Itämeren valuma-alue

Euroopan päävaluma-alueet.
Itämeren valuma-alue ulottuu 14 valtion alueelle, joista 9 on Itämeren rantavaltiota. Suurempien jokien pääuomat on merkitty lihavoituina ja valuma-alueen korkeussuhteet ja veden syvyydet ilmaistaan väreinä.
Valuma-alueen asukastiheys on ilmaistu väreinä.

Itämeren valuma-alue on Itämeren ympärillä oleva valuma-alue, joka sisältää Itämeren lisäksi niiden virtavesien valuma-alueet, jotka laskevat Itämereen. Valuma-alueen pinta-ala on noin 1,6 miljoonaa [1] tai 1,739 miljoonaa neliökilometriä (km² [2]), josta Itämeren osuus on 422 000 km² [3][4] tai 392 000 km² ilman Kattegatia [1]. Vaikka aikaisemmin Itämeren alue rajattiin Tanskan salmiin, on Itämerellä vielä suuri vaikutus Kattegatissa. Itämereen luetaankin nykyään mukaan myös Kattegatin alue. Samoin toimitaan tässä artikkelissa.[5][4][6][1]

Itämereen laskee yli 250 jokea, jotka tuovat siihen joka vuosi noin 660 kuutiokilometriä (km³) vettä. Itämeren keskitilavuus on 21 000 km³, joten vuoden tulovirtaama on sen tilavuudesta yksi kolmaskymmenesosa. Veden viipymäksi ilmoitetaan kuitenkin esimerkiksi 50 vuotta [5]. Kaikesta huolimatta Itämeri ei toimi kuin järvi, vaan sitä on pidettävä merenlahtena. Sen yhteys Pohjanmereen on käytännössä kaksisuuntainen. Valuma-alueen vedet pitävät virtauksen suunnan pääsääntöisesti Itämereltä Pohjanmerelle päin, mutta välillä Itämereen pääsee vettä päinvastaiseen suuntaan niin kutsuttuina suolapulsseina. Suolapulssien takia Itämeren vesi on lievästi suolainen (pintavesissä alle 1 %) ja sitä pidetään siksi Mustanmeren tapaan murtovesialtaana. Suolaisuus on suurinta eteläisellä Itämerellä erityisesti Tanskan lähellä.[5][4][6][1]

Maantietoa

Valiosuhteet

Itämeren rannikko jakautuu yhdeksän valtion Latvian, Liettuan, Puolan, Ruotsin, Saksan, Suomen, Tanskan, Venäjän ja Viron kesken. Noin 15 miljoonaa asukasta elää 10 kilometrin etäisyydellä Itämeren rannikolta. Koko valuma-alueella elää yli 84 miljoonaa ihmistä, joista 93 % elää yhdeksän valtion alueella. Valuma-alue levittäytyy jonkin verran rantavaltioita kauemmaksi. Valuma-alueen latvavesistä sijaitsevat edellisten lisäksi Valko-Venäjällä ja pieniä alueita Norjassa, Slovakiassa, Tšekissä ja Ukrainassa.[5]

Itämeren jako vesialueittain

Itämeren osat valuma-alueineen:
1) Perämeri
2) Selkämeri
3) Saaristomeri
4) Ahvenanmeri
5) Suomenlahti
6) Pohjoinen Gotlannin allas
7) Läntinen Gotlannin allas
8) Itäinen Gotlannin allas
9) Riianlahti
10) Gdanskinlahti
11) Bornholmin allas
12) Arkonan allas
13) Kattegat
14) Beltinmeri
15) Juutinrauma.

Itämeri muodostaa neljäsosan sen valuma-alueesta ja se muodostuu varsinaisesta Itämerestä eli keskusaltaasta, Pohjanlahdesta ja Suomenlahdesta. Nykyään siihen liitetään mukaan Beltinmeren takana sijaitseva Kattegat. Mainitut 4 osaa voidaan jakaa vielä pienempiin osiin (katso viereistä karttakuvaa): [5][3][4]

Vesistösuhteet

Lasku-uomat ja kanavat

Itämeren lasku-uomana voidaan pitää Beltinmerellä sijaitsevia Tanskan salmia. Saaristossa on lukuisia saaria, joiden välistä vesi virtaa säätilanteesta riippuen joko pohjoiseen tai etelään päin. Tärkeimmät salmet ovat Vähä-Belt, Iso-Belt ja Juutinrauma. Nykyään Itämereen liitetään myös Kattegat, joka on matala merialue ja vaiheittumisvyöhyke Skagerrakin ja Beltinmeren välissä.[1]

Pääosa kaupallisesta vesiliikenteestä Pohjanmeren ja Itämeren välillä kulkee Tanskan salmien kautta. Suurin laivojen syväys on tällöin 15 metriä. Vaihtoehtoinen kulkuväylä on 98 kilometriä pitkä Kielin kanava. Sen länsipää on Brunsbüttelin kaupungissa ja itäpää Kielissä. Kanavssa voi laivojen suurin syväys olla 9,5 metriä. Kolmas väylä on Vienanmeren–Itämeren kanava. Se alkaa Pietarista, kulkee Laatokan, Syvärin, Äänisen ja Uikujärven kautta Vienanmerelle. Sen syväys on kuitenkin vain 4 metriä.

Kansainvälisesti merkittävien jokien valuma-alueet

Seuraavassa esitellään valuma-alueeltaan 14 suurta ja Itämerellä kansainvälisesti merkittävää vesistöaluetta, jotka sijaitsevat usein usean valtion alueella. Niiden yhteisen valuma-alueen pinta-ala on 1,05 miljoonaa km². Ne muodostavat yhdessä 81 % Itämeren valuma-alueen maa-alasta. Luettelosta on jätetty pois joitakin suuria jokia, koska ne sijaitsevat kokonaan valtionsa sisällä.[2]

