Paimionjoki

Paimionjoki
Paimionjoki Tarvasjoen Juvankoskella
Paimionjoki Tarvasjoen Juvankoskella
Alkulähde Painio, Somero
Laskupaikka Paimionlahti, Saaristomeri
60°24′20″N, 22°38′41″E
Maat Suomi
Pituus 110 km
Alkulähteen korkeus 81,2 m
Virtaama 7,6 [1] m³/s
Valuma-alue 1088 [2] km²
Kartta
Paimionjoki
Paimionjoki Marttilan Prunkilassa nähtynä Hämeen Härkätieltä.
Paimionjoen suurin sivujoki on Tarvasjoki.
Padottua Paimionjokea Tarvasjoen Juvankoskella.
Patakoski Kosken keskustan luona. Kosken myllyranta myllyraunioineen on kunnostettu nähtävyydeksi EU-hankkeena.
Paimionjoen vesireittiä 1840-luvulla Somerolla. Etualalalla Saarentaanjärvi, takana Kirkkojärvi.
Paimionjoen yläjuoksu Somerolla muodostuu viljelymaisemaa halkovasta kapeiden järvien ketjusta. Näistä suurin on Hirsjärvi.
Paimionjoen lähdejärvi on Painio Somerniemellä.

Paimionjoki (ruots. Pemar å) on Paimionjoen vesistön Varsinais-Suomessa virtaava 110 kilometriä pitkä laskujoki, jonka valuma-alue rajoittuu Aurajoen, Kokemäenjoen (Loimijoen), Karjaanjoen, Uskelanjoen ja Halikonjoen vesistöalueisiin.[3][4] Paimionjoki on Saaristomereen laskevista joista suurin sekä valuma-alueeltaan että virtaamaltaan ja se laskee Paimionlahteen.[5] Lounais-Suomen vesistöalueista Paimionjoki on neljänneksi suurin.[6]

Joki saa alkunsa Somerniemeltä Somerolta ja virtaa siitä eteenpäin Hämeen Härkätien tuntumassa, Koski Tl:n kautta Marttilaan ja edelleen Tarvasjoelle, kulkee lyhyen matkaa Liedon alueella ja päätyy Paimioon, jossa se laskee Paimionlahteen. Joen vesistöalueeseen kuuluu myös suuri osa entisestä Karinaisten kunnasta nykyisellä Pöytyällä ja osia eteläisestä Tammelasta.

Paimionjoki on ollut tärkeä vararaakavesiähde Turun vesilaitokselle, joka otti ennen siitä vettä ja säännösteli sitä veden riittävyyden turvaamiseksi. Tämän takia joki on padottu kahdesta kohtaa ylä- ja keskijuoksulta. Joki on lisäksi padottu alajuoksulta kolmesta kohtaa vesivoiman tarpeisiin.[7]

Paimionjoen alaosan varrella Paimion keskustan pohjoispuolella on lounaisen viljelyseudun jokilaakso, Paimionjokilaakso, joka on 156 hehtaarin Natura 2000 -alue ja muodostaa ydinosan Paimionjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta.[8] Jokilaakso on noin seitsemän kilometriä pitkä, ja laaksossa on edustavia rinneniittyjä, joista tärkeimmät sijaitsevat Askalan voimalaitoksen eli Askalankosken kohdalla kummallakin puolella jokea. Paimionjokilaakson viljelysmaisema on Suomen vanhimpia kulttuurimaisemia.[8][9]

Vesistö

Valuma-alue

Paimionjoki on Saaristomereen laskevista joista suurin sekä valuma-alueeltaan (1 088 km²) että virtaamaltaan. Sen valuma-alue on vähäjärvistä (järvisyysprosentti 1,58) ja maatalousmaan osuus valuma-alueesta on suuri (36 %).[10] Sen latvajärvissä on ajoittain happiongelmia, ja joen tuomat ravinteet rehevöittävät Saaristomerta. Kuormittajina on etenkin maatalous, jonka arvioidaan tuottavan 70 % jokeen tulevasta fosforista ja 66 % typestä. Lisäksi jokeen johdetaan Kosken, Marttilan, Tarvasjoen, Karinaisten ja Paimion taajamien puhdistetut jätevedet.[11]

Lähes 50 % vesistöalueesta on metsämaata ja suota. Vesistöalue sijaitsee yhdeksän kunnan alueella, ja merkittävimmät taajama-alueet joen varrella ovat Paimio, Marttila, Kosti Tl ja Somero. Yli 50 % vesistöalueesta on rakennettua ja maatalousaluetta, ja ne sijoittuvat pääosin jokilaaksoihin.[12] Vesistöalueella asuu noin 24 000 ihmistä.[13]

