Pekka Matti Jaakko Puska (s. 18. joulukuuta1945Vaasa)[1] on suomalainenlääkäri ja poliitikko (kansanedustaja 1987–1991, 2017–2019). Hänet tunnetaan suomalaisen lääketieteen pitkäaikaisena vaikuttajana ja ”koko kansan terveysvalistajana”, joka nousi maineeseen Pohjois-Karjala-projektin myötä; projektin tarkoituksena oli kohentaa sydän- ja verisuonisairauksista keskimääräistä enemmän kärsineiden itäsuomalaisten yleistä terveyttä.
Puska toimi Kansanterveyslaitoksen pääjohtajana joulukuusta 2003 vuoteen 2008, sekä aiemmin laitoksen määräaikaisena pääjohtajana 1. lokakuuta 2000 – 28. helmikuuta 2001. Hän toimi 1. tammikuuta 2009 Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin yhdistyttyä syntyneen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtajana 2009–2013.[2] Puska jäi eläkkeelle vuodenvaihteessa 2013–2014.[3]
Puska oli alusta asti mukana Kuopiossa vuonna 1972 aloitetussa Pohjois-Karjala-projektissa, jonka tarkoitus oli parantaa erityisesti itäsuomalaisten kansanterveyttä. Pohjois-Karjalan lääniä vaivasi muuta maata korkeampi sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja muuta maata lyhyempi keskimääräinen elinikä. Projekti tähtäsi itäisen Suomen kansanterveyden kohentamiseen ihmisten elintapoja muuttamalla. Puskasta tuli Pohjois-Karjala-projektin johtaja 1977.
Muu yliopistoura
Puska on toiminut Helsingin ja Kuopion yliopistojen dosenttina.[4] Hänet nimettiin ensimmäiseksi Kuopion yliopiston vuoden alumniksi vuonna 2007.[5] Kesäkuussa 2010 Puska nimitettiin Turun yliopiston sivutoimiseksi kansleriksi kolmivuotiskaudelle 1. elokuuta 2010 alkaen.[6] Puska toimi Turun yliopiston viimeisenä kanslerina vuoteen 2013 asti.
Politiikka
Pohjois-Karjala-projektin myötä Puska keskittyi Pohjois-Karjalaan ja muutti asumaan Joensuuhun. Hän lähti mukaan politiikkaan keskustalaisena. Puska valittiin eduskuntaan vuoden 1987 vaaleissa keskustan listoilta Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä. Eduskunnassa hän oli suuren valiokunnan ja talousvaliokunnan jäsen. Puska ei saanut uusituksi kansanedustajan paikkaansa vuoden 1991 vaaleissa, vaan jäi keskustan ensimmäiseksi varaedustajaksi ja eduskuntaura jäi näin yhden kauden mittaiseksi. Hän yritti uudestaan kansanedustajaksi Pohjois-Karjalasta vuoden 1995 vaaleissa, mutta jäi noin 3 500 äänellään keskustan listan neljänneksi: vain kaksi ensimmäistä tuli valituiksi. 1990-luvulla Puska oli neljä vuotta Joensuun kaupunginvaltuutettuna.
