Vesistö sijaitsee kahden suuren vesistön Uumajanjoen vesistön (tunnus 28) ja Ångermanjoen vesistön (tunnus 38) välissä, jossa on yhdeksän pienempää päävesistöä. Leduånin vesistö on niistä kolmanneksi pienin ja se jääkin täysin Öreälvenin vesistön (tunnus 30) ja Lögdeälvenin vesistön (tunnus 32) väliin. Rannikolla sen joensuuta ympäröi mereen laskevien ojien ja purojen pienet valuma-alueet, joiden yhteispinta-ala on hieman Leduånin vesistöä pienempi.[3]
Valuma-alueen piirteitä
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (48,1 %), turve (9,5 %), kalliomaa (18 %), hiekka ja sora (8,5 %), multamaa (7,9 %), savimaa (2,9 %) ja jäätikköjokijäänteet (0,2 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (86,3 %), soita ja kosteikkoja (2,3 %), viljelymaita (3,9 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,2 %) sekä joutomaita (2,3 %). Näiden lisäksi on 5,0 % vesistöjä.[5]
SMHI on julkaissut tilastossaan Leduånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 4,09 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 23,6 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,69 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 3,5 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 23 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 27,1 m³/s on mitattu toukokuussa 2012 ja pienin 0,2 m³/s helmikuussa 1996. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi toukokuulle.[2]
Lähteet
Huomautuksia
↑Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Leduån.