Paimionjoen vesistöalueella on kuusi osavaluma-aluetta, ja niiden pinta-alat ovat 96–315 km². Vesistöalueen korkeimmat kohdat ovat lähes 150 metriä merenpinnan yläpuolella ja ne sijaitsevat alueen itäosassa. Suurin osa vesistöalueesta on alle sadan metrin korkeudella, ja alavimmat paikat ovat sen lounaisosassa.[6] Turun kaupunki pumppaa raakavettä ajoittain Paimionjoesta.[14]

Sivujoet

Paimionjoen suurin sivujoki on Karinaisten ja Tarvasjoen kautta virtaava, Tarvasjoen keskustan luona Paimionjokeen laskeva Tarvasjoki (valuma-alueen pinta-ala 139 km²). Pienempiä sivujokia ovat Tammelan eteläosista alkunsa saava, Someron Hirsjärveen laskeva Pajulanjoki eli Virkaanjoki (valuma-alueen pinta-ala 101 km²), Someron pohjoisosista alkunsa saava, Someron Kirkkojärveen laskeva Jaatilanjoki (valuma-alueen pinta-ala 96 km²), Paimiossa joen alajuoksuun yhtyvä Vähäjoki (valuma-alueen pinta-ala 77 km²), Kosken pohjoisosista alkunsa saava, Somerolla Paimionjokeen laskeva Palojoki eli Puostaanoja (valuma-alueen pinta-ala 57 km²) sekä Marttilassa Paimionjokeen pohjoisesta laskevat Ihmistenoja (valuma-alueen pinta-ala 45 m²) ja Hirvasoja (valuma-alueen pinta-ala 32 km²).[15]

Järvet

Paimionjoen vesistöalueen järvisyys on 1,53 prosenttia eli noin 17 neliökilometriä.[6]

Vesistöalueen suurin järvi on Somerolla, entisen Somerniemen alueella sijaitseva Painio (781 ha), josta joki saa alkunsa. Muita järviä ovat joen yläjuoksulla Somerolla järviketjun muodostavat Hirsjärvi (245 ha), Kirkkojärvi (59 ha), Saarentaanjärvi (43 ha), Rautelanjärvi (30 ha), Pusulanjärvi (62 ha), Åvikinjärvi (7 ha) ja Pitkäjärvi (34 ha). Järviketjun alapuolelle jää vielä Myllylammi (13 ha) Somerolla.[16] Alempana joen laajentumana on vielä pieni Sorvastonjärvi Koskella.

Painioon laskevien latvapurojen lähdejärviä Somerniemellä ovat Vesajärvi (46 ha),Särkjärvi (40 ha), Siikjärvi (48 ha), Poikkipuoliainen (14 ha) ja Mustjärvi.[17]

Tammelan puolelta Torronjokena alkunsa saavan Pajulanjoen latvajärviä Tammelassa ovat Valkjärvi (65 ha), Valajärvi (51 ha)[18], Tourunjärvi ja Haiponjärvi.

Jaatilanjoen valuma-alueen suurin järvi on Lammijärvi ja pienempiin kuuluu muiden muassa Laukkonlammi.

Koskella Paimionjokeen laskee Liipolanjärvi ja Tarvasjoen eräs alkulähde on Mellilän Mustajärvi.

Muuten Paimionjoen alajuoksu on pääosin järvetön.

Kosket

Paimionjoen koskia ovat olleet alajuoksulta lukien Askalankoski ja Juntolankoski Paimiossa; Juvankoski Tarvasjoella; Hirvaksen koski, Palaistenkoski, Purhalan eli Vallan koski, Rounankoski ja Koskenpään koski Marttilassa; Karjakoski ja Patakoski Koskella; sekä Hovirinnankoski ja Rautelankoski Somerolla.

Kalasto ja muu luonto

Joen kalastoon kuuluu haukea, lahnaa, ahventa, salakkaa, kivennuoliaista, pasuria, säynettä, särkeä, kiiskeä, turpaa, seipeä, siikaa, kuoretta, madetta, meritaimenta, sorvaa, lohta. Rapua esiintyi ainakin vielä 1960-luvun lopulla mutta se lienee sittemmin hävinnyt. Paikalliset kalastuskunnat[19] ovat suorittaneet kala- ja täplärapuistutuksia. Järvisimpukka on piisamien herkkua. Minkki vilahtelee rantakivikossa ja jokivarren lintulajisto on melko suuri.

