PROFILPELAJAR.COM

Ylikiiminki
Entinen kunta – nykyiset kunnat:; Oulu
vaakuna	sijainti
Sijainti	65°01′50″N, 026°09′10″E
Lääni	Oulun lääni
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Oulunkaaren seutukunta
Kuntanumero	973
Hallinnollinen keskus	Ylikiimingin kirkonkylä
Perustettu	1867
– emäpitäjä	Ii
Liitetty	2009
– liitoskunnat	Oulu; Ylikiiminki
– syntynyt kunta	Oulu
Pinta-ala	1 063,9 km² ; (1.1.2008)
– maa	1 040,66 km²
– sisävesi	23,24 km²
Väkiluku	3 512 ; (31.12.2008)
– väestötiheys	3,37 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma	2007
– 0–14-v.	23,2 %
– 15–64-v.	62,4 %
– yli 64-v.	14,4 %
	Infobox OK

Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kuntaa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Ylikiiminki (ruots. Överkiminge) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan keskiosassa, entisessä Oulun läänissä. Lakkautushetkellä kunnassa asui 3 512 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala oli 1 063,9 km², josta 23,24 km² oli vesistöjä.^[1] Väestötiheys oli 3,37 asukasta/km².

Oulun kaupunki ja Ylikiimingin kunta aloittivat syyskuussa 2005 selvityksen mahdollisesta kuntaliitoksesta. Kuntaliitos toteutui 1. tammikuuta 2009, jolloin Oulun kaupungin maapinta-ala lähes nelinkertaistui, mutta asukasluku kasvoi vain noin 2,5 prosenttia.^[4]

Ylikiimingin naapurikunnat olivat Haukipudas, Kiiminki, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Utajärvi ja Yli-Ii. Vuoden 1965 alussa lakkautettu Oulujoen kunta oli myös naapurikunta.

Ylikiimingin keskustasta on matkaa Ouluun noin 35 kilometriä. Reki-Vesalan alue on kehittymässä laajemmaksi omakotitaloalueeksi, josta matka Ouluun kestää henkilöautolla noin 20 minuuttia.

Historia

Ylikiiminki on syntynyt maankohoamisen myötä, ja on osin vanhaa merenpohjaa. Ylikiimingin alueelta on löydetty kivikautisia esineitä ja hautoja. Kivikautisia asuinpaikkoja kunnan alueelta on löydetty useita, huomattavimpia näistä lienevät Rekikylän ja Latokankaan kivikautiset asuinalueet. Kivikautisen asutuksen jälkiä on löydetty myös Jokelan kylästä.

Nykyaikainen asutus on levinnyt alueelle ilmeisesti Savon suunnalta 1500-luvulla. Ylikiimingissä mainitaan 1570-luvulla olleen 25 taloa. Alussa Alakiiminki (nyk. Kiiminki) ja Ylikiiminki muodostivat yhden kylän. Ruotsinkielisissä asiakirjoissa kylistä käytettiin nimiä Nedre Kiminge ja Öfre Kiminge. Vaikka kunta on yksikielinen, on kunnalla myös ruotsinkielinen nimi, Överkiminge.

Ylikiiminki esiintyy historiassa kylän nimenä jo vuonna 1579 venäläisten tekemän ryöstöretken yhteydessä.

Ehkä tunnetuin ylikiiminkiläinen historiassa on Vesalankylässä vaikuttanut sissipäällikkö Pekka (Juho) Vesainen (k. noin 1627), joka johti Pohjois-Pohjanmaan talonpoikien taistelua vienankarjalaisia vastaan. Vesaisen sotaretket ulottuivat Petsamoon saakka, jossa hänen joukkonsa hävittivät luostarin 1500-luvun lopulla.

Julkinen liikenne

Julkisesta liikenteestä vastaa Oulun joukkoliikenne. Talviaikataulukaudella Ylikiimingistä liikennöidään arkipäivisin Ouluun, Kiiminkiin ja Haukiputaalle. Viikonloppuisin sekä kesäaikataulukaudella liikennöidään vain Ouluun ja Kiiminkiin.

Ennen kuin Oulun kaupunki alkoi hoitamaan joukkoliikennettä julkisesta liikenteestä vastasi Koskilinjat, jolle liikenne siirtyi sen ostettua liikennettä aiemmin hoitaneen A. Mörö Oy:n. Ennen A. Möröä liikennettä hoiti Linjayhtymä. Linja-autoliikenne rajoittui pääasiassa reitillä Oulu–(Kiiminki)–Ylikiiminki liikennöiviin linjavuoroihin. Kunnan sisäinen julkinen liikenne oli koululaisliikenteeseen sidottua linja-auto- tai pikkubussiliikennettä.

