Johan Evert Kunttu (8. kesäkuuta 1890 Luumäki – 28. maaliskuuta 1918) oli suomalainen jääkärikapteeni, ylennettiin kapteeniksi saapuessaan Suomeen. Hän oli Saksassa sotilaskoulutuksensa saanut jääkäri, joka menehtyi sisällissodan taistelussa Kalevankankaalla.^[1][2]

Hänen vanhempansa olivat kauppias Antti Kunttu ja Maria Kristina Hämäläinen.^[1][2]

Kunttu kirjoitti ylioppilaaksi Viipurin suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1910 ja liittyi Viipurilaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa vuosina 1910–1912 ja filosofisen tiedekunnan fyysis-matemaattisella osastolla vuosina 1912–1915.^[1][2]

Kunttu liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 8. joulukuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Schmardenissa sekä Aa-joella. Hän haavoittui Schmardenissa 25. heinäkuuta 1916. Pataljoonan rintamalta paluun jälkeen hän suoritti Vuonna 1917 Polangenissa järjestetyn erikoiskurssin (pommarikurssi).^[1][2]

Kunttu saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana luutnantiksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan joukkueenjohtajaksi 2. Jääkärirykmentin 4. jääkäripataljoonan 2. komppaniaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Kalevankankaalla, missä hän kaatui 28. maaliskuuta 1918. Hänet haudattiin Luumäen hautausmaahan.^[1][2]

• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
• Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

    Ylennykset ja kunniamerkit    

Ylennykset		Kunniamerkit
Hilfsgruppenführer 31. toukokuuta 1917 Luutnantti 11. helmikuuta 1918		Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera Vapaussodan muistomitali soljen kera Jääkärimerkki