Paimionjoessa, Paimion keskustan pohjoispuolella on 156 hehtaarin Natura 2000 -alue Paimionjokilaakso, jossa tavataan muun muassa vuollejokisimpukkaa.[20] Rinneniityillä esiintyy useita harviniaisia kasvilajeja. Myös alueen linnusto on runsas.[8][9]

Rakenteet

Sillat

Suurimpia Paimionjoen ylittäviä liikenneväyliä ovat Paimiossa seututie 110, valtatie 1, yhdystie 2340 ja Rantarata. Liedossa ja uudelleen Tarvasjoella Paimionjoen ylittää valtatie 10 ja Marttilassa seututie 224. Koskella Paimionjoen ylittävät yhdystie 2407, Hämeen Härkätiehen kuuluva yhdystie 2810 ja siitä erkaneva yhdystie 2805. Somerolla joen ylittää toisen kerran yhdystie 2810 sekä edempänä kantatie 52. Lisäksi joen ylittävät lukuisat paikallis- ja yksityistiet.

Vanha saha- ja myllytoiminta

Osaan koskista liittyy vanhoja mylly- ja sahateollisuuden patoja ja niiden jäänteitä. Näistä Kosken Patakoskeen liittyvää Myllyrannan aluetta, jossa on vanhoja myllynraunioita, on viime vuosina kunnostettu EU-hankkeena[21].

Voimalaitokset

Paimionjoessa on kaksi pienvesivoimalaitosta (Juntolankoski[22], Askalankoski[23]) ja yksi minivesivoimala (Juvankoski[24]). Juvankoski sijaitsee[25] Liedon Tarvasjoella, Juntolankoski ja Askalankoski puolestaan Paimiossa.[7] Askalan voimalaitos on valmistunut vuonna 1938, Juntola vuonna 1920 ja Juva vuonna 1916. Paimionjoen voimalaitokset ovat teholtaan yhden megawatin luokkaa, joten niiden merkitys valtakunnallisessa sähköntuotannossa on käytännössä olematon. Voimalaitokset siirtyivät Fortum Oyj:ltä Koskienergia Oy:lle 31. maaliskuuta 2012.

Joen alaosaa lyhytaikaissäännöstellään vesivoiman takia, ja kaikkien voimalaitosten pudotuskorkeus on 14 metriä.[7]. Valonian vesiasiantuntijan mukaan Paimionjoen pienvesivoimatuotanto ei ole kestävän kehityksen periaatteiden mukaista. Esimerkiksi kolme Halikon Märynummella sijaitseva tuulivoimalaa tuottavat sähköä kaksi kertaa enemmän kuin Paimionjoen kaikki voimalat yhteensä.[26] Vesiensuojeluyhdistys on luokitellut Paimionjoen pienvesilaitoksien arvon lähinnä museaaliseksi, ilman merkityksellistä sähköntuotantoarvoa. Tästä syystä pienvesivoimalaitoksien modernisointi ei ole järkevää, muihin uusiutuviin sähköntuotantolaitoksiin, kuten tuulivoimaan investointeihin verrattaessa.[26] Edellä mainitusta syystä vesiensuojeluyhdistys on esittänyt vesivoimaloiden vesivoimaoikeuksien perumista, sekä tehdyn päätöksen täytäntöönpanokieltoa kuntalain 98§:n säännösten mukaisesti. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan myös, että säännöstelytyöryhmän ynnä muiden asianosaisten tulisi mahdollisimman pian käynnistää jatkoselvitykset Paimionjoen ennallistamiseksi säännöstelyä edeltäneeseen luonnontilaan.[26]

Säännöstely vedenottoa varten

Turun vesilaitos sai Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellä 26. maaliskuuta 1964 luvan veden ottamiseen Paimionjoesta sekä sen säännöstelyyn veden riittävyyden turvaamiseksi. Paimionjoki olikin tärkeä vararaakavesilähde Turun alueelle. Vesistöalueen yläosaan Someron Hovirinnankoskeen ja alemmas Tl Kosken Karjakoskeen rakennettiin tämän jälkeen padot säännöstelyä varten. Paimionjoen tulvahuippuja pienentää ja virtaamaa on tasannut tämän jälkeen yläosan järviketjun säännöstely. Hovirinnankosken keskivirtaama on ollut 2,85 m³/s, mutta kuivimpina aikoina virtaamaa ei ole ollut lainkaan ja suurin virtaama on ollut vuonna 1966 52 m³/s, jolloin virtaaman seuranta aloitettiin.[7] Vuonna 2003 Hovirinnankosken pato korjattiin kaukokäyttöiseksi.[27]