  • Tornionjoki on Suomen ja Ruotsin rajajoki, joka laskee Pohjanlahden pohjukkassa Perämereen. Valuma-alueen pinta-ala on 39 705 km², pääuoman pituus on 513 kilometriä ja joki laskee Itämereen 17,8 km³ vettä vuodessa. Valuma-alueella asuu 79 700 asukasta ja valuma-alueesta 64 % sijaitsee Ruotsissa, 35 % Suomessa ja 1 % Norjassa.[2][15]
  • Kemijoki on Suomen Lapin jokia, joka myös laskee Perämereen. Valuma-alueen pinta-ala on 51 036 km², pääuoman pituus on 550 kilometriä [a] ja joki laskee Itämereen 23,3 km³ vettä vuodessa. Valuma-alueella asuu 108 100 asukasta ja valuma-alueesta 97 % sijaitsee Suomessa ja 3 % Venäjällä.[2]
  • Indalinjoki sijaitsee Ruotsissa ja se laskee Selkämereen. Valuma-alueen pinta-ala on 26 727 km², pääuoman pituus on 426 kilometriä ja joki laskee Itämereen 19,1 km³ vettä vuodessa. Valuma-alueella asuu 109 200 asukasta ja valuma-alueesta 92 % sijaitsee Ruotsissa ja 8 % Norjassa.[2][15]
  • Neva on lyhyt joki Venäjällä, joka laskee Suomenlahden pohjukkaan. Valuma-alueen pinta-ala on 286 553 km², pääuoman pituus on 916 kilometriä [a] ja joki laskee Itämereen 66,5 km³ vettä vuodessa. Valuma-alueella asuu 6 107 900 asukasta ja valuma-alueesta 80 % sijaitsee Venäjällä ja 20 % Suomessa.[2]
  • Narvanjoki on lyhyt Viron ja Venäjän välinen rajajoki, joka laskee Suomenlahteen. Valuma-alueen pinta-ala on 56 797 km², pääuoman pituus on 645 kilometriä [a] ja joki laskee Itämereen 10,7 km³ vettä vuodessa. Valuma-alueella asuu 936 100 asukasta ja valuma-alueesta 63 % sijaitsee Venäjällä, 31 % Virossa ja 6 % Latviassa.[2]
  • Gauja on Latviassa virtaava joki, joka laskee Riianlahteen. Valuma-alueen pinta-ala on 8 652 km², pääuoman pituus on 452 kilometriä ja joki laskee Itämereen 2,1 km³ vettä vuodessa. Valuma-alueella asuu 155 300 asukasta ja valuma-alueesta 87 % sijaitsee Latviassa ja 13 % Virossa.[2][16]
  • Väinäjoki on Latviassa Riianlahteen laskeva joki. Valuma-alueen pinta-ala on 86 052 km², pääuoman pituus on 1 020 kilometriä [a] ja joki laskee Itämereen 40,6 km³ vettä vuodessa. Valuma-alueella asuu 2 783 200 asukasta ja valuma-alueesta 38 % sijaitsee Valko-Venäjällä, 32 % Venäjällä, 28 % Latviassa ja 2 % Liettuassa.[2]
  • Lielupe on Latviassa Riianlahteen laskeva joki. Valuma-alueen pinta-ala on 17 876 km², pääuoman pituus on 310 kilometriä [a] ja joki laskee Itämereen 2,4 km³ vettä vuodessa. Valuma-alueella asuu 668 200 asukasta ja valuma-alueesta 50 % sijaitsee Latviassa ja 50 % Liettuassa.[2]
  • Venta laskee Latviassa varsinaiseen Itämereen. Valuma-alueen pinta-ala on 11 624 km², pääuoman pituus on 346 kilometriä [a] ja joki laskee Itämereen 2,2 km³ vettä vuodessa. Valuma-alueella asuu 347 600 asukasta ja valuma-alueesta 55 % sijaitsee Latviassa ja 45 % Liettuassa.[2]
  • Niemen on alajuoksullaan Liettuan ja Venäjän rajajoki, joka laskee varsinaiseen Itämereen Kuurinhaffissa. Valuma-alueen pinta-ala on 92 318 km², pääuoman pituus on 914 kilometriä [a] ja joki laskee Itämereen 20,0 km³ vettä vuodessa. Valuma-alueella asuu 4 890 900 asukasta ja valuma-alueesta 48 % sijaitsee Valko-Venäjällä, 47 % Liettuassa, 3 % Puolassa ja 2 % Venäjällä.[2]
  • Pregolja on Venäjällä varsinaiseen Itämereen Veikselinhaffissa laskeva joki. Valuma-alueen pinta-ala on 14 783 km², pääuoman pituus on 292 kilometriä [a] ja joki laskee Itämereen 2,7 km³ vettä vuodessa. Valuma-alueella asuu 1 283 600 asukasta ja valuma-alueesta 52 % sijaitsee Puolassa ja 48 % Venäjällä.[2]
  • Veiksel on pääosin Puolassa virtaava joki, joka laskee varsinaiseen Itämereen Gdańskinlahdessa. Valuma-alueen pinta-ala on 193 347 km², pääuoman pituus on 1 064 kilometriä [17] ja joki laskee Itämereen 42,4 km³ vettä vuodessa. Valuma-alueella asuu 23 487 300 asukasta ja valuma-alueesta 87 % sijaitsee Puolassa, 7 % Ukrainassa, 5 % Valko-Venäjällä ja 1 % Slovakiassa.[2]
  • Oder on pääasiassa Puolassa virtaava joki, joka laskee varsinaiseen Itämereen Oderinhaffissa. Valuma-alueen pinta-ala on 117 862 km², pääuoman pituus on 854 kilometriä ja joki laskee Itämereen 16,2 km³ vettä vuodessa. Valuma-alueella asuu 16 167 200 asukasta ja valuma-alueesta 90 % sijaitsee Puolassa, 6 % Tšekissä ja 4 % Saksassa.[2]
  • Götajoki on Ruotsin suurin joki, joka laskee Kattegatin ja Skagerrakin vaihettumisvyöhykkeeseen. Valuma-alueen pinta-ala on 50 115 km², pääuoman pituus on 731 kilometriä ja joki laskee Kattegatiin 23,1 km³ vettä vuodessa. Valuma-alueella asuu 1 003 300 asukasta ja valuma-alueesta 84 % sijaitsee Ruotsissa ja 16 % Norjassa.[2][15]

Tarkennettu luettelo valuma-alueista

Seuraava luettelo on edellistä kattavampi ja siihen on otettu mukaan kaikki vähintään 200 km² laajuiset jokien valuma-alueet, ja niiden lisäksi myös valtion vesistöviranomaisten päävesistöiksi luokittelemat valuma-alueet. Valuma-alueita on yli 230. Valuma-alueen pääuomalla tarkoitetaan yleensä joensuuhun päättyvän virtaveden vesistön pisintä uomaa tai sen virtaamaltaan suurinta vesistön uomaa. Taulukossa voi olla pääuoman tiedon puuttuessa myös artikkelissa ilmoitettu joen pituus. Taulukon tiedot on luettu wikipedia-artikkeleista taulukon alla ilmoitetulla tavalla ja tietojen lähteet yksilöidään jokikohtaisesti taulukon oikeassa sarakkeessa.