Puska oli ehdolla myös vuonna 1996 pidetyissä Suomen ensimmäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa, joissa hän sai Pohjois-Karjalan alueelta yli 9 000 ääntä. Muualta maasta ääniä tuli kuitenkin suhteellisen vähän, ja europarlamenttipaikka jäi kauas. Puska yritti eduskuntaan vielä vuoden 1999 vaaleissaHelsingin vaalipiiristä mutta jäi saamillaan 1 700 äänellä keskustan listan selkeäksi kakkoseksi. Vuonna 2000 Esko Ahon anottua vuoden vapaata eduskunnasta väläyteltiin mahdollisuutta nostaa varaedustaja Puska hänen tilalleen, mutta näin ei tehty, vaan paikka jätettiin virkavapaan ajaksi tyhjäksi. Puska nousi helmikuussa 2017 Olli Rehnin tilalle eduskuntaan, koska tämän tilalle tullut ensimmäinen varaedustaja Paula Lehtomäki jätti eroanomuksen tehtävästä.[7]
Toimiessaan THL:n pääjohtajana Puska puolusti voimakkaasti alkoholimonopoli Alkoa, jonka hallituksen varapuheenjohtajana hän toimi samanaikaisesti.[8][9]
Puska ilmoitti marraskuussa 2018 lähtevänsä ehdolle eurovaaleihin 2019, minkä takia hän ei ollut ehdolla eduskuntavaaleissa 2019.[10] Puska käytti vuoden 2019 eurovaalikampanjaansa 196 375 euroa omaa rahaansa[11][12]. Hän kieltäytyi ottamasta ulkopuolista tukea riippuvuuksien välttämiseksi[11]. Keskustapuolueelta hän sai tukea 3 510 euroa[12]. Puska kertoi kiertäneensä kahden kuukauden aikana lähes kaikki Suomen maakunnat[11]. Hän sai 20 015 ääntä[13]. Se ei riittänyt edustajan paikkaan[11][14]. Vaalien jälkeen Puska jatkaa terveysalan asiantuntijatehtävissä[11].
Työ- ja luottamustehtäviä
Pekka Puska on ollut Kansanterveyslaitoksen (KTL) tärkeissä tehtävissä sekä Maailman terveysjärjestön (WHO) asiantuntijana vuodesta 1994 alkaen. Vuonna 2000 hän oli KTL:n määräaikaisena pääjohtajana, ja pääsi tämän jälkeen WHO:n kroonisten tautien ehkäisyn osaston johtajaksi Geneveen2001. KTL:n pääjohtaja hänestä tuli vuonna 2003. Syksyllä 2006 Puska oli Suomen ehdokas WHO:n uudeksi pääjohtajaksi.[15] Valituksi tuli kuitenkin Margaret Chan.[16]
Puska toimii Maailman kansanterveyslaitosten varapresidenttinä[17] ja vuodesta 2010 WHO:n syöväntutkimuskeskuksen (IARC) puheenjohtajana.[18]
Vuodesta 2009 alkaen Puska on toiminut Maailman sydänjärjestön puheenjohtajana.[19]
Pekka Puska oli Alkon hallituksen varapuheenjohtaja vuonna 2010.[9]
Puska tunnetaan ennen kaikkea ansioistaan terveyskasvatuksessa. Hän on korostanut vähärasvaista ja ‑suolaista ruokavaliota, kolesterolin vähentämistä sekä ylipainon välttämistä ja liikunnan merkitystä kansanterveyden kohottamisessa. Työssään hän on tutkinut myös kansantauteja ja suomalaista tautiperimää.
Helmikuussa 2008 Puskalle myönnettiin englantilaisen Rank-palkintorahaston suurpalkinto. Rahasto palkitsi Puskan hänen ansioistaan suomalaisten ruokavalion muuttamisessa, jotka olivat vähentäneet merkittävästi sydän- ja verisuonitauteja. Palkinto on arvoltaan 75 000 puntaa eli noin 100 000 euroa.
↑Sarkonen, Niina: Pekka Puska: Pandemian uhka ei ole väistynyt. Ulkopolitiikka, 2007, nro 4. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.7.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)
1 Paavo Väyrynen päätti jatkaa Euroopan parlamentissa, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Mikko Kärnä. Väyrynen palasi eduskuntaan 2018, mutta ei liittynyt keskustan eduskuntaryhmään. 2 Olli Rehn siirtyi Suomen Pankin johtokuntaan, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Paula Lehtomäki. Lehtomäki päätti kuitenkin jatkaa valtiosihteerinä, jolloin hänen tilalleen nousi Pekka Puska. 3 Elsi Katainen siirtyi Euroopan parlamenttiin, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Eero Reijonen. 4 Mirja Vehkaperä siirtyi Euroopan parlamenttiin, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Eija Nivala. Nivala kuitenkin valittiin Ylivieskan kirkkoherraksi, jolloin hänen tilalleen nousi Hanna-Leena Mattila.