Pumppaamo sijaitsee Kättylässä Tarvasjoella ja sieltä on johdettu kuivina kausina Paimionjoesta vettä Savijokea pitkin Aurajokeen 0,2–0,8 m³/s.[20] Paimionjoen vesistöalueella on neljä vedenkorkeuden ja neljä virtaaman mittausasemaa, jotka ovat käytössä koko ajan.[6] Vesistöalueella ei ole tehty merkittäviä tulvarakenteita- tai suojelutoimenpiteitä.[7] Kun Turun kaupungin tekopohjavedenottamo Virttaankankaalle valmistui, vedenotto Paimionjoesta väheni, mutta sen jälkeen voimaan tulleen luvan mukaan Turun kaupungilla on edelleen oikeus juoksuttaa vettä Paimionjoesta, jos vedenpinta Turun kaupungin varavedenottamolla Aurajoen Halistenkoskella laskee alle tietyn rajan.[27][28]

Säännöstelypatoihin liittyneessä vesirakentamisessa Paimionjoen yläjuoksun järviketjun keskivaiheilla Somerolla sijainnut Rautelankoski[29] on ruoppauksen tuloksena hävinnyt[30].

Luonnonmukaisuuden palautus

Paimionjoki on entinen lohijoki. Askalan voimalaitoksen valmistuttua vuonna 1936lähde? siitä muodostui alin este kalojen nousulle jokeen.[31] Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry on esittänyt, että säännöstely- ja voimalaitospatoihin tulisi rakentaa kalatiet ja tarpeettomat padot joessa tulisi purkaa.[32] Tulevaisuudessa lohien nousumahdollisuus on tarkoitus palauttaa Paimionjokeen. Esimerkiksi Askalan voimalaitokselle on määrätty kalatievelvoite[33] ja koskelle on suunniteltu kaksi kappaletta kalateitä.[34]. Vuonna 2009 Paimionjoen vesistön hoitamiseksi on aloitettu Paimionjokihanke, jonka tavoitteena on parantaa vesistön tila hyvälle tasolle vuoteen 2027 mennessä.[35] Karjakosken ja Hovirinnan säännöstelypadot ovat jääneet tarpeettomiksi Turun seudun vesi Virttaankankaan hankkeen valmistuttua. Pohjavesihankkeen valmistuttua Paimionjoen merkitys raakavesilähteenä Turun seudun vedelle mitätöityi, mistä johtuen Paimionjoen sääntelyä ei enää tarvita. Turun seudun vesi ei oleta, että varavesilaitosta enää koskaan käytettäisiin. Tästä huolimatta vaelluskalojen pääsy mereltä ei nykyisellään onnistu. Sen estävät Paimionjoen alajuoksun kolme pienvesivoimalaitosta, joiden merkitys valtakunnallisessa vesivoimatuotannossa on mitätön. Turunlähde? tavoitteena on päästä eroon kaikista padoista[36][37]

Karjakosken pato

Koski Tl:ssä sijaitseva Karjakosken pato on ensimmäinen Paimionjoen pato, joka on muutettu luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Muutostyöt suoritettiin siten, että vanha betonipato poistettiin. Pohjapato rakennettiin pääosin luonnonkivestä. Pohjapadon keskelle muodostettiin pieni virtausaukko, joka mahdollistaa virtauksen matalankin vedenpinnan aikana. Muutostöiden vaikutusalue rajoittuu Karjakoski–Hovirinta-välille. Muutos valmistui vuonna 2015.[38][39]

Hovirinnan säännöstelypato

Hovirinnankosken padon muutos pohjapadoksi on suunnitteluvaiheessa. Suunnitelman tavoitteena on luoda vaihtoehtoisia ratkaisumalleja, joilla järviketjun kynnystämistä pystytään jatkamaan. Muutostöiden tavoitteena on löytää ratkaisumalli, joka palvelee voimalaitokset omistavan Koskienergian tarpeita ja intressejä. Hovirinnan muutostöiden pohjapadoksi suunniteltiin ensin alkavan aikaisintaan vuonna 2017. Kun valituslupa on kaikilla rantakiinteistön omistajilla, niin valituksista johtuen rakentamisen aloittamisen arvioitiin tuolloin viivästyvän vähintään vuodella.[40][41]. Muutostyön kumppaneina toimivat Turun Seudun Vesi Oy, Turun vesiliikennelaitos ja Varsinais-Suomen Ely keskus.[41][42] Suunnittelua pohjapatoa varten tehtiin 2016.[43] Lupahakemus säännöstelypadon korvaamiseksi luonnonmukaisella pohjapadolla jätettiin vuonna 2018.[28]

