Alfalinoleenihappo, (ALA) eli 9,12,15-oktadekatrieenihappo on kasvi- ja eläinperäisessä ravinnossa esiintyvä omega 3 -sarjan biologisesti inaktiivinen monityydyttymätön rasvahappo.
Alfalinoleenihapon ajatellaan olevan ihmiselle välttämätön rasvahappo. Ajatus perustuu ennen kaikkea 1960-luvulla tehtyihin havaintoihin siitä, että elimistö muodostaa alfalinoleenihaposta pieniä määriä EPA-rasvahappoa ja joillain yksilöillä myös pieniä määriä DHA-rasvahappoa. Ajatus alfalinoleenihapon välttämättömyydestä alkoi saada suurempaa kannatusta 1970-luvulla, kun havaittiin, että runsaasti EPA-, DHA- ja DPA- rasvahappoja ravinnostaan saavilla grönlantilaisilla esiintyi vain vähän sydänkohtauksia.[2][3][4]
Eläinkokeissa on havaittu, että alfalinoleenihapon puute lisää kudosten eikosatrieenihapon pitoisuutta.[5]
Alfalinoleenihappo hapettuu herkästi, minkä vuoksi sitä erityisen runsaasti sisältävät kasviöljyt kuten pellavaöljy ovat niin sanottuja kuivuvia öljyjä. Kuivuvien öljyjen pinnalle muodostuu niiden hapettuessa vähitellen sitkeä pintakalvo, mikä tekee pellavaöljyn käyttökelpoiseksi maaleissa ja vernissanraaka-aineena.[6]
Saanti ja saantisuositukset
Alfalinoleenihapon osuus on pysynyt vastoin yleistä uskomusta 1900-luvun alusta alkaen noin yhdessä prosentissa nautitusta kokonaisenergiasta.[7]
Vuoden 2023 pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa alfalinoleenihapon määräksi suositellaan 1,3:a grammaa kutakin ravinnon 10:tä megajoulea kohden.[8] Tämä vastaa 0,5:tä prosenttia energiasta, sillä 1 gramma rasvaa sisältää 37 kilojoulea.[9]
Suomen valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuoden 2024 suosituksissa alfalinoleenihapon vähimmäismääräksi suositellaan 0,5:tä prosenttia energiasta. Lisäksi alfalinoleenihappoa ja muita omega 3 -sarjan rasvahappoja tulisi saada yhteensä vähintään 1 prosentti energiasta. Linolihapon ja alfalinoleenihapon osuuden tulisi olla ravinnossa yhteensä vähintään 3 prosenttia energiasta.[10]
Yhdysvaltojen kansallinen lääketieteellinen akatemia suositti vuonna 2008 naisten alfalinoleenihapon saanniksi 1,1:tä grammaa vuorokaudessa ja miesten saanniksi 1,6:ta grammaa.[11]
Ruokapitoisuudet
Alfalinoleenihappoa esiintyy suurina pitoisuuksina esimerkiksi pellavansiemenöljyssä, hamppu- ja rypsiöljyssä ja saksanpähkinässä sekä margariinissa.[12] Suomenkin ilmastossa menestyvä rypsi (lat. B. rapa) sisältää rapsia (lat. B. napus) enemmän alfa-linoleenihappoa.[13]
Hapettunut alfalinoleenihappo on terveydelle haitallista. Ehjän siemenen sisältämä alfalinoleenihappo ei hapetu herkästi, mutta jos siemenestä puristetaan tai uutetaan öljyä, se hapettuu herkästi päästessään kosketuksiin ilman kanssa.[6]
Sepelvaltimotauti
Alfalinoleenihapon on ajateltu vähentävän sydänsairauden riskiä pitämällä yllä sydämen normaalia rytmiä ja sykettä.[19] Vuonna 2018 julkaistussa tieteellisten tutkimusten systemaattisessa yhteenvedossa havaittiin, että se väestönosa, joka sai päivittäin yhden gramman alfalinoleenihappoa, sairasti vähiten sepelvaltimotautia. Sairastavuus alkoi kuitenkin kasvaa jyrkästi tätä suuremmilla annoksilla.[20]
Metabolinen oireyhtymä
Vuonna 2021 julkaistun tutkimuskatsauksen mukaan alfalinoleenihapon terveysvaikutuksista tarvitaan lisää tutkimusta. Pienillä alfalinoleenihappopitoisuuksilla saattaa olla suotuisia terveysvaikutuksia samalla kun suuret pitoisuudet voivat olla haitallisia. Alfalinoleenihaposta on havaittu olevanhyötyä esimerkiksi metabolisen oireyhtymän hoidossa. Sopivalla alfalinoleenihapon saantitasolla on havaittu olevan myös hapettumista, tulehdusta ja syöpää estävää sekä hermosoluja suojaavaa vaikutusta. Eläinkokeissa on havaittu, että alfalinoleenihappo lievittää haavaista paksusuolentulehdusta annoksella 150 mg/painokilo, mutta kaksinkertainen annos saattaa jopa johtaa oireiden pahenemiseen.[20]
Lasten kasvu ja kehitys
Australian ruokaviranomainen teetätti vuonna 2016 tutkimuskatsauksen, jonka tarkoituksena oli tarkastella alfalinoleenihapon vaikutusta lasten kasvuun ja kehitykseen. Katsauksessa jouduttiin kuitenkin toteamaan, ettei kyseisestä aiheesta ole julkaistu yhtään tutkimusta. Alfalinoleenihapon mahdollista vaikutusta lasten kehitykseen ei kuitenkaan suljettu pois.[21]
↑RavintotekijätElintarvikkeiden koostumustietopankki Fineli. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 2.11.2024.
↑Kestävää terveyttä ruoasta - kansalliset ravitsemussuositukset 2024 (Liite 8. Rasvan, hiilihydraattien ja proteiinin saantisuositukset aikuisille ja yli 2-vuotiaille1 lapsille (ilman alkoholin osuutta, kuitu huomioitu)) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 27.11.2024.
↑Qianghua Yuan, Fan Xie, Wei Huang, Mei Hu, Qilu Yan, Zemou Chen, Yan Zheng & Li Liu: The review of alpha-linolenic acid: Sources, metabolism, and pharmacology. Phytotherapy Research, 2022, 36. vsk, nro 1, s. 164-188. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.10.2023. (englanniksi)
↑Kortesniemi M., Vuorinen A.L., Sinkkonen J., Yang B., Rajala B., Kallio H. 2015. NMR metabolomics of ripened and developing oilseed rape (Brassica napus) and turnip rape (Brassica rapa). Food Chemistry 172:63-70.
↑ abQianghua Yuan, Fan Xie, Wei Huang, Mei Hu, Qilu Yan, Zemou Chen, Yan Zheng & Li Liu: The review of alpha-linolenic acid: Sources, metabolism, and pharmacology. Phytotherapy Research, 2022, 36. vsk, nro 1, s. 164-188. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.10.2023. (englanniksi)