Mikko Alatalo syntyi 1. toukokuuta 1951 Oulun lääninsairaalassa. Hänen viralliseksi syntymäpaikakseen on merkitty hänen äitinsä silloinen kotipaikka Kuivaniemi. Lapsuutensa Alatalo vietti KiiminginAlakylässä.[2]
Mikko Alatalon isä oli pienviljelijä ja taksinkuljettaja Jaakko ”Jaska” Alatalo (1924–2007) ja äiti Anna-Liisa Alatalo (o.s. Soini, 1926–2011). Mikko on perheen ainoa lapsi.[3] Hän aloitti koulunkäynnin vuonna 1958 Alakylän kansakoulussa.[4]
Alatalo alkoi 7-vuotiaana harrastaa musiikkia, kun hänen Kaisa-tätinsä osti hänelle huuliharpun. Pari vuotta myöhemmin hän sai samalta tädiltä Landola-kitaran. Lapsena Alatalo kuunteli mielellään iskelmiä, etenkin Olavi Virtaa ja Tapio Rautavaaraa. Vielä enemmän hän innostui 12-vuotiaana kuullessaan ensimmäisen kerran Beatlesia. Alatalo kopioi toivelauluvihkoista kyseisen yhtyeen hittejä ja lauloi niitä. Musiikin teoriaa hän oppi koulun ylimääräisillä musiikkitunneilla, ja myöhemmin hän opiskeli nuottien lukemista ja kirjoittamista Yrjö Oksalan teoksesta Musiikin perusteet. Pian Alatalo osti puoliakustisen sähkökitaran ja perusti naapurinpoikien kanssa kotitalon vintille oman yhtyeen.[5] Kiimingin keskikoulussa hän piti 1966 folk-klubia, jossa laulettiin Bob Dylania ja protestilauluja.
Musiikin lisäksi Alatalo harrasti kirjoja ja urheilua.[6] Hänellä oli kotitalonsa vieressä hänen ja isänsä raivaama oma urheilukenttä. Talvisin hän harrasti esimerkiksi jääpalloa.[7]
Opiskelun ohessa Alatalo teki televisiotyötä. Ensin hän teki lastenohjelmia Yle TV2:lle. Hän oli toimittajana myös sanomalehti Kalevassa vuonna 1971. Vuosina 1972−1974 hän oli TV-uutisten toimittaja kolme vuotta. Sen jälkeen hän pääsi lukioaikoina ihailemaansa Ajankohtaiseen kakkoseen ja sen välillä korvanneen Tasavallassa tapahtuu -makasiiniohjelman pariin vuosiksi 1975–1976. Samoihin aikoihin Maalaispoika oon -levy kuitenkin nousi menestykseksi ja työ ajankohtaisohjelmissa oli pakko jättää. Televisioura jatkui Iltatähti- ja Hittimittari -ohjelmissa. Näistä varsinkin Iltatähti oli merkittävä. Iltatähdessä Alatalo muun muassa näytti suomalaisille ensimmäisenä Sex Pistolsin kappaleen ”Anarchy in the U.K.”. Alatalo juonsi 1980-lopulla myös MTV3-kanavan ohjelmassa Jukebox ja 1990-luvun alussa TV2:n musiikkiohjelmassa Rififi yhdessä Anna Hanskin kanssa. Tammerkosken sillalla-ohjelmassa Alatalo laulatti vuosina 1995–2002 ihmisiä noin 70 suomalaisen artistin vieraillessa ohjelmassa.[8]
Rinteen ja Leskisen kanssa Alatalo muodosti 1971 Coitus Int -yhtyeen, jonka hän jätti vuonna 1974. Seuraavan vuoden soolodebyyttilevyn, Maalaispoika oon, nimikappale oli iso hitti. Vaikka Alatalo jätti vuonna 1975 hajonneen Coitus Intin, myöhemmin tehtiin Alatalo-levyjä myös nimellä Mikko Alatalo & Coitus Inc. Tähän kokoonpanoon kuului myös Heikki Silvennoinen, jonka yhtye Tabula Rasa keikkaili Alatalon kanssa vuosina 1975–1977. Vuonna 1977 Alatalo kuului myös yhdessä Rinteen, Leskisen ja Veltto Virtasen kanssa underground-henkiseen Välikausitakki-yhtyeeseen, joka julkaisi yhden singlen ja albumin.
Mikko Alatalo esiintyy VPK:n talolla Tampereella 1977.
Vuonna 1982 elokuvaohjaaja Mikko Niskanen pyysi Alataloa ja Harri Rinnettä tekemään musiikkia elokuvaansa Ajolähtö. Nimikappaleesta sekä lauluista "Isänmaan toivot" ja "Jolsa jätkä" he saivat yhdessä Masi Luoman kanssa valtion säveltaidepalkinnon samana vuonna.
Alatalo on levyttänyt myös ruotsiksi laulujaan, albumin "En lantis är jag" vuonna 1984 ja singlen "Stanna lite längre" (Viivy vielä hetki) vuonna 2011. Kappale oli ruotsinkielisen Radio Vegan toivelistaykkönen kolme kuukautta.
2000-luvulla Alatalo palasi juurilleen ja teki kolme albumia rakastamaansa kantrimusiikkia, joissa hän jatkoi maaseudun ja muuttoliikkeen teemoja. 2000-luvulla Alatalo on levyttänyt myös Sulo Aittoniemen kanssa albumit Hevosmiesten resepti (2003) ja Harmaa Ferguson (2006) nimellä Suti & Alatalo.
Vuonna 2005 Alatalo ja Harri Rinne palkittiin ensimmäisenä työparina Juha Vainio -palkinnolla.[10] Vuonna 2021 Alatalo palkittiin elämäntyöpalkinnolla valtakunnallisilla lastenmusiikkipäivillä[11].
Mikko Alatalon vieraili vuonna 2015 Mansesterin "Tampere II" -kappaleella.[12] Kappale myi vuonna 2019 kultaa, jolloin Mansesteri ja Mikko Alatalo luovuttivat kappaleen kultalevyn Tampereen kaupungin pormestari Lauri Lylylle.[13][14][15] Kappale on myös tituleerattu Tampereen epäviralliseksi tunnustuskappaleeksi.[16]
Kaiken kaikkiaan Mikko Alatalo on levyttänyt yli 700 laulua, joista noin 600 hän on tehnyt Harri Rinteen kanssa. Yksin hän on tehnyt noin sata laulua ja Juice Leskisen kanssa muutamia kymmeniä. Pitkästä ja merkittävästä musiikkiurasta ja musiikkitaiteilijoiden tekijänoikeuksien puolustamisesta Alatalolle opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi vuonna 2021 Suomi-palkinnon.
70-vuotisjuhlansa kunniaksi Alatalo julkaisi tupla-CD:n ja tuplavinyylialbumin sekä kymmenen CD:n boksin Suomalainen reissupoika (ALRCD-054) vuonna 2021. Kokoelmat olivat tuottaja-äänittäjä Mika Sundqvistin viimeisiä miksaustöitä ennen hänen poismenoaan syyskesällä 2021. Musiikin grand old man Tommi Liuhalamasteroi levyt.
Vuonna 2021 YLE lähetti dokumenttiohjelman Maailma, jossa kasvoin, jossa kerrotaan Alatalon laulujen ja tekstien kautta hänen sukupolvensa tarinaa maalta kaupunkeihin.
Vuonna 2004 Alatalo herätti huomiota laulamalla eduskunnassa pitämässään puheenvuorossaan pätkän Maamme-laulua sekä Jean SibeliuksenFinlandiaa.[26]
Yksityiselämä
Alatalo on ollut vuodesta 1995 naimisissa Seija Alatalon (o.s. Marttila) kanssa. Heillä on kaksi poikaa. Lisäksi Alatalolla on kaksi poikaa aiemmasta vuonna 1973 alkaneesta avoliitostaan Marja Mattilan kanssa, joka teki itsemurhan vuonna 1992.[27][28] Kaikki neljä poikaa ovat myös enemmän tai vähemmän mukana musiikkibisneksessä. Kalle Alatalo soittaa yhtyeessä Hauli Bros, Aaro soittaa bändissä Kormus ja Eero Alatalo yhtyeessä Lataus. Alatalon esikoisen Jaskan tytär Ronja on näyttelijä.
Alatalo on harrastanut nuoresta saakka laskettelua ja toimi vuosina 1982–1989 Tahkovuorella vakinaisena hiihdonopettajana sekä kiersi pitämässä lapsille hiihtokouluja ympäri Suomen aina 90-luvulle saakka. Kalle Palander oli pikkupoikana Alatalon hiihtokoulussa.[8]
Alatalon harrastuksia ovat olleet myös kajakkimelonta ja vuorivaellukset. Vuonna 1999 hän kiipesi suomalaisryhmän kanssa Afrikan korkeimmalle huipulle Kilimanjarolle (5895 metriä).
Alatalo sai julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tuomion huumeiden käytöstä jäätyään kiinni Tampereen ylioppilastalolla vuonna 1979.[29]
Nevalainen, Petri: Joviaali ilmiö. Tuntematon Mikko Alatalo. Helsinki: Helsinki-kirjat, 2011. ISBN 978-952-5874-27-3
Nygren, Anneli: ”Mikko Alatalo. Maalaispojan lähiörapsodia”, Pohjan tähteet. Populaarikulttuurin kuva suomalaisuudesta, s. 192–211. (Toim. Salmi, Hannu & Kallioniemi, Kari) Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2000. ISBN 951-692-475-1
1Susanna Haapoja kuoli 30. toukokuuta 2009, hänen tilalleen eduskuntaan nousi Lasse Hautala.
2Matti Vanhanen luopui kansanedustajuudesta ja siirtyi Perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi 2010. Hänen tilalleen eduskuntaan nousi Seppo Särkiniemi.
2Markku Uusipaavalniemi erosi keskustan eduskuntaryhmästä 2010 ja liittyi perussuomalaisiin.
1Mari Kiviniemi valittiin OECD:n apulaispääsihteeriksi heinäkuussa 2014, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Terhi Peltokorpi.
2Laila Koskela erosi perussuomalaisista marraskuussa 2014 ja liittyi keskustan eduskuntaryhmään.
1 Paavo Väyrynen päätti jatkaa Euroopan parlamentissa, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Mikko Kärnä. Väyrynen palasi eduskuntaan 2018, mutta ei liittynyt keskustan eduskuntaryhmään. 2 Olli Rehn siirtyi Suomen Pankin johtokuntaan, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Paula Lehtomäki. Lehtomäki päätti kuitenkin jatkaa valtiosihteerinä, jolloin hänen tilalleen nousi Pekka Puska. 3 Elsi Katainen siirtyi Euroopan parlamenttiin, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Eero Reijonen. 4 Mirja Vehkaperä siirtyi Euroopan parlamenttiin, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Eija Nivala. Nivala kuitenkin valittiin Ylivieskan kirkkoherraksi, jolloin hänen tilalleen nousi Hanna-Leena Mattila.