Painion Palikaisten sillan pohjapato

Hovirinnan säännöstelypadon purkuun liittyy tarve rakentaa pohjapato Painioon Palikaisten sillan kohdalle. Padon avulla varmistetaan vesistöjen korkeuserot.[36] Luvan haku tätä varten oli vuonna 2016 suunnitteilla.[28] Suunnitteilla oli luonnonmukainen pohjapato.[44]

Rautelankosken palauttaminen

Hovirinnan padon muutostöihin liittyen on esitetty kolme eri vaihtoehtoa Yhdessä vaihtoehdossa Rautelankoski palautettaisiin alkuperäiseen tilaansa[36]. Turun kaupunginhallitus on hyväskynyt Paimionjoki sopimuksen joka sisältää Rautelankosken entisöinnin ja palautuksen. Entisöinnin yhteydessä Rautelankoskeen muodostuu lohikalojen kutupaikkoja.[41][42]. Paimionjoki yhdistys on laatinut ennallistamiseen liittyen Paimionjoen kehittämissuunnitelman jossa kuvataan Rautelankosken entisöintiin liittyvät toimenpiteet.[43][45] Pato oli suunniteltu toteutettavaksi noin sadan metrin matkalla kivilouheesta rakennetuilla kynnyksillä.[46]

Voimalaitosten kalatiesuunnitelmat

Paimionjoki-yhdistys ry on tilannut Paimionjoen pienvesivoimalaitosten kalatietarkastelusuunnitelman.[47] Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry esittää, että Turun alueen vedenoton loputtua Askalan ja Juntolan pienvesivoimalaitoksille tulee asettaa yhden kuutiometrin minimijuoksutusvelvoite.[48]

Suunnitelman mukaan Askalan pienvesivoimalaitoksen padon yhteyteen olisi rakennettavissa paäosin luonnonmukainen kalatie. Padon länsipuoli soveltuu maanpinnan jyrkkyyden johdosta huonosti kalatien rakentamiseen. Sen sijaan padon itapuolen ranta on huomattavasi loivempaa ja soveltuisi hyvin kalatien rakentamiseen.

Kalatien rakentaminen Juntolan pienvesivoimalaitoksen padon yhteyteen on suuresta putouskorkeudesta ja rantojen jyrkkyydesta johtuen hankalaa. Kalatie olisi rakennettavissa joko padon itä- tai länsireunaan.

Myös Juvan pienvesivoimalaitoksen padon kalatien rakentaminen on suuresta putouskorkeudesta ja alueen kallioisesta maaperästä johtuen hyvin hankalaa. Suunnitelman mukaan Juvan voimalaitospadon yhteyteen ei kannata rakentaa kalatietä ennen kuin on rakennettu kalatiet Askalan ja Juntolan voimalaitospatojen yhteyteen. Kalatien tarvitseman virtaaman tulisi olla suuruusluokka 500 l/s.

Toimijoita ja hankkeita

Paimionjoki-yhdistys

Paimionjoen vesistön tilaa parantamaan perustettiin vuonna 2010 Paimionjoki-yhdistys.[49] Jäsenenä yhdistyksessä voivat olla yhdistyksen toiminta-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat ja yhdistyksen hallituksen hyväksymät oikeuskelpoiset yhteisöt. Vuonna 2010 jäseninä olivat Someron kaupunki, Kosken TL kunta, Marttilan kunta, Tarvasjoen kunta, Pöytyän kunta, Paimion kaupunki, Sauvon kunta, Fortum Power and Heat Oy, MTK-Somero ry, Maataloustuottajain Tarvasjoen yhdistys ry, MTK-Koski Tl ry, MTK-Paimio ry, Someron vesiensuojeluyhdistys ry, Painion hoitoyhdistys ry, Varsinais-Suomen kalastusalue, Paimionselän kalastusalue, Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ja Paimion seudun ympäristöyhdistys ry. Kannatusjäseninä olivat Turun kaupunki ja Liedon kunta.[50] Yhdistys on valmistellut Paimionjoen vesistön hoitoa varten kaksi toimenpideohjelmaa. Ensimmäinen toimemnpideohjelma vuosille 2011–2015 valmistui vuonna 2011.[51] Toinen toimenpideohjelma vuosille 2016–2021 valmistui vuonna 2016.[52]

Paimionjoen alueen hankkeita

Paimionjoella on vuodesta 2011 toteutettu vuosittain useita hankkeita ja tutkimuksia. Vuosina 2012–2013 käynnissä olivat Virkistäytymään Paimionjoelle -kehittämishanke, Active Wetlands -hanke sekä RAVITA - lannan ja jätevesien ravinteet kiertoon -hanke.[53] Vuonna 2016 käynnissä olivat hankkeet Kansalaiset mukaan Paimionjoen tilaa parantamaan[54], Kalaisia koskia Paimionjokeen[55], Puroista joelle - Paimionjoen vesistön ekologinen tila paremmaksi puroja kunnostamalla[56], Someron järviketjun polut ja reitit[57] sekä VEERA - Vesiensuojelua Varsinais-Suomen suurten jokien valuma-alueilla[58].

