Kirkon varsinaisista rakentamisvaiheista on erittäin niukkoja ja vaillinaisia tietoja. Työ toteutettiin nähtävästi kappeliseurakuntalaisten omin voimin, ja valtaosa kustannuksista maksettiin paikkakunnalta kerätyistä varoista. Tukholman yli-intendentinviraston laatima ja kuninkaan vahvistama sekä sen jälkeen maaherran välityksellä keväällä 1785 noudatettavaksi lähetetty piirustus tai sen konsepti ei ole säilynyt. Lääninrovasti K. H. Ståhle tarkasti kirkon vuonna 1788, ja tarkastuksessa todettiin että kirkko voitaisiin vihkiä käyttöön seuraavana kesänä. Vasta vuonna 1800 päivätyistä asiakirjoista on löydettävissä rakennusmestarina toimineen Jacob Rijfin nimi. Kirkon vieressä on hautausmaa ja sen laidalla ilmeisesti 1700-luvun puolivälissä rakennetun kellotapulin pohjakerros, jota on käytetty ruumishuoneena. Sankarihautausmaan muistomerkin, joka paljastettiin vuonna 1967, suunnitteli Oskari Jauhiainen. Kirkon lähettyvillä on myös kahden Suomen sisällissodassa huhtikuussa 1918 kaatuneen ja yhden kadonneen henkilön muistokivi.
Esineistö
Kirkon alttari ja alttaritaulut.
Alttaritaulut
Kirkon ristiinnaulittua Kristusta kuvaavan alttaritaulun on maalannut Gustav Holmqvist vuonna 1839. Sen oikealla puolella on Jeesus-lasta pitelevää Neitsyt Mariaa esittävä kuva, ja vasemmalla puolella Kristuksen taivaaseenastumista esittävä kuva. Kaksi viimeksi mainittua peitettiin kirkon korjaustöiden yhteydessä vuonna 1897. Vuonna 1986 kirkon 200-vuotisjuhlissa paljastettiin samanaiheiset, opettaja Reijo Nissilän maalaamat alttaritaulut.[2]
Urut
Kirkon ensimmäiset urut olivat kaksiääniset urut, jotka hankittiin Oulun lukkarinkoulusta vuonna 1890. Vuonna 1944 kirkkoon hankittiin 21-äänikertaiset urut jotka rakensi Kangasalan Urkutehdas. Urut uusittiin seuraavan kerran vuonna 1986, ja myös 21-äänikertaiset urut ovat Urkurakentamo Tuomen valmistamat.[2]