Merialue
 
  		Rannikon
kohta
  		Valuma-alueen
nimi
  		Joen nimi
 
  		Pääuoman
pituus
(* joen pit.) 		Valuma-alue
km²
  		Valtiot
 
  		Lähteet
 
 
Perämeri pohjoisranta Tornionjoen vesistö Tornionjoki 520 40 157 Ruotsi,Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri pohjoisranta Kaakamojoen vesistö Kaakamojoki 61 478 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri pohjoisranta Kemijoen vesistö Kemijoki 550 51 127 Suomi,Venäjä 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri pohjoisranta Simojoen vesistö Simojoki 193 3 160 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri pohjoisranta Kuivajoen vesistö Kuivajoki 40 1 356 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri pohjoisranta Keräsjoen vesistö Keräsjoki 60 427 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri pohjoisranta Sangisjoen vesistö Sangisjoki 109 1 230 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri pohjoisranta Kalixjoen vesistö Kalixjoki 430 18 130 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri pohjoisranta Töreälvenin vesistö Töreälven 40 449 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri pohjoisranta Vitånin vesistö Vitån 100 519 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri pohjoisranta Rånejoen vesistö Rånejoki 210 4 207 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri itäranta Olhavanjoen vesistö Olhavanjoki 29 326 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri itäranta Iijoen vesistö Iijoki 370 14 191 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri itäranta Kiiminkijoen vesistö Kiiminkijoki 178 3 814 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri itäranta Oulujoen vesistö Oulujoki * 106 22 841 Suomi,Venäjä 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri itäranta Temmesjoen vesistö Temmesjoki 80 1 181 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri itäranta Siikajoen vesistö Siikajoki 160 4 318 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri itäranta Piehinginjoen vesistö Piehinginjoki 50 176 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri itäranta Liminkaojan vesistö Liminkaoja 32 187 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri itäranta Pyhäjoen vesistö Pyhäjoki 166 3 712 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri itäranta Kalajoen vesistö Kalajoki 130 4 247 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri itäranta Pöntiönjoen vesistö Pöntiönjoki 36 207 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri itäranta Lestijoen vesistö Lestijoki 110 1 373 Suomi 1,1,1,1,8,1,1
Perämeri itäranta Kälviänjoen vesistö Kälviänjoki 29 324 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri itäranta Perhonjoen vesistö Perhonjoki 114 2 524 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri itäranta Kruunupyynjoen vesistö Kruunupyynjoki 140 788 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri itäranta Ähtävänjoen vesistö Ähtävänjoki 180 2 054 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri itäranta Purmonjoen vesistö Purmonjoki 77 864 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri itäranta Kovjoen vesistö Kovjoki 52 292 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri itäranta Lapuanjoen vesistö Lapuanjoki 150 4 122 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri itäranta Oravaistenjoen vesistö Oravaistenjoki 196 Suomi 1,1,1,1,–,1,1
Perämeri itäranta Kyrönjoen vesistö Kyrönjoki 200 4 923 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri länsiranta Altersundetetin vesistö Altersundet 8 403 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri länsiranta Luulajanjoen vesistö Luulajanjoki 461 25 241 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri länsiranta Alånin vesistö Alån 70 592 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri länsiranta Rosånin vesistö Rosån 30 197 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri länsiranta Alterälvenin vesistö Alterälven 60 459 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri länsiranta Piitimenjoen vesistö Piitimenjoki 410 11 285 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri länsiranta Lillpiteälvenin vesistö Lillpiteälven 90 619 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri länsiranta Rokånin vesistö Rokån 55 229 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri länsiranta Jävreånin vesistö Jävreån 30 196 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri länsiranta Åbyälvenin vesistö Åbyälven 165 1 344 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri länsiranta Byskeälvenin vesistö Byskeälven 215 3 662 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri länsiranta Kågeälvenin vesistö Kågeälven 95 909 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri länsiranta Skelleftejoen vesistö Skelleftejoki 410 11 731 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri länsiranta Bureälvenin vesistö Bureälven 115 1 046 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri länsiranta Mångbyånin vesistö Mångbyån 10 219 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri länsiranta Kålabodaånin vesistö Kålabodaån 506 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri länsiranta Rickleånin vesistö Rickleån 50 1 649 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri länsiranta Dalkarlsånin vesistö Dalkarlsån 50 347 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri länsiranta Sävarånin vesistö Sävarån 140 1 161 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Perämeri länsiranta Tavelånin vesistö Tavelån 50 410 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Merenkurkku itäranta Kyrönjoen vesistö Kyrönjoki 200 4 923 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Merenkurkku länsiranta Uumajanjoen vesistö Uumajanjoki 467 26 815 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Merenkurkku länsiranta Hörnånin vesistö Hörnån 65 392 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Selkämeri itäranta Laihianjoen vesistö Laihianjoki 506 Suomi 1,1,1,1,–,1,1
Selkämeri itäranta Maalahdenjoen vesistö Maalahdenjoki * 13 500 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Selkämeri itäranta Närpiönjoen vesistö Närpiönjoki 75 992 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Selkämeri itäranta Teuvanjoen vesistö Teuvanjoki * 55 542 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Selkämeri itäranta Lapväärtinjoen vesistö Isojoki 75 1 098 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Selkämeri itäranta Karvianjoen vesistö Karvianjoki 110 3 438 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Selkämeri itäranta Kokemäenjoen vesistö Kokemäenjoki 400 27 046 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Selkämeri itäranta Eurajoen vesistö Eurajoki 121 1 336 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Selkämeri itäranta Lapinjoen vesistö Lapinjoki 55 462 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Selkämeri itäranta Sirppujoen vesistö Sirppujoki 54 438 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Selkämeri länsiranta Öreälvenin vesistö Öreälven 190 3 029 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Selkämeri länsiranta Leduånin vesistö Leduån 60 330 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Selkämeri länsiranta Lögdeälvenin vesistö Lögdeälven 200 1 608 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Selkämeri länsiranta Husånin vesistö Husån 578 Ruotsi 1,1,1,1,–,1,1
Selkämeri länsiranta Gidejoen vesistö Gidejoki 225 3 442 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Selkämeri länsiranta Idbyånin vesistö Idbyån 222 Ruotsi 1,1,1,1,–,1,1
Selkämeri länsiranta Moälvenin vesistö Moälven 35 2 307 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Selkämeri länsiranta Nätraånin vesistö Nätraån 100 1 024 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Selkämeri länsiranta Ångermanjoen vesistö Ångermanjoki 462 31 864 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Selkämeri länsiranta Gådeånin vesistö Gådeån 293 Ruotsi 1,1,1,1,–,1,1
Selkämeri länsiranta Indalinjoen vesistö Indalinjoki 430 26 727 Ruotsi,Norja 1,1,1,1,1,1,1
Selkämeri länsiranta Selångersånin vesistö Selångersån 460 Ruotsi 1,1,1,1,–,1,1
Selkämeri länsiranta Ljunganin vesistö Ljungan 399 12 851 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Selkämeri länsiranta Gnarpsånin vesistö Gnarpsån 40 229 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Selkämeri länsiranta Harmångersånin vesistö Harmångersån 81 1 197 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Selkämeri länsiranta Delångersånin vesistö Delångersån 155 2 008 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Selkämeri länsiranta Nianånin vesistö Nianån 40 197 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Selkämeri länsiranta Norralaånin vesistö Norralaån 319 Ruotsi 1,1,1,1,–,1,1
Selkämeri länsiranta Ljusnanin vesistö Ljusnan 443 19 828 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Selkämeri länsiranta Skärjånin vesistö Skärjån 50 330 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Selkämeri länsiranta Hamrångeånin vesistö Hamrångeån 10 518 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Selkämeri länsiranta Testeboånin vesistö Testeboån 85 1 112 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Selkämeri länsiranta Gavleånin vesistö Gavleån 129 2 460 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Selkämeri länsiranta Daljoen vesistö Daljoki 541 28 954 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Selkämeri länsiranta Tämnarånin vesistö Tämnarån 60 1 258 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Saaristomeri Lounais‑Suomi Laajoen vesistö Laajoki 55 393 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Saaristomeri Lounais‑Suomi Mynäjoen vesistö Mynäjoki 288 Suomi 1,1,1,1,–,1,1
Saaristomeri Lounais‑Suomi Hirvijoen vesistö Hirvijoki 284 Suomi 1,1,1,1,–,1,1
Saaristomeri Lounais‑Suomi Aurajoen vesistö Aurajoki 70 874 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Saaristomeri Lounais‑Suomi Paimionjoen vesistö Paimionjoki 110 1 088 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Saaristomeri Lounais‑Suomi Halikonjoen vesistö Halikonjoki 20 307 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Saaristomeri Lounais‑Suomi Uskelanjoen vesistö Uskelanjoki 30 566 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Saaristomeri Lounais‑Suomi Kiskonjoen−Perniönjoen vesistö Kiskonjoki 118 1 047 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Ahvenanmeri länsiranta Forsmarksånin vesistö Forsmarksån 10 376 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Ahvenanmeri länsiranta Olandsånin vesistö Olandsån 35 881 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Ahvenanmeri länsiranta Skeboånin vesistö Skeboån 53 483 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Ahvenanmeri länsiranta Broströmmenin vesistö Broströmmen 15 227 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Ahvenanmeri länsiranta Norrtäljeånin vesistö Norrtäljeån 2 352 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Suomenlahti pohjoisranta Karjaanjoen vesistö Karjaanjoki 2 046 Suomi 1,1,1,1,–,1,1
Suomenlahti pohjoisranta Siuntionjoen vesistö Siuntionjoki 48 487 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Suomenlahti pohjoisranta Vantaanjoen vesistö Vantaanjoki 101 1 686 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Suomenlahti pohjoisranta Sipoonjoen vesistö Sipoonjoki 20 220 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Suomenlahti pohjoisranta Mustijoen vesistö Mustijoki 70 783 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Suomenlahti pohjoisranta Porvoonjoen vesistö Porvoonjoki 143 1 271 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Suomenlahti pohjoisranta Ilolanjoen vesistö Ilolanjoki 37 309 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Suomenlahti pohjoisranta Koskenkylänjoen vesistö Koskenkylänjoki 38 895 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Suomenlahti pohjoisranta Taasianjoen vesistö Taasianjoki 80 530 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Suomenlahti pohjoisranta Kymijoen vesistö Kymijoki *204 37 159 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Suomenlahti pohjoisranta Summanjoen vesistö Summanjoki 70 569 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Suomenlahti pohjoisranta Vehkajoen vesistö Vehkajoki 52 380 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Suomenlahti pohjoisranta Virojoen vesistö Virojoki 60 357 Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Suomenlahti pohjoisranta Vaalimaanjoen vesistö Vaalimaanjoki 56 245 Venäjä,Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Suomenlahti pohjoisranta Urpalanjoen vesistö Urpalanjoki 97 557 Venäjä,Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Suomenlahti pohjoisranta Vilajoen vesistö Vilajoki 50 344 Venäjä,Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Suomenlahti pohjoisranta Tervajoen vesistö Tervajoki 38 204 Venäjä,Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Suomenlahti pohjoisranta Hounijoen vesistö Rakkolanjoki 56 622 Venäjä,Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Suomenlahti pohjoisranta Juustilanjoen vesistö Juustilanjoki 38 296 Venäjä,Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Suomenlahti itäpää Nevan vesistö Neva 916 286 553 Venäjä,Suomi 1,1,1,1,1,1,1
Suomenlahti itäpää Vornaisienjoen vesistö Vornaisienjoki 54 Venäjä 1,1,–,1,1,–,1
Suomenlahti eteläranta Siestajoen vesistö Siestajoki 64 672 Venäjä 1,1,–,1,1,1,1
Suomenlahti eteläranta Laukaanjoen vesistö Laukaanjoki 353 13 200 Venäjä 1,1,–,1,1,1,1
Suomenlahti eteläranta Narvanjoen vesistö Narvanjoki 645 56 797 Viro,Venäjä,Latvia 1,1,1,1,–,1,1
Suomenlahti eteläranta Pursten vesistö Purtse jõgi 51 810 Viro 4,4,4,4,4,4,4
Suomenlahti eteläranta Kundan vesistö Kunda jõgi 66 536 Viro 1,1,–,1,1,1,1
Suomenlahti eteläranta Loobun vesistö Loobu jõgi 61 314 Viro 4,4,4,4,4,4,4
Suomenlahti eteläranta Vihterpalun vesistö Vihterpalu jõgi 49 481 Viro 1,1,–,1,1,1,1
Suomenlahti eteläranta Vasalemman vesistö Vasalemma jõgi 50 396 Viro 1,1,–,1,1,1,1
Suomenlahti eteläranta Keilan vesistö Keila jõgi 112 669 Viro 1,1,–,1,1,1,1
Suomenlahti eteläranta Väänan vesistö Vääna jõgi 64 315 Viro 1,1,–,1,1,1,1
Suomenlahti eteläranta Piritajoen vesistö Piritajoki 107 808 Viro 1,1,–,1,1,1,1
Suomenlahti eteläranta Jägalan vesistö Jägala jõgi 99 1481 Viro 1,1,–,1,1,1,1
Suomenlahti eteläranta Valgejõen vesistö Valgejõgi 90 452 Viro 1,1,–,1,1,1,1
varsinainen Itämeri länsiranta Åkerströmin vesistö Åkerström 396 Ruotsi 1,1,1,1,–,1,1
varsinainen Itämeri länsiranta Norrströmin vesistö Norrström 299 22 650 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
varsinainen Itämeri länsiranta Tyresånin vesistö Tyresån 252 Ruotsi 1,1,1,1,–,1,1
varsinainen Itämeri länsiranta Trosaånin vesistö Trosaån 572 Ruotsi 1,1,1,1,–,1,1
varsinainen Itämeri länsiranta Svärtaånin vesistö Svärtaån 39 372 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
varsinainen Itämeri länsiranta Nyköpingsånin vesistö Nyköpingsån 157 3 632 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
varsinainen Itämeri länsiranta Kilaånin vesistö Kilaån 63 432 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Riianlahti Väinämeri Kasarin vesistö Kasari jõgi 115 3 213 Viro 1,1,1,1,1,1,1
Riianlahti itäranta Paadreman vesistö Paadrema jõgi 30 289 Viro 4,4,–,4,4,4,4
Riianlahti itäranta Pärnunjoen vesistö Pärnunjoki 144 6 920 Viro,Latvia 1,1,1,1,1,1,1
Riianlahti itäranta Salatsijoen vesistö Salatsijoki 92 3 421 Latvia,Viro 1,1,1,1,1,1,1
Riianlahti itäranta Svētupen vesistö Svētupe 58 475 Latvia 5,5,–,5,5,5,5
Riianlahti itäranta Aģen vesistö Aģe 43 215 Latvia 5,5,–,5,5,5,5
Riianlahti itäranta Gaujan vesistö Gauja 452 9 800 Latvia,Viro 1,1,1,1,1,1,1
Riianlahti kaakkoisranta Väinäjoen vesistö Väinäjoki 1 020 87 900 Latvia,Valko−Venäjä,
Venäjä,Liettua		 1,1,1,1,1,1,1
Riianlahti eteläranta Lielupen vesistö Lielupe 119 17 900 Latvia,Liettua 5,5,–,5,5,5,5
Riianlahti lounaisranta Rojan vesistö Roja 78 478 Latvia 5,5,–,5,5,5,5
Riianlahti Irben salmi Irben vesistö Irbe 32 1 924 Latvia 5,5,–,5,5,5,5
varsinainen Itämeri länsiranta Motalanvirran vesistö Motalanvirta 100 15 481 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
varsinainen Itämeri länsiranta Söderköpingsånin vesistö Söderköpingsån 25 882 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
varsinainen Itämeri länsiranta Vindånin vesistö Vindån 304 Ruotsi 1,1,1,1,–,1,1
varsinainen Itämeri länsiranta Storånin vesistö Storån 522 Ruotsi 1,1,1,1,–,1,1
varsinainen Itämeri länsiranta Botorpsströmmenin vesistö Botorpsströmmen 75 999 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
varsinainen Itämeri länsiranta Marströmmenin vesistö Marströmmen 496 Ruotsi 1,1,1,1,–,1,1
varsinainen Itämeri Gotlanti Gothemånin vesistö Gothemsån 50 480 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
varsinainen Itämeri Kalmarinsalmi Virånin vesistö Virån 10 588 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
varsinainen Itämeri Kalmarinsalmi Emånin vesistö Emån 229 4 472 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
varsinainen Itämeri Kalmarinsalmi Alsterånin vesistö Alsterån 125 1 525 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
varsinainen Itämeri Kalmarinsalmi Snärjebäckenin vesistö Snärjebäcken 285 Ruotsi 1,1,1,1,–,1,1
varsinainen Itämeri Kalmarinsalmi Ljungbyånin vesistö Ljungbyån 62 758 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
varsinainen Itämeri Kalmarinsalmi Hagbyånin vesistö Hagbyån 468 Ruotsi 1,1,1,1,–,1,1
varsinainen Itämeri Kalmarinsalmi Bruatorpsånin vesistö Bruatorpsån 430 Ruotsi 1,1,1,1,–,1,1
varsinainen Itämeri itäranta Ventan vesistö Venta 346 11 811 Latvia,Liettua 1,1,–,1,1,5,1
varsinainen Itämeri itäranta Sakan vesistö Saka * 6 1 110 Latvia 5,5,–,5,5,5,5
varsinainen Itämeri itäranta Ālanden vesistö Ālande 24 241 Latvia 5,5,–,5,5,5,5
varsinainen Itämeri itäranta Bārtan vesistö Bārta 103 2 016 Latvia,Liettua 5,5,–,5,5,5,5
varsinainen Itämeri itäranta Šventojin vesistö Šventoji 73 472 Liettua,Latvia 1,1,–,1,1,1,1
Gdanskinlahti Kuurinhaffi Akmenan vesistö Akmena 63 595 Liettua 6,6,–,6,6,6,6
Gdanskinlahti Kuurinhaffi Niemenin vesistö Niemen 914 98 200 Liettua,Valko−Venäjä,
Puola,Venäjä		 1,1,–,1,1,1,1
Gdanskinlahti Veikselinhaffi Pregoljan vesistö Pregolja 292 15 500 Venäjä,Puola 3,3,–,3,3,3,3
Gdanskinlahti Veikselinhaffi Prohladnajan vesistö Prohladnaja 77 1 170 Venäjä 3,3,–,3,3,3,3
Gdanskinlahti Veikselinhaffi Mamonovkan vesistö Mamonovka 51 311 Venäjä 3,3,–,3,3,3,3
Gdanskinlahti Veikselinhaffi Pasłękan vesistö Pasłęka 200 2 295 Puola 7,7,–,7,7,7,7
Gdanskinlahti Veikselinhaffi Baudan vesistö Bauda 55 342 Puola 7,7,–,7,7,7,7
Gdanskinlahti länsiranta Veikselin vesistö Veiksel 1 064 194 000 Puola,Valko−Venäjä,
Slovakia,Ukraina		 7,7,–,7,7,7,7
Gdanskinlahti länsiranta Redan vesistö Reda 45 485 Puola 7,7,–,7,7,7,7
Bornholmin allas eteläranta Łeban vesistö Łeba 117 1 801 Puola 7,7,–,7,7,7,7
Bornholmin allas eteläranta Łupawan vesistö Łupawa 99 925 Puola 7,7,–,7,7,7,7
Bornholmin allas eteläranta Słupian vesistö Słupia 138 1 620 Puola 7,7,–,7,7,7,7
Bornholmin allas eteläranta Wieprzan vesistö Wieprza 140 2 173 Puola 7,7,–,7,7,7,7
Bornholmin allas eteläranta Jamieński Nurtin vesistö Jamieński Nurt * 3 Puola 7,7,–,7,7,7,7
Bornholmin allas eteläranta Parsętan vesistö Parsęta 139 3 151 Puola 7,7,–,7,7,7,7
Bornholmin allas eteläranta Regan vesistö Rega 180 2 724 Puola 7,7,–,7,7,7,7
Bornholmin allas Blekinge Lyckebyånin vesistö Lyckebyån 90 810 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Bornholmin allas Blekinge Nättrabyånin vesistö Nättrabyån 60 444 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Bornholmin allas Blekinge Ronnebyånin vesistö Ronnebyån 117 1 113 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Bornholmin allas Blekinge Vierydsånin vesistö Vierydsån 165 Ruotsi 1,1,1,1,–,1,1
Bornholmin allas Blekinge Bräkneånin vesistö Bräkneån 84 462 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Bornholmin allas Blekinge Mieånin vesistö Mieån 50 284 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Bornholmin allas Skåne Mörruminjoen vesistö Mörrumsån 186 3 369 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Bornholmin allas Skåne Skräbeånin vesistö Skräbeån * 5 1 006 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Bornholmin allas Skåne Helge ån vesistö Helge å 200 4 749 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Bornholmin allas Oderinhaffi Oderin vesistö Oder 841 118 861 Puola,Saksa,Tšekki 1,1,1,1,1,1,1
Bornholmin allas Oderinhaffi Ueckerin vesistö Uecker 99 2 435 Saksa 8,8,–,8,8,8,8
Bornholmin allas Oderinhaffi Peenen vesistö Peene 139 5 110 Saksa 8,8,–,8,8,8,8
Bornholmin allas Oderinhaffi Recknitzin vesistö Recknitz 72 669 Saksa 8,8,–,8,8,8,8
Arkonan allas Lybekinlahti Warnowin vesistö Warnow 155 3 324 Saksa 1,1,–,1,1,1,1
Arkonan allas Lybekinlahti Traven vesistö Trave 124 2 676 Saksa 1,1,–,1,1,1,1
Arkonan allas Skåne Nybroånin vesistö Nybroån * 10 316 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Juutinrauma itäranta Sege ån vesistö Sege å 40 334 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Juutinrauma itäranta Höje ån vesistö Höje å 35 316 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Juutinrauma itäranta Kävlingeånin vesistö Kävlingeån 50 1 204 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Juutinrauma itäranta Saxånin vesistö Saxån 43 360 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Belttienmeri Karrebækin lahti Susån vesistö Suså 87 820 Tanska 9,9,–,9,9,9,9
Belttienmeri Odensen lahti Odense ån vesistö Odense å 62 550 Tanska 9,9,–,9,9,9,9
Kattegat itäranta Råånin vesistö Råån 30 193 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Kattegat itäranta Vege ån vesistö Vege å 53 488 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Kattegat itäranta Rönne ån vesistö Rönne å 83 1 897 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Kattegat itäranta Stensån vesistö Stensån 285 Ruotsi 1,1,1,1,–,1,1
Kattegat itäranta Laganin vesistö Lagan 232 6 452 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Kattegat itäranta Genevadsånin vesistö Genevadsån 224 Ruotsi 1,1,1,1,–,1,1
Kattegat itäranta Fylleånin vesistö Fylleån 60 394 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Kattegat itäranta Nissanin vesistö Nissan 186 2 686 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Kattegat itäranta Suseånin vesistö Suseån 450 Ruotsi 1,1,1,1,–,1,1
Kattegat itäranta Ätranin vesistö Ätran 243 3 342 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Kattegat länsiranta Aarhus ån vesistö Aarhus å 40 324 Tanska 9,9,–,9,9,9,9
Kattegat länsiranta Gudenån vesistö Gudenå 149 2 638 Tanska 9,9,–,9,9,9,9
Kattegat itäranta Himleånin vesistö Himleån 38 201 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Kattegat itäranta Viskanin vesistö Viskan 142 2 202 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Kattegat itäranta Rolfsånin vesistö Rolfsån 91 694 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Kattegat itäranta Kungsbackaånin vesistö Kungsbackaån 45 302 Ruotsi 1,1,1,1,1,1,1
Kattegat itäranta Götajoen vesistö Götajoki 93 50 229 Ruotsi,Norja 1,1,1,1,1,1,1
Kattegat Limvuono Ryån vesistö Ryå 62 600 Tanska 9,9,–,9,9,9,9

