Vesistö sijaitsee kahden suuren vesistön Ljunganin vesistön (tunnus 42) ja Ljusnanin vesistön (tunnus 48) välissä, jossa on viisi pientä päävesistöä. Gnarpsånin vesistö on niistä toiseksi pienin, joten se jää Ljunganin vesistön ja Harmångersånin vesistön (tunnus 44) väliin. Vesistöä reunustavat vielä mereen laskevien ojien ja purojen pienet valuma-alueet.[1][2][3]
Valuma-alueen piirteitä
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (62,1 %), turve (6,7 %), kalliomaa (9,1 %), hiekka ja sora (8,2 %), multamaa (6,8 %), savimaa (2,1 %) ja jäätikköjokijäänteet (1,6 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (84,7 %), soita ja kosteikkoja (2,1 %), viljelymaita (5,9 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (1,2 %) sekä joutomaita (2,9 %). Näiden lisäksi on 3,2 % vesistöjä.[5]
SMHI on julkaissut tilastossaan Gnarpsånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 2,9 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 16,6 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,48 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 2,6 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 19 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 20,2 m³/s on mitattu toukokuussa 1986 ja pienin 0,2 m³/s tammikuussa 1990. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi huhti- ja toukokuulle.[3]
Lähteet
Huomautuksia
↑Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Gnarpsån.
