Siikalatva
vaakuna	sijainti
Koulutuskeskus JEDU Piippola (entinen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto) sijaitsee Siikalatvalla.
Sijainti	64°16′N, 025°52′E
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Haapaveden-Siikalatvan seutukunta
Kuntanumero	791
Hallinnollinen keskus	Pulkkilan kirkonkylä
Perustettu	2009
Kuntaliitokset	Kestilä (2009) Piippola (2009) Pulkkila (2009) Rantsila (2009)
Kokonaispinta-ala	2 229,88 km² 38:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	2 173,27 km²
– sisävesi	56,61 km²
Väkiluku	4 933 168:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys	2,27 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	15,2 %
– 15–64-v.	53,4 %
– yli 64-v.	31,3 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	98,2 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	1,7 %
Kunnallisvero	9,10 % 106:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja	Pekka Iivari
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2021–2025[6]  • Kesk.  • PS  • Vas.  • SDP	17 5 3 2
siikalatva.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Siikalatva on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Toimintansa se aloitti vuoden 2009 alussa, kun Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kunnat liittyivät yhdeksi kunnaksi.^[7][8] Kunnassa asuu 4 933 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 2 229,88 km², josta 56,61 km² on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 2,27 asukasta/km².

Kunnan hallinnollinen keskus on Pulkkilan kirkonkylä.^[9]

Siikalatvan naapurikuntia ovat Haapavesi, Kajaani, Kärsämäki, Liminka, Muhos, Pyhäntä, Raahe, Siikajoki ja Vaala.

Siikalatvan alueella oli asutusta jo kivikaudella. Kivikautisia asuinpaikkoja on löytynyt Mulkuasta ja Piippolasta sekä eri puolilta kuntaa on löydetty kivikautisia esineitä. Seudun esihistorialliseen asutukseen viittaavat myös kirkkojen tapaiset kivilatomukset ja jättiläisten haudoiksi nimetyt kiviröykkiöt, joita on tavattu kunnan alueella useita.^[10]

Vakinaisesti alue asutettiin kuitenkin vasta 1500-luvun puolivälissä, jolloin Siikajokivartta sisämaahan päin leviävä asutus ulottui seudulle. Samoihin aikoihin alueelle tuli uudisasukkaita myös Savosta. Savolaisten voimakkaan uudisasutuksen vuoksi aluetta ruvettiin kutsumaan Siikasavoksi. Suomalaisten tulo pakotti alueella olleen saamelaisasutuksen siirtymään pohjoisen suuntaan. 1500-luvun lopulla pääasiassa itärajan tuntumassa käydyn Pitkä vihan aikana vienankarjalaisten hävitysretket ulottuivat Siikalatvan seuduille asti. Tämä rajoitti alueen väestömäärän kehittymistä. Alueelle saapui 1700-luvun alussa Savosta ja Kainuusta Oulujärven takaa pakolaisia, jotka etsivät turvapaikkaa ryöstö- ja hävitysretkiä tekeviltä vienankarjalaisilta. Alueen väestö sai toimeentulonsa pääasiassa kaski- ja vuoroviljelystä. Taloissa oli myös lampaita ja lehmiä runsaasti.^[10]

Siikalatvan alue kuului aluksi hallinnollisesti Saloisten suurpitäjään. Siikajoki erotettiin 1689 itsenäiseksi pitäjäksi. Siikalatvan alue liitettiin tuolloin Siikajokeen. Pulkkila oli saanut jo kappeliseurakunnan oikeudet 1617. Rantsila pyrki itsenäiseksi seurakunnaksi 1600-luvun lopussa, mutta alueen katsottiin olevan tuolloin liian pieni omaksi seurakunnaksi. Vuonna 1769 Piippolasta tuli Siikajoen alaisen Pulkkilan kappelin saarnahuonekunta. Vuonna 1845 Siikajoki jaettiin kahtia, jolloin muodostui Piippolan kirkkoherrakunta, johon Pulkkila ja Kestilä kuuluivat kappeleina.^[10]