Lähteet: Tiedot on luettu seuraavista wikipedia-artikkeleista, 1 = suomenkielinen, 2 = ruotsinkielinen, 3 = venäjänkielinen, 4 = vironkielinen, 5 = latviankielinen, 6 = liettuankielinen, 7 = puolankielinen, 8 = saksankielinen, 9 = tanskankielinen.

Huomioita

  1. ↑ a b c d e f g h Tälle tiedolle ei ole viranomaislähdettä.

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Itämeri numeroina itameri.fi. 2020. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. Viitattu 5.11.2021.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Nilsson, Susanna: International river basins in the Baltic Sea Region (PDF) (projekti: BSR INTERREG III B) 2006. European Regional Development Fund. Viitattu 5.11.2021. (englanniksi)
  3. ↑ a b Helminen, Matti & al.: Suomen luonnon tietosanakirja, s. 81. Helsinki: Oy Valitut Palat-Reader's Digest Ab, 1977. ISBN 951-9078-31-2
  4. ↑ a b c d e Pöyhönen, Otto (toimittaja): ”Itämeri”, Suuri maailmantieto, s. 261–273. Valitut Palat, 1993. ISBN 951-584-002-3
  5. ↑ a b c d e Itämeri, ravinnekuormitus ja tilan muutos mtk.fi. 20.9.2021. Helsinki: Maa- ja metsätaloustuottajat (MTK). Viitattu 4.11.2021.
  6. ↑ a b Tuuling, Igor & al.: The Baltic Sea – geology and geotourism highlights, s. 5–9. Tallinna, Viro: NGO GEOGuide Baltoscandia, 2011. ISBN 978-9985-9973-8-3 Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 4.11.2021. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Pöyhönen, Otto (toimittaja): ”Pohjanlahti”, Suuri maailmantieto, s. 514. Valitut Palat, 1993. ISBN 951-584-002-3
  8. ↑ Pöyhönen, Otto (toimittaja): ”Perämeri”, Suuri maailmantieto, s. 505. Valitut Palat, 1993. ISBN 951-584-002-3
  9. ↑ Pöyhönen, Otto (toimittaja): ”Selkämeri”, Suuri maailmantieto, s. 583. Valitut Palat, 1993. ISBN 951-584-002-3
  10. ↑ Pöyhönen, Otto (toimittaja): ”Ahvennanmeri”, Suuri maailmantieto, s. 18. Valitut Palat, 1993. ISBN 951-584-002-3
  11. ↑ Pöyhönen, Otto (toimittaja): ”Saaristomeri”, Suuri maailmantieto, s. 556. Valitut Palat, 1993. ISBN 951-584-002-3
  12. ↑ Pöyhönen, Otto (toimittaja): ”Riianlahti”, Suuri maailmantieto, s. 545. Valitut Palat, 1993. ISBN 951-584-002-3
  13. ↑ Pöyhönen, Otto (toimittaja): ”Gdanskinlahti”, Suuri maailmantieto, s. 195. Valitut Palat, 1993. ISBN 951-584-002-3
  14. ↑ Pöyhönen, Otto (toimittaja): ”Kattegat”, Suuri maailmantieto, s. 261–318. Valitut Palat, 1993. ISBN 951-584-002-3
  15. ↑ a b c Eklund, Anna: Sveriges vattendrag (PDF), Faktablad nr 44, 2010, SMHI, viitattu 5.11.2021 (ruotsiksi)
  16. ↑ Gauja Vietvārdu datubāze. 2017. LR Latvijas Ģeotelpiskās informācijas aģentūra. Viitattu 5.11.2021. (latviaksi)
  17. ↑ Major European Watersheds: Vistula (UNEPin yleiskatsaus Veikselin valuma-alueesta) 1998–2008. UNEP/DEWA/GRID-Europe. Arkistoitu 13.10.2010. Viitattu 5.11.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Read other articles:

Shane Malcolm

Shane Malcolm Shane Malcolm, 12 Nov 2016, EAFF E-1 Football Championship 2017Informasi pribadiNama lengkap Shane Andre MalcolmTanggal lahir 13 Oktober 1991 (umur 32)Tempat lahir Amerika SerikatTinggi 1,75 m (5 ft 9 in)Posisi bermain PenyerangInformasi klubKlub saat ini Persela LamonganNomor 10Karier senior*Tahun Tim Tampil (Gol)2016 RoPS 2016 Bhayangkara SU 2 (0)2016- Persela Lamongan 3 (0)2016 Rovers Tim nasional2014- Guam 23 (1) * Penampilan dan gol di klub senior hanya...

 

Akromion

Tulang skapula Akromion atau prosesus akromion adalah suatu bagian anatomis pada tulang skapula (tulang belikat). Bagian ini merupakan kelanjutan dari spina scapulae, dan membentuk tonjolan. Akromion bertemu dengan tulang klavikula (tulang selangka) membentuk ligamentum akromioklavikulare. Wikimedia Commons memiliki media mengenai Acromion. Pengawasan otoritas Basis data ilmiah Terminologia Anatomica Lain-lain Microsoft Academic Artikel bertopik anatomi ini adalah sebuah rintisan. Anda dapat ...

 

Universitas Serambi Mekkah

Universitas Serambi MekkahJenisPerguruan Tinggi SwastaDidirikan21 Maret 1984RektorDr. H. Said Usman, M.KesLokasiKota Banda Aceh, Provinsi AcehSitus webhttp://www.serambimekkah.ac.id Universitas Serambi Mekkah adalah sebuah perguruan tinggi swasta yang terdapat di Kota Banda Aceh, Provinsi Aceh, Indonesia. Yayasan Pembangunan Serambi Mekkah (YPSM) didirikan pada tanggal 21 Maret 1984 oleh salah seorang pendiri negara Republik Indonesia (Pahlawan Nasional RI) yaitu DR. Mr. Haji Teuku Moehammad ...

James M. Gavin

US Army general (1907–1990) James M. GavinLieutenant General James M. Gavin, pictured here in 1964.United States Ambassador to FranceIn officeMarch 21, 1961 – September 26, 1962PresidentJohn F. KennedyPreceded byAmory HoughtonSucceeded byCharles E. Bohlen Personal detailsBornJames Maurice Gavin(1907-03-22)March 22, 1907New York City, New York, United StatesDiedFebruary 23, 1990(1990-02-23) (aged 82)Baltimore, Maryland, United StatesResting placeWest Point Cemetery, West Poin...

 

Adolf Loos

Adolf LoosLahirAdolf Franz Karl Viktor Maria Loos(1870-12-10)10 Desember 1870Brno, Austria-Hungaria(kini Republik Ceko)Meninggal23 Agustus 1933(1933-08-23) (umur 62)Wina, AustriaKebangsaanAustria-HungariaPekerjaanArsitekGedungLooshaus, WinaVilla Müller, Praha Adolf Franz Karl Viktor Maria Loos[1] (10 Desember 1870 – 23 Agustus 1933) adalah seorang arsitek Austria yang telah memengaruhi gerakan arsitektur modern di Eropa. Esainya yang berjudul Ornamen dan Kejahatan mengan...

 

Lake of the Woods

Lake on the United States–Canada border For other uses, see Lake of the Woods (disambiguation). Lac des bois redirects here. For the lake in the Northwest Territories, see Lac des bois (Northwest Territories). Lake of the WoodsLac des BoisPikwedina SagainanLake of the Woods from space, September 2018Lake of the WoodsLake of the Woods is in Ontario/Manitoba, Canada and Minnesota, United StatesShow map of OntarioLake of the WoodsLake of the Woods (Minnesota)Show map of MinnesotaLocationNorth ...

Henrietta Hobart

Henrietta HowardHenrietta Howard ritratta da Charles Jervas attorno al 1724 Nascita1689 Morte26 luglio 1767 PadreHenry Hobart MadreElizabeth Maynard ConiugiCharles Howard, IX conte di SuffolkGeorge Berkeley FigliHenry Howard, X conte di Suffolk Henrietta Howard (1689 – 26 luglio 1767) fu un'amante del re Giorgio II di Gran Bretagna. Indice 1 Biografia 2 Note 3 Bibliografia 4 Altri progetti 5 Collegamenti esterni Biografia Era la figlia di Sir Henry Hobart, IV baronetto, un proprietario...

 

Calcio Zola Predosa

ASD Calcio Zola PredosaCalcio Zolesi, Rossoblù, Zeta, Predosini Segni distintiviUniformi di gara Casa Trasferta Colori sociali Rosso, blu SimboliZ, Delfino Dati societariCittàZola Predosa Nazione Italia ConfederazioneUEFA Federazione FIGC CampionatoEccellenza Fondazione1991 Presidente Mauro Lasi Allenatore Enrico Frigeri StadioEnrico Filippetti(1 000 posti) Sito webwww.zolapredosacalcio.it PalmarèsTrofei nazionali1 Coppa Italia Dilettanti Dati aggiornati al 1º luglio 2022Si ...