Myös Postin (myöh. Gold Line) linja-autot liikennöivät Ylikiiminkiin vielä 1990-luvulla, mutta postivuorot lakkautettiin Gold Linen keskittäessä toimintaansa Lappiin.

Vesistöt

Kunnan läpi virtaa Perämereen Haukiputaalla laskeva Kiiminkijoki. Pääosin asutus on keskittynyt joen sekä sen sivujoen, Nuorittajoen varsille. Ylikiimingin kunnan alueella on useita järviä, kuten Iso Seluskanjärvi, Iso Uumajärvi, Iso-Vuotunki, Jolosjärvi, Juopulinjärvi, Karahkanjärvi, Kivijärvi, Lavajärvi, Valkiainen, Vähä-Vuotunki sekä Vepsänjärvi.

Iso Seluskanjärvi ja Tervalampi Muhoksentien varressa noin seitsemän kilometriä kuntakeskuksen eteläpuolella on otettu virkistyskalastuskäyttöön.

Kylät

Aittokylä, Alavuotto, Arkala, Hiltukylä, Häikiönniemi, Jokela, Jokikokko, Jolos, Juopuli, Karahka, Kirkonkylä, Kääriänperä, Lamu, Murtomaa, Niemikylä, Nuoritta, Rekikylä, Somerovaara, Säävälä, Ukkolanmäki, Ukonkangas, Vesala, Vepsä, Ylivuotto

Kirkonkylän alueeseen kuuluvat Kirkonkylä, Kääriänperä, Murtomaa, Niemikylä, Säävälä, Ukonkangas sekä Ukkolanmäki. Reki–Vesalan alueen muodostavat Vesalan, Rekikylän ja Lamun kylät. Vuoton alueeseen kuuluvat Alavuotto, Ylivuotto sekä Vähävuotto.

Koulut

Kunnasta on lakkautettu useita kouluja pääasiassa oppilaiden vähyyden vuoksi. Ennen kuntaliitosta kunnassa toimivat seuraavat koulut:

Kirkonkylän koulu (ala-aste)
Harjurinteen koulu (yläaste)

Vesalan koulu

Monimuotolukio (LUMO-projekti)

Lakkautettuja kouluja

Alavuoton koulu 1993
Pohjoiskulman koulu 2008
Karahkan koulu 1970
Jokelan koulu 1982
Jokikokon koulu 1989
Joloksen koulu 2001
Juopulin koulu 2005

Niemikylän koulu 1971
Nuorittan koulu 2004
Rekikylän (Rekelän) koulu 1965
Vepsän koulu 2008
Ylivuoton koulu 1977

Useimmiten koulujen lakkauttamisen syynä on ollut oppilasmäärän vähyys, mutta joidenkin koulujen tapauksessa myös kosteus- ja homevauriot. Koulujen yhteydessä on usein toiminut myös kirjaston sivutoimipiste, jolloin koulun lakkauttamisen seurauksena myös kirjastotoiminta kylällä on loppunut.

Kirkko ja seurakunta

Ylikiimingin seutu kuului aluksi Iin pitäjään ja kappeliin, ja liittyi kappelina vuonna 1858 muodostettuun Kiimingin kirkkoherrakuntaan. Itsenäinen seurakunta siitä tuli vuonna 1909. Ylikiimingin seurakunta liitettiin Oulujoen seurakuntaan vuonna 2007, kaksi vuotta ennen kuntaliitosta (kuntaliitoksesta oli kyllä päätetty jo vuonna 2006, mutta se toteutui vasta 2009). Ensimmäinen saarnahuone (myöhemmin kirkko) valmistui 1691. Se purettiin nykyisen kirkon valmistuttua vuonna 1786. Ylikiimingin kirkon on suunnitellut pietarsaarelainen rakennusmestari Jacob Rijf.

Vapaa-aika

Talviliikuntaan kunnan alueella on tarjolla useita kymmeniä kilometrejä retkihiihtolatuja sekä useita luistelu- ja jääkiekkokenttiä mm. kylien kouluilla.

Liikuntahallit

Harjunkaari sijaitsee kirkonkylän koulukeskuksessa. Hallin lattiapinta-ala on 650 m², ja se voidaan jakaa väliverhoilla kolmeen lohkoon. Hallissa on myös näyttämö, neljä pukuhuonetta peseytymistiloineen sekä sauna.

Pienempiä liikuntasaleja on Joloksen, Juopulin, Nuorittan, Vesalan, Vepsän ja Yliperän kouluilla.

Pylkönahon urheilukeskus

Pylkönahon urheilukeskus sijaitsee Puolangantien varressa noin kolmen kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Urheilukeskus on pääasiassa talviurheilukäytössä, ja sieltä löytyvät suorituspaikat ampumahiihdolle. Urheilukeskuksessa on lisäksi 10 kilometrin mittainen valaistu hiihtolatu. Kesäisin pururata toimii kuntoratana. Hiihtoladut ovat yhteydessä kunnan laajaan retkilatuverkostoon.

Seudullinen monitoimikeskus

Seudullinen monitoimikeskus rakennetaan Kuusamontien varteen Kokkokankaalle, lähelle Arkalan kylää, noin 32 kilometrin päähän Oulusta. Monitoimikeskukseen keskitetään moottoriurheilu, harrasteilmailu, urheiluammunta sekä useita muita toimintoja ympäristön kannalta kestävästi. Monitoimikeskus valmistui osittain 2013. Myös Oulun Iinatin moottoriurheilukeskuksen toiminnot siirretään Kokkokankaalle rakennettavaan keskukseen.

Kuuluisia ylikiiminkiläisiä

Anne-Mari Kanniainen (s. 1984), vuoden 2005 Kultainen Harmonikka -kilpailun voittaja
Pekka Vesainen, sissipäällikkö
Heikki Väänänen (1724–1789), kirkkorakennusten rakentaja

Nähtävää

Ylikiimingin puukirkko (1786)
Vanhat aitat kirkonkylällä
Kotiseutumuseo
Pekka Vesaisen patsas Vesalassa
Seluskanjärven ja Tervalammen virkistyskalastusalueet
Kiiminkijoen virkistyskalastus- ja koskialueet
Nuijamiesten lava
entinen suojeluskuntatalo Vesaisenlinna
Koistilan kotimuseo Ylivuotolla

Tapahtumia

Tervastiimaviikko
Lavatanssit

Ruokakulttuuri

Ylikiimingin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla juustokeitto ja mustikkasopan kanssa nautittu sipulinen pottuvoi.^[5]

Urheiluseurat

Ylikiimingin Nuijamiehet (YNM)

lajit: suunnistus, hiihto, yleisurheilu, pöytätennis

Juopulin Nuorisoseuran Urheilijat (JuNsU)

lajit: futsal, jalkapallo, lentopallo

Joloksen Urheiluseura ry

Talous

Kunnan suurimmat alat ovat rakentaminen, tukku- ja vähittäiskauppa, sekä kuljetus, varastointi ja tietoliikenne.

Suurimmat työllistäjät ovat talopaketteja valmistava MammuttiHirsi, palo- ja pelastusalan erikoisajoneuvoja valmistava Conlog, ovi- ja ikkunapaketteja valmistava Kaskipuu sekä muovi- ja lasikuitutuotteita valmistava Ykimuovi (ent. Ylikiimingin Muovi).

Lähteet

↑ ^a ^b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
↑ ^a ^b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
↑ Kuntaliitoshankkeet ja yhteistyöselvitykset 13.3.2008. Oulu: Oulun kaupunki, Ylikiimingin kunta. Arkistoitu 24.9.2019. Viitattu 12.5.2008.
↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 175. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ylikiiminki Wikimedia Commonsissa

Urheiluseura Ylikiimingin Nuijamiehet

Oulun historia

Oulun palot	v. 1652 palo v. 1655 palo v. 1705 palot v. 1715 palo v. 1773 palo v. 1822 palo v. 1882 palo
Merenkulku	Fregatti Toivo Hailuotolaiva Kiikelin hylky Laitakarin hylky Hinaaja Oulu II Sophia Marian hylky
Teollisuuden historia	Aittokoski Oy Katri Antell Merijal Oulu Oy Pateniemen saha Tervahovi Toppila Oy Toppilan Mallasjuomatehdas Typpi Oy Ab Uleå Oy Veljekset Åström
Kuntaliitokset	1965: Oulujoen kunta 2009: Ylikiimingin kunta 2013: Haukiputaan kunta Kiimingin kunta Oulunsalon kunta Yli-Iin kunta
Katso myös	Kierikkikeskus Latokankaan kivikautinen asuinalue Oulun kasarmi Oulun kristalliyö Oulun linna Oulun valtaus Pikku-Berliini Rekikylän kivikautinen asuinpaikka Typpi Oy:n räjähdysturma Ylikiimingin seurakunta