Siikalatvan alueen ensimmäinen kirkkohuone rakennettiin noin 1620-luvulla Siikasavon silloiseen pääkylään Sipolaan. Tämä saarnahuone tuhoutui ilmeisesti jo seuraavalla vuosikymmenellä. Rantsilan ensimmäinen varsinainen kirkko rakennettiin 1671. Nykyinen Rantsilan kirkko valmistui vuonna 1785 pohjalaisen kirkonrakentajan Simo Jylkkä-Silvénin johdolla. Kirkko uusittiin 1907 Josef Stenbäckin suunnitelman mukaan. Kirkko on peruskorjattu vuosina 1957–1958 ja 1983–1984. Ensimmäinen Pulkkilan kirkko lienee rakennettu vuonna 1671. Toinen kirkko rakennettiin 1768–1769. Se purettiin uuden kirkon tieltä, joka rakennettiin vuosina 1908–1909. Piippolan kirkko rakennettiin myös Simo Jylkkä-Silvénin johdolla vuosina 1768–1770. Kestilään kirkko rakennettiin vasta vuosina 1854–1855.^[10]

Pulkkilan tärkein liikennereitti oli pitkään Savosta Ouluun johtanut tie, joka toi myös Suomen sodan alueelle. Revonlahden taistelun jälkeen Suomen kenttäarmeija eteni J.A. Sandelsin johdolla kohti etelää ja voitti 2. huhtikuuta 1808 Pulkkilan taistelussa eversti Obuhovin johtamat venäläiset.^[10]

Kestilä erotettiin Piippolasta 1867 ja itsenäinen seurakunta siitä tuli 1871. Kunnan asukasluku kasvoi 1900-luvun alussa 2 640:een ja 1950-luvun 3 600:aan. Sen jälkeen alkoi väestön väheneminen, joka pysähtyi vasta 1980-luvun alussa, jolloin väkiluku vakiintui 2 200 asukkaan tienoille.^[10] Vuonna 2008 kunnan väestömäärä oli laskenut 1 574:ään. Kestilän elinkeinoelämän kehittymistä hidastivat syrjäinen sijainti ja huonot liikenneyhteydet. Teollisuustoiminta oli kunnassa vähäistä.^[10]

Piippola itsenäistyi Siikajoesta itsenäiseksi kunnaksi 1865. Laajan Piippolan seurakunnan väkiluku oli vuonna 1860 noin 6 400 henkeä, joista varsinaiseen Piippolan alueella asui noin kolmannes. Kestilä itsenäistyi kirkollisesti 1871, Pulkkila 1907 ja Pyhäntä 1909. Aluemenetysten jälkeen Piippolan väkiluku oli 1910 enää 1904. Piippolan asukasluku pysyi 1920-luvulta 1960-luvulle 2 100:n tienoilla. Tämän jälkeen väestö alkoi vähetä elinkeinorakenteen yksipuolisuuden vuoksi. Vuonna 1970 asukkaita oli 1893 ja 1980 enää 1 510.^[10] Vuonna 2008 väkiluku oli enää vain 1 251 asukasta.

Pulkkilan kunta itsenäistyi 1867 ja seurakunta vasta 1899. Ensimmäinen kirkkoherra tosin saatiin vasta 1907. Pulkkilan väkiluku kasvoi hitaasti 1900-luvun alkupuolella. Vuonna 1920 asukkaita oli 2 119 ja vuonna 1950 2 505. 1950-luvulla poismuutto käänsi kunnan asukasluvun laskuun, joka pysähtyi vasta 1970-luvun lopulla. Vuonna 1985 asukkaita oli 2 105.^[10] Väkiluku kääntyi kuitenkin uudelleen laskusuuntaan, ja vuonna 2008 kunnassa oli 1 569 asukasta.

Rantsilan kunta perustettiin 1867 ja 1873 Rantsilasta tuli oma seurakunta. Rantsilan asukasluku kasvoi 1920-luvulta 1950-luvulle tasaisesti. Vuonna 1952 asukkaita oli 3 861. Tämän jälkeen alkoi väestön vähenemisen kausi, joka päättyi vasta 1980-luvun alussa. Vuoden 1983 alussa kunnan asukasluku oli 2 474.^[10] Rantsilan asukasluku alkoi jälleen vähetä tasaisesti ja vuonna 2008 asukkaita oli 2 001.

Vuonna 2006 olivat Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Pyhännän evankelis-luterilaiset seurakunnat yhdistyneet Siikalatvan seurakunnaksi.^[11] Rantsilan seurakunta liittyi yhdistyneeseen seurakuntaan vuonna 2008.^[12]

Vuonna 2007 selvitettiin kuntaliitosta, joka olisi kattanut saman alueen. Tässä kunnassa olisi ollut noin 8 000 asukasta. Selvitys aloitettiin talvella 2007, ja mahdollinen yhdistyminen olisi tapahtunut 2009. Kesäkuun 2007 alussa Pyhännän kunta päätti irtautua liitossuunnitelmista. Myös Pulkkilan kunnanvaltuusto hylkäsi tämän kuntaliitosesityksen äänin 11–6 heinäkuussa 2007. Loput kolme kuntaa olivat jo tuolloin liitoksen kannalla.^[13]

Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kunnanvaltuustot hyväksyivät 25. helmikuuta 2008 uuden kuntaliitosesityksen. Rantsilassa esitys hyväksyttiin äänestyksen jälkeen äänin 16–3, mutta muut valtuustot hyväksyivät esityksen yksimielisesti. Uusi kunta saa valtiolta yhdistymistukea 7,45 miljoonaa euroa.^[7]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970 ja viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.

Siikalatva on Pohjois-Pohjanmaan jokilaaksotasangon ja pohjoissavolaisen järviluonnon vaihettumisvyöhykkeen kunta. Sen maisemia hallitsevat loivapiirteiset kangasmaat ja laajat aapasuot.^[10]

Kallioperä on vaihteleva. Yleisin kivilaji on graniitti. Alueella esiintyy myös dioriittia, migmatiitteja, porfyyrisia graniitteja ja granodioriitteja. Alueen itäosa kuuluu graniitti-gneissivyöhykkeeseen, jonka kivilajit ovat vahvasti suuntautuneita. Myös suogneissiä löytyy kunnan itäosasta. Kallioperä on lähes kaikkialla maaperän peittämä. Yleisimmät maalajit ovat moreeni ja turve. Jokilaaksoissa esiintyy savi-, hiesu- ja hiekkakankaita, joita on otettu hyvin paljon viljelykäyttöön. Tärkein harjumuodostuma on kunnan keskiosasto poikki kulkeva matala Pulkkiharju ja siihen kuulua Piippolanharju, joka on osa Siilinjärveltä aina Raaheen asti ulottuvaa harjujaksoa.^[10]

Siikalatvan maanpinta on länsiosassa tasaista lakeutta, joka nousee verkalleen itää ja etelää kohti. Koillisosassa on laajoja tasaisia suomaita, jotka kuuluvat Pelson suoalueeseen. Kunnan keskiosassa on selvästi vaihtelevampaa kankaremaata. Korkeus merenpinnasta on keskimäärin 60–130 metriä.^[10]

Alueen suuret joet ovat kunnan halki virtaava Siikajoki ja sen sivujoet, Neittävänjoki, Mulkuanjoki, Savaloja, Kurranoja, Kärsämänjoki ja Pyhännän puolelta alkunsa saava Lamujoki, joka virtaa kunnan keskialueella etelästä pohjoiseen. Siikajoki tulvi helposti maaston tasaisuuden ja runsaiden ojitusten vuoksi. Tulvien estämiseksi rakennettiin Uljuan tekojärvi, joka sijaitsee kunnan keskiosassa. Uljuan tekojärvellä sijaitsee Vattenfall Oy:n Tulisaaren vesivoimala. Siikalatvan suurimmat luonnonjärvet ovat Kivijärvi, Viitastenjärvi, Kurranjärvi ja Mankilanjärvi. Muut järvet ovat pieniä umpeen kasvavia suolampia, kuten Kangasjärvi ja Mulkuanjärvi.^[10]

Yli puolet kunnan maa-alasta on suota. Suurimpia soita ovat Tahkoneva, Puronneva, Kurunneva, Houruneva, Hirvirimpi ja Parkkisenrimpi. Oudonrimmen ja Törmäsenrimmen alueet ovat soidensuojelualueita.^[10] Siikalatvan sijaitsi vuoteen 2002 asti keskellä Suomea. Maanmittaushallituksen vuonna 1958 tekemien mittausten mukaan Suomen keskipiste oli Leskelän kylässä Valtatien 4 varrella.^[10] Vuonna 2002 voimaan astuneiden aluevesirajojen muutosten vuoksi keskipiste kuitenkin siirtyi 24,5 kilometriä etelämmäksi Kärsämäen kuntaan.^[16]

Siikalatvan kunnanvaltuustossa on 27 jäsentä. Kuntavaaleissa 2021 paikat jaettiin seuraavasti.

Puolue	Valtuutetut		Äänet
	lukumäärä	muutos	lukumäärä	osuus	muutos (%-yks.)
Keskusta	17	−3	1 394	59,2 %	−8,3
SDP	2	−2	156	6,6 %	−8,8
Vasemmistoliitto	3	1	288	12,2 %	5,0
Perussuomalaiset	5	4	446	19,0 %	12,3
Kansallinen Kokoomus	0	0	69	2,9 %	2,9
Yhteensä	27	0	2 353	100 %
Lähde: Oikeusministeriö.[17]

Vuoden 2021 kuntavaaleissa keskusta säilytti asemansa Siikalatvan valtapuolueena 17 valtuustopaikallaan, vaikka sen kannatus laski ja se menetti kolme paikkaa. Perussuomalaiset lisäsi paikkamääräänsä neljällä ja sai viisi paikkaa. Vasemmistoliitto lisäsi paikkamääräänsä yhdellä ja sai kolme paikkaa. SDP hävisi neljästä paikastaan kaksi. Kokoomus sai 2,9 prosentin kannatuksen, mutta ei saanut yhtään valtuustopaikkaa. Kuntavaalien äänestysprosentti oli 55,9 %.^[17]

• Suomen maantieteellinen keskipiste, joka sijaitsee nelostien varrella Leskelän kylässä. Paikalla sijaitsee vuonna 1958 pystytetty keskipistepatsas.^[18]
• Siikalatvan seurakunnan kirkot Piippolassa (1769), Rantsilassa (1785), Kestilässä (1855) ja Pulkkilassa (1908) sekä niiden yhteydessä olevat kirkkotarhat ja tapulit.^[19]
• Rantsilan kylän lähes 30 erilaista patsasta ja muistomerkkiä, joihin kuuluvat muun muassa Gananderin ja Sandelsin patsaat sekä J. V. Snellmania pienenä poikana esittävä Lukeva poika -patsas.^[20][21]
• Piippolan kirjaston Haanpää-huone, jossa on runsaasti kirjailija Pentti Haanpäähän ja hänen tuotantoonsa liittyviä tavaroita ja muistoesineitä.
• Lamujoen rannalla sijaitseva Pulkkilan pappila, joka on kirjailija Ilmari Kiannon synnyinkoti.^[22]
• Suomen sodan Pulkkilan taistelun (1808) muistomerkki, joka sijaitsee Pulkkilan perinteikkäällä kylänraitilla.^[23]
• Leskelän kylän Kairanmaatalo ja sen pihassa sijaitseva Pentti Haanpään muistopatsas.^[24]
• Piippolan ja Kärsämäen Saviselän välinen museotie (yhdystie 8000).^[25]
• Kotiseutumuseot Piippolassa, Pulkkilassa ja Rantsilassa sekä Kestilän viljamakasiinit.^[26][20][27]
• Haapavuoren avokalliot ja luontopolku Pulkkilassa.^[28]
• Kurunnevan lintujärvi ja lintutorni Rantsilassa.^[29]
• Uljuan tekojärvi.

Siikalatvan kunnassa sijaitsee kaksi toisen asteen oppilaitosta, Siikalatvan lukio sekä Koulutuskeskus JEDU Piippola.

Vuoden 2017 lopussa Siikalatvalla oli 5 447 asukasta, joista 2 581 asui taajamissa, 2 907 haja-asutusalueilla ja 26:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Siikalatvan taajama-aste on 47,7 %.^[30] Siikalatvan taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:^[31]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Siikalatvan haja-asutusalueisiin kuuluvat muun muassa Hyvärilä, Hyvölänranta, Junnonoja, Järvikylä, Kerälä, Kärsämä, Laakkola, Lamu, Latvankylä, Leiviskänranta, Leskelä, Mankila, Mäläskä, Pihkalanranta, Savaloja, Sipola, Vorna sekä Väyrylänsaari.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Siikalatvalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[32]

• Siikalatvan seurakunta
  • Kestilän kappeliseurakunta
  • Piippolan kappeliseurakunta
  • Pulkkilan kappeliseurakunta
  • Rantsilan kappeliseurakunta

Seurakunta toimii myös Pyhännän kunnan alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Siikalatvan alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.^[33]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Siikalatvan kunnan nykyisellä alueella.^[32]

• Kestilän seurakunta (liitetty Siikalatvan seurakuntaan 2006)
• Piippolan seurakunta (liitetty Siikalatvan seurakuntaan 2006)
• Pulkkilan seurakunta (liitetty Siikalatvan seurakuntaan 2006)
• Rantsilan seurakunta (liitetty Siikalatvan seurakuntaan 2008)

• Pentti Haanpää, kirjailija
• Raimo Hiltunen, professori
• Antti Hyyrynen, muusikko
• Jussi Hyyrynen, muusikko
• Tapio Junno, kuvanveistäjä
• Ilmari Kianto, kirjailija
• Raimo Laukka, oopperalaulaja
• Juho Luomajoki, kansanparantaja, ”Hätämaan tietäjä”
• Antti Rantakangas, poliitikko
• Juha Väätäinen, juoksija

Myös rock-yhtye Kolera on lähtöisin Siikalatvalta.

Helsingistä Utsjoelle johtava valtatie 4 (E75) ja Iisalmesta Raaheen johtava kantatie 88 risteävät Siikalatvan kuntakeskuksessa. Myös Kokkolasta Kajaaniin johtava valtatie 28 kulkee lyhyen matkan Siikalatvan eteläosassa.

OnniBusin linjat M4/F4 Helsingistä, ja F54 Kuopiosta, Ouluun, pysähtyvät Pulkkilassa. Osa vuoroista pysähtyvät myös Vornan ja Rantsilan pysäkeillä. Siikalatvalle ei ole rautatieyhteyttä. Lähimmät rautatieasemat sijaitsevat Ruukissa, Vaalassa ja Vihannissa. Lähin lentoasema on Oulunsalossa sijaitseva Oulun lentoasema. Lähimmät satamat sijaitsevat Oulussa ja Raahessa.

• Haapavesi 30 km
• Helsinki 520 km
• Iisalmi 110 km
• Jyväskylä 250 km
• Kajaani 110 km
• Oulu 90 km
• Pyhäntä 30 km
• Raahe 88 km
• Ylivieska 75 km
• Kemi 198 km
• Rovaniemi 316 km
• Tornio 222 km

• Luettelo Siikalatvan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Siikalatva Wikimedia Commonsissa

• Siikalatvan kunta
• Tilastokeskus – Siikalatvan avainluvut