 

1964 en Australie

Chronologies Données clés 1960 1961 1962  1963  1964 1965 1966Décennies :1930 1940 1950  1960  1970 1980 1990Siècles :XVIIIe XIXe  XXe  XXIe XXIIeMillénaires :-Ier Ier  IIe  IIIe Chronologies géographiques Afrique Afrique du Sud, Algérie, Angola, Bénin, Botswana, Burkina Faso, Burundi, Cameroun, Cap-Vert, République centrafricaine, Comores, République du Congo, République démocratique du Congo, Côte d'Ivoire, Djibouti, Égyp...

Batushka

Polish black metal band The neutrality of this article is disputed. Relevant discussion may be found on the talk page. Please do not remove this message until conditions to do so are met. (February 2023) (Learn how and when to remove this message) BatushkaBatushka performing at Brutal Assault 2017Background informationOriginBiałystok, PolandGenresBlack metalYears active2015–presentLabelsWitching Hour, Sphieratz, Metal BladeMembersBart, Tarlachan, Lech, Boruta, Hiatsyntos, Yurodivyi, Grandf...

 

Samudra Raksa

Indonesian replica ship Samudra Raksa viewed from the front History NameSamudra Raksa, Samudraraksa, Lallai Beke Ellau Launched2003 General characteristics TypeReplica ship Length19 metres (62.34 ft) Beam4.25 metres (13.94 ft) Draft1.5 metres (4.92 ft) PropulsionSails, paddles, and 2 × Dongjiong 22k outboard motor (22 PS (21.70 hp) each)[1][2] Sail planTanja sail. 3 sails on 2 vertical masts and 1 bowsprit. Speed9 knots (16.67 km/h)[3] No...

 

2016年美國總統選舉

2016年美國總統選舉 ← 2012 2016年11月8日 2020 → 538個選舉人團席位獲勝需270票民意調查投票率55.7%[1][2] ▲ 0.8 %   获提名人 唐納·川普 希拉莉·克林頓 政党 共和黨 民主党 家鄉州 紐約州 紐約州 竞选搭档 迈克·彭斯 蒂姆·凱恩 选举人票 304[3][4][註 1] 227[5] 胜出州/省 30 + 緬-2 20 + DC 民選得票 62,984,828[6] 65,853,514[6]...

Ovie Carter

American photographer (born 1946) Ovie CarterCarter in 1975Born (1946-03-11) March 11, 1946 (age 78)Indianola, Mississippi, U.S.NationalityAmericanEducationSt. Louis Community College–Forest ParkIllinois Institute of Art – ChicagoOccupationPhotographerYears active1969–2004EmployerChicago TribuneAwardsPulitzer Prize for International Reporting (1975) Ovie Carter (born March 11, 1946) was an American photographer for the Chicago Tribune from 1969 to 2004. He won the Pulitzer Pri...

 

Mongewell

Human settlement in EnglandMongewellMongewell ParkMongewellLocation within OxfordshireOS grid referenceSU611877Civil parishCrowmarshDistrictSouth OxfordshireShire countyOxfordshireRegionSouth EastCountryEnglandSovereign stateUnited KingdomPost townWallingfordPostcode districtOX10PoliceThames ValleyFireOxfordshireAmbulanceSouth Central UK ParliamentHenley List of places UK England Oxfordshire 51°35′10″N 1°07′08″W / 51.586°N 1.119°W...

 

View camera

Large-format camera Basic view camera terminology A view camera is a large-format camera in which the lens forms an inverted image on a ground-glass screen directly at the film plane. The image is viewed, composed, and focused, then the glass screen is replaced with the film to expose exactly the same image seen on the screen.[1] This type of camera was developed during the era of the daguerreotype[2] (1840s–1850s) and is still in use, some using drive mechanisms for movemen...

Ноев ковчег

У этого термина существуют и другие значения, см. Ноев ковчег (значения). «Ноев ковчег». Художник Эдвард Хикс, 1846. Но́ев ковче́г (в Библии ивр. תֵּבַת נֹח‎, тева́т Hóax; от ивр. תֵּבָה‎, тева́ коробка, сундук, ковчег) — судно, которое, согласно Библии, построил Ной по пов�...

 

Froot

2015 album by Marina and the Diamonds This article is about the album. For the title track, see Froot (song). For other uses, see Froot (disambiguation). FrootStudio album by Marina and the DiamondsReleased13 March 2015 (2015-03-13)Recorded2013–2014Studio Muttley Ranch (London) Kore (London)[a] Assault & Battery 2 (London)[a] Genre Pop Europop synth-pop Length53:05Label Neon Gold Atlantic Producer David Kosten Marina Diamandis Marina and the Diamonds c...

 

Mujirun

Artikel ini sudah memiliki referensi, tetapi tidak disertai kutipan yang cukup. Anda dapat membantu mengembangkan artikel ini dengan menambahkan lebih banyak kutipan pada teks artikel. (Pelajari cara dan kapan saatnya untuk menghapus pesan templat ini) MujirunMujirun di sebuah pameran numismatik pada tahun 2023.Lahir26 November 1958 (umur 65)Yogyakarta, Indonesia[1]Dikenal atasPelukis uang kertas Rupiah IndonesiaSuami/istriSiti Julaeha Mujirun (lahir 26 November 1958) adalah seor...

Alexandre Trauner

Pour les articles homonymes, voir Trauner. Alexandre Trauner Alexandre Trauner (assis) dans le film Mon frère Jacques de Pierre Prévert (1961). Données clés Naissance 3 août 1906Budapest, empire d'Autriche-HongrieAutriche-Hongrie Nationalité Française Hongroise Décès 5 décembre 1993 (à 87 ans)Omonville-la-Petite, MancheFrance Profession Décorateur de cinéma Films notables Le Quai des brumesHôtel du NordLes Visiteurs du soirLes Enfants du paradisL'Âge d'or modifier Alexand...

 

John Connelly (footballer, born 1938)

English footballer For the Bradford City player, see John Connelly (1910s footballer). John Connelly Connelly in 1959Personal informationFull name John Michael ConnellyDate of birth (1938-07-18)18 July 1938Place of birth St Helens, Lancashire, EnglandDate of death 25 October 2012(2012-10-25) (aged 74)Place of death Barrowford, Lancashire, EnglandHeight 1.73 m (5 ft 8 in)[1]Position(s) Outside forwardSenior career*Years Team Apps (Gls)1956–1964 Burnley 215 (85)196...