Lähteet

  • Ahopelto, Lauri & Olli-Matti Verta: Paimionjoen säännöstelyn kehittäminenPaimionjoen vesistön yläosan hydraulinen mallinnus HEC-RASohjelmistolla. (Julkaisussa virheellinen ISBN-tunnus 978-952-257-096-7) Varsinais-suomen elykeskus, Raportteja 73/2014. Turku: Varsinais-suomen ely-keskus, 2014. ISBN 978-952-314-096-7 Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 29.1.2020.
  • Elo, Petri: Paimionjoen säännöstelyn kehittäminen. Somero, Koski Tl. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen monistesarja 4/2005. Turku: Lounais-Suomen ympäristökeskus, 2004. ISBN 951-614-027-0 Teoksen verkkoversio Viitattu 29.1.2020.
  • Puuronen, Elisa: Paimionjoen säännöstelyn kehittämissuunnitelma. Ennakkokopio (pdf) 2016. Paimionjoki-yhdistys. Arkistoitu 25.9.2020. Viitattu 29.1.2020.
  • Tulvariskien alustava arviointi Paimion- ja Aurajoen vesistöalueilla ja Raisionjoen valuma-alueella sekä niiden edustan rannikkoalueella. (Diaarinro: VARELY/54/07.02/2011) Varsinais-Suomen ely-keskus, 1.4.2011. Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 27.1.2014.

Viitteet

  1. ↑ Hyvärinen, Veli & Gurer, Ibrahim: Virtaama-aineiston tilastoanalyysi. Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 15. Helsinki: Vesihallitus, 1976. ISBN 951-46-2038-0 Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 11.2.2023.
  2. ↑ Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
  3. ↑ Paimionjoen vesistöalue (27) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.2.2023.
  4. ↑ Elo 2004: 7.
  5. ↑ VELHO: Paimionlahti ymparisto.fi. 27.1.2012. Varsinais-Suomen ely-keskus. Viitattu 10.3.2012.
  6. ↑ a b c d Tulvariskien alustava arviointi 2011: ”1. Valuma-alueiden kuvaus, 1.1 Paimionjoki” s. 4.
  7. ↑ a b c d e Tulvariskien alustava arviointi 2011: ”1. Valuma-alueiden kuvaus, 1.1 Paimionjoki” s. 7.
  8. ↑ a b c Natura 2000 -alueet: Paimionjokilaakso ymparisto.fi. 14.8.2013. Varsinais-Suomen ELY-keskus. Viitattu 27.1.2014.
  9. ↑ a b VELHO: Paimionjokilaakso ymparisto.fi. 18.10.2013. Varsinais-Suomen ELY-keskus. Viitattu 27.1.2014. (suomeksi) (ruotsiksi)
  10. ↑ Elo 2004: 7–9.
  11. ↑ Elo 2004: 11.
  12. ↑ Tulvariskien alustava arviointi 2011: ”1. Valuma-alueiden kuvaus, 1.1 Paimionjoki” s. 5.
  13. ↑ Tulvariskien alustava arviointi 2011: ”3. Mahdolliset tulevaisuuden tulvat ja tulvariskit, 3.2. Muun pitkäaikaisen kehityksen vaikutus tulvariskeihin” s. 19.
  14. ↑ Elo 2004: 9–10, 12.
  15. ↑ Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet, s. 54–55. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
  16. ↑ Ahopelto & Verta 2014:4.
  17. ↑ Koli, Lauri: Someron vedet, s. 12–32. Somero: Amanita, 1993. ISBN 951-95973-4-4
  18. ↑ 50-100 hehtaarin järvet Hämeen ympäristökeskuksen alueella Hämeen ympäristökeskus. Viitattu 17.11.2009.
  19. ↑ Osakaskunnat Someron kalastusalue. Arkistoitu 1.9.2007. Viitattu 3.4.2010.
  20. ↑ a b Tulvariskien alustava arviointi 2011: ”1. Valuma-alueiden kuvaus, 1.1 Paimionjoki” s. 6.
  21. ↑ Koskimiljöön kehittäminen Kosken Tl kunta. Arkistoitu 20.1.2004. Viitattu 21.8.2010.
  22. ↑ Juntolan Voimalaitos Juntolan Voimalaitos. Viitattu 7.4.2019.
  23. ↑ Askalan Vesivoimala Askalan Vesivoimala. Viitattu 7.4.2019.
  24. ↑ Google Maps Google Maps. Viitattu 7.4.2019.
  25. ↑ Alikulmantie 15 to Juntolan Voimalaitos Alikulmantie 15 to Juntolan Voimalaitos. Viitattu 7.4.2019.
  26. ↑ a b c Paikallislehti Somero, 4.11.2016. Nro. 87
  27. ↑ a b Ahopelto & Verta 2014:7.
  28. ↑ a b c Säännöstely, padot ja koskialueet Paimionjoki-yhdistys. Arkistoitu 4.5.2019. Viitattu 29.1.2020.
  29. ↑ Somero syntyi Härkätien varteen (video koskesta kohta 8:55) Ylen Elävä arkisto,
  30. ↑ Elo 2004: 16.
  31. ↑ Tuominen, Hanna: Paimionjokilaakson kalastusperinteen selvitys (pdf) (s. 8) silakka.info. Viitattu 3.3.2010.
  32. ↑ Lausunto Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelmaehdotuksesta (pdf) Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry. Viitattu 3.3.2010.
  33. ↑ Rannikko, Leena: TE Keskukseen lausunto. Kalahaavi, 2007, nro 2, s. 6. Turku: L-S Kalatalouskeskus ry. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 3.3.2010.
  34. ↑ Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 (pdf) (s. 127) 27.11.2009. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 3.3.2010.
  35. ↑ Vesienhoidon organisointi ja aktivoiminen Paimionjoen vesistöalueella 25.3.2010. Someron kaupunki. Arkistoitu 7.10.2010. Viitattu 3.4.2010.
  36. ↑ a b c Paikallislehti Somero, 4.12.2015. Nro. 95
  37. ↑ Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä, Irina Nordman 15.6.2011 (Arkistoitu – Internet Archive)
  38. ↑ Auranmaan viikkolehti, 11.6.2015
  39. ↑ Paikallislehti Somero, 3.7.2015. Nro. 51
  40. ↑ Paikallislehti Somero, 3.7.2015, Nro. 51
  41. ↑ a b c Paikallislehti Somero, 14.8.2015, Nro. 63
  42. ↑ a b Turun sanomat, 11.10.2016, Nro. 51
  43. ↑ a b Puuronen 2016.
  44. ↑ Puuronen 2016:10.
  45. ↑ http://www.somero.fi/ajankohtaista/?newsid=1199&newstitle=Paimionjoen+yläosan+säännöstelyn+kehittäminen
  46. ↑ Puuronen 2016:9–10.
  47. ↑ Paimionjoen alaosan kalatietarkastelu Paimio ja Tarvasjoki, Suunnittelutoimisto T. Meisalmi (Arkistoitu – Internet Archive)
  48. ↑ Vapaa-ajankalastajat
  49. ↑ Paimionjoki-yhdistys 15.6.2010. Someron kaupunki. Arkistoitu 13.8.2016. Viitattu 28.1.2011.
  50. ↑ Yhdistys Paimionjoki-yhdistys. Viitattu 28.1.2011.
  51. ↑ Joki-Heiskala, Päivi (toim.): Paimionjoki paremmaksi. Toimenpideohjelma 2011–2015. Paimionjoki-yhdistys, 2011. Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 5.12.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)
  52. ↑ Joki-Heiskala, Päivi (toim.): Paimionjoki paremmaksi II. Toimenpideohjelma 2016–2021. Somero: Paimionjoki-yhdistys, 2016. Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 18.7.2016. (Arkistoitu – Internet Archive)
  53. ↑ Projektit Paimionjoki-yhdistys. Arkistoitu 16.8.2016. Viitattu 18.7.2016.
  54. ↑ Kansalaiset mukaan Paimionjoen tilaa parantamaan 2016. Paimionjoki-yhdistys. Arkistoitu 16.8.2016. Viitattu 18.7.2016.
  55. ↑ Kalaisia koskia Paimionjokeen 2016. Paimionjoki-yhdistys. Arkistoitu 16.8.2016. Viitattu 18.7.2016.
  56. ↑ Puroista joelle 2016. Paimionjoki-yhdistys. Arkistoitu 16.8.2016. Viitattu 18.7.2016.
  57. ↑ Someron järviketjun polut ja reitit 2016. Paimionjoki-yhdistys. Arkistoitu 16.8.2016. Viitattu 18.7.2016.
  58. ↑ VEERA - Vesiensuojelua Varsinais-Suomen suurten jokien valuma-alueilla 2016. Paimionjoki-yhdistys. Arkistoitu 16.8.2016. Viitattu 18.7.2016.

Aiheesta muualla

Paimionjoen vesistö
Joki ja meri
Lähivesistöt
Sivujokia
Järviä
Paimionjoen järvireitti
Painioon laskevia
Siikjärven valuma-alue:
Vesanojan valuma-alue:
Härjänojan valuma-alue:
Painion lähivaluma-alue:
Pajulanjokeen laskevia:
Jaatilanjokeen laskevia:
Muita
Koskia
Muita

Read other articles:

Aalsmeer

AalsmeerMunisipalitas BenderaLambang kebesaranJulukan: The Flower Capital of the WorldLocation of AalsmeerNegaraNetherlandsProvinsiNorth HollandPemerintahan • MayorPieter Litjens (VVD)Luas(2010) • Total32,24 km2 (1,245 sq mi) • Luas daratan20,58 km2 (795 sq mi) • Luas perairan11,66 km2 (450 sq mi)Populasi (December 31, 2010)Source: CBS, Statline. • Total30.189 • Kepad...

 

Juan Rafael Mora Porras

Juan Rafael Mora Porras Retratado por Aquiles Bigot 2.º Presidente de la República de Costa Rica 26 de noviembre de 1849-14 de agosto de 1859Encargado: 26 de noviembre-30 de diciembre de 1849Vicepresidente Francisco Oreamuno Bonilla (1850-1856)Vicente Aguilar Cubero (1856-1857)Rafael García-Escalante Nava (1857-1859)Predecesor Miguel Mora Porras (Interino)Sucesor José María Montealegre Fernández Vicepresidente de la República de Costa Rica 26 de noviembre-30 de diciembre de 1849Designa...

 

العلاقات السويدية الفانواتية

العلاقات السويدية الفانواتية السويد فانواتو   السويد   فانواتو تعديل مصدري - تعديل   العلاقات السويدية الفانواتية هي العلاقات الثنائية التي تجمع بين السويد وفانواتو.[1][2][3][4][5] مقارنة بين البلدين هذه مقارنة عامة ومرجعية للدولتين: وجه المقا...

Senseless (Kodak Black song)

2021 single by Kodak Black SenselessSingle by Kodak BlackReleasedJuly 29, 2021Length2:23Label Sniper Gang Atlantic Songwriter(s) Bill Kapri Tyron Douglas Producer(s)Buddah BlessKodak Black singles chronology Grah Tah Tah (2021) Senseless (2021) Aug 25th (2021) Music videoSenseless on YouTube Senseless is a song by American rapper Kodak Black, released as a single on July 29, 2021.[1] Produced by Buddah Bless, it contains an interpolation of Make No Sense by YoungBoy Never Broke Again....

 

Dacia Ripensis

Dacia RipensisProvincia Dacia RipensisΔακία Παραποτάμιαcode: el is deprecated  (Greek)Provinsi di Kekaisaran Romawic. 283 – 586 SPQR: Simbol Kekaisaran Romawi Balkan utara, termasuk Dacia Ripensis, pada abad k-6Ibu kotaRatiaria (sekarang di Vidin Province, Bulgaria)SejarahSejarah • Evakuasi Dacia Traiana, pembentukan Dacia Aureliana 271• Dacia Aureliana dipisahkan sebelum 285 Maseji 280s• Didevastasikan oleh invasi Avar 586 Didahului oleh Digan...

 

Balch Springs, Texas

City in Texas, United StatesBalch SpringsCityCity of Balch SpringsLocation of Balch Springs in Dallas County, TexasBalch SpringsLocation in TexasShow map of TexasBalch SpringsBalch Springs (the United States)Show map of the United StatesBalch SpringsBalch Springs (North America)Show map of North AmericaCoordinates: 32°43′3″N 96°36′55″W / 32.71750°N 96.61528°W / 32.71750; -96.61528CountryUnited StatesStateTexasCountyDallasIncorporatedJune 13, 1953Government...

The Phantom Express (1932 film)

1932 film by Emory Johnson The Phantom ExpressMovie Lobby CardDirected byEmory JohnsonWritten by Laird Doyle Screenplay Emory Johnson Story Produced by Irving C. Franklin Emory Johnson Donald M. Stoner Starring William Collier, Jr. Sally Blane CinematographyRoss FisherEdited byS. Roy LubyProductioncompanyEmory Johnson ProductionsDistributed byMajestic PicturesRelease date August 15, 1932 (1932-August-15) Running time6 reels 70 minutesCountryUnited StatesLanguageEnglish The Phan...

 

The Visual Novel Database

Internet database of visual novels The Visual Novel DatabaseHomepage of the vndb in May 2023Type of siteDatabase Internet forum Review aggregatorAvailable inEnglishURLvndb.orgRegