Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi ensimmäiset koko väestölle tarkoitetut ravitsemussuositukset vuonna 1987.[1] Nykyinen suositus on julkaistu vuonna 2024.[2]
toimia väestön ravitsemuksen edistämisen asiantuntijaelimenä;
laatia kansalliset ravitsemussuositukset;
tehdä toimenpide-esityksiä ja aloitteita ravitsemuksen ja ruokajärjestelmän parantamiseksi;
antaa lausuntoja toimialaansa liittyen;
seurata ja arvioida toimenpiteiden vaikutuksia ravitsemukseen, terveyteen ja ruokajärjestelmään.
Kokoonpano
Neuvottelukunta nimitetään aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan.[3] Sen jäsenet ovat ravitsemukseen perehtyneitä asiantuntijoita ja edustavat laajasti ravitsemuskenttää.[4]
Nykyisen neuvottelukunnan toimikausi on 15.11.2023–14.11.2026.[5]
Neuvottelukunnan puheenjohtaja on pääjohtaja Leena Räsänen, Ruokavirasto. Varapuheenjohtaja on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Mika Salminen. Neuvottelukunnalla on päätoiminen pääsihteeri Satu Jyväkorpi.[5]
Vuonna 1936 valtioneuvosto perusti maatalousministeriön esityksestä kansanravitsemuskomitean, jonka tehtävänä oli tutkia maan kansanravitsemuksen tilaa. Komiteaa johtivat kansanedustaja Oskari Reinikainen ja sotaväen ylilääkäri Väinö Lindén.[6] Kansanravitsemuskomitea julkaisi vuonna 1940 komiteamietinnön suomalaisten ravitsemustilasta, joka kiinnitti huomiota erityisesti puutostautien torjumiseen.[7]
Kansanravitsemuskomitean työtä jatkoi valtion ravitsemustoimikunta, jonka valtioneuvosto perusti 1. huhtikuuta1954 maatalousministeriön alaiseksi pysyväksi toimikunnaksi. Professori Artturi I. Virtanen oli yksi ravitsemustoimikunnan perustajista ja sen ensimmäinen puheenjohtaja. Vuonna 1970 toimikunnan nimeksi vaihdettiin valtion ravitsemusneuvottelukunta.[7] Ravitsemustoimikunta koostui ravitsemusalan ja lääketieteen asiantuntijoista, lääkintä- ja maataloushallinnon edustajista ja kansanedustajista. Ravitsemusneuvottelukunnan jäseniksi kutsuttiin ravitsemusasiantuntijoita ja esimerkiksi kuluttajien, maatalouden, teollisuuden, kaupan, joukkoruokailun ja eri hallinnonalojen edustajia.[7]
Ravitsemusneuvottelukunnan tärkeimpiä tehtäviä ovat sen toiminnan alkuajoista lähtien olleet kouluruokailun kehittäminen, kansan ravitsemustiedon kohentaminen ja kansanravitsemuksen tutkiminen.[7] Ravitsemussuositukset on tarkoitettu käytettäviksi ruokapalveluiden suunnittelussa, elintarvikkeiden kehitystyössä, ravitsemusopetuksen aineistona sekä arvioitaessa eri väestöryhmien ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantia.[8]
Puheenjohtajat
Neuvottelukunnan puheenjohtajina ovat toimineet muun muassa:
.svg){kind=small}
