikael Björklund, puhelinupseerina jääkärialiupseeri Niilo Nikolai Forssell (kaatui Kalevankankaalla 28. maaliskuuta 1918), kuormastoaliupseerina jääkärivääpeli Matti Aleksanteri Hinkula.
3. komppania
Komppania siirrettiin 6. jääkäripataljoonan 2. komppaniaksi 24. maaliskuuta 1918.
Päällikkö: jääkäriyliluutnantti Rafael Kajander (haavoittui 28. maaliskuuta 1918, palveli myöhemmin 2. ja 5. jääkärirykmentin täydennyspataljoonan komentajana), jääkärivänrikki Julius Saaristo (28. maaliskuuta alkaen), jääkäriluutnantti Aarne Blick. Komppania koottiin Vaasassa.
Joukkueenjohtajat: Jääkärialiupseeri Hannu Kaiharju (toimi myös koulutusaliupseerina), joukkuealiupseerina jääkärialiupseeri Aleksander Kantonen (haavoittui 28. maaliskuuta, myöhemmin 2. jääkärirykmentin täydennyspataljoonaan), jääkärivääpeli Kunto Karmo, jääkärivaravääpeli Eino Koivistoinen (haavoittui 28. maaliskuuta 1918), jääkärivääpeli Yrjö Kuusela (kaatui 19. huhtikuuta 1918), jääkärivaravääpeli Iisakki Mannismäki (haavoittui 28. maaliskuuta 1918 ja siirrettiin huhtikuun alussa 13. jääkäripataljoonaan), jääkärivänrikki Julius Saaristo (siirrettiin 28. maaliskuuta komppanianpäälliköksi), jääkäriluutnantti Arvo Schrey (kaatui 28. maaliskuuta 1918 Kalevankankaalla), jääkärivaravääpeli Otto Turunen (toimi myöhemmin pataljoonan kuormaston päällikkönä), jääkärivaravääpeli Edvin Aksel Häkki ent. Häkkisenmäki (kaatui Kalevankankaalla 28. maaliskuuta 1918), jääkärialiupseeri Adiel Lahti.
Ryhmänjohtajat: muonitusmestarina ja ryhmänjohtajana jääkärivääpeli Jaakko Erikoinen.
Pataljoonan adjutanttina jääkärivänrikki Ejwind Ahonius (siirrettiin 3. huhtikuuta 2. komppanian päälliköksi), esikuntavääpelinä jääkärivääpeli Alfred Camis (komennettiin myöhemmin 3. jääkäriprikaatiin), pataljoonan esikunnassa muonitus- ja lähettiupseerina jääkäriluutnantti Harry Gustafsson-Guster, 5. komppanianpäällikkönä jääkäriyliluutnantti Johan Harald (siirrettiin 3. jääkäriprikaatin esikuntaan), pataljoonan lääkintävääpelinä jääkärivääpeli Abel Ikonen, pataljoonan lähettialiupseerina jefreitteri Toivo Johannes Jatkola, komppanian ja pataljoonan vääpelinä jääkärivääpeli Kaarlo Kauppila, pataljoonan esikunnassa adjutanttina jääkäriluutnantti Ruben Lagus (siirrettiin rykmentin esikuntaan adjutantiksi), kuormastoaliupseerina jääkärivaravääpeli Sulo Wilho Lindberg, jääkärivänrikki Väinö Tojkander (siirrettiin 24. maaliskuuta 11. jääkäripataljoonaan), joukkueenjohtajana jääkäriluutnantti Sten Holm (siirrettiin 17. maaliskuuta 1918 6. jääkäripataljoonan 1. komppaniaan).
Lähteet
Toim. Ignatius, Theslöf, Palmén, Grotenfelt, Nordenstreng ja Soikkeli, Suomen vapaussota 1918 osat V ja VI, Otava Helsinki 1924-1925.
Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
Toim. Kai Donner, Theodor Svedlin, Heikki Nurmio, Suomen vapaussota I–VIII, Gummerus Jyväskylä 1925–1927.
Viitteet
↑Donner, Svedlin, Nurmio: Suomen vapaussota IV, Jyväskylä 1924, s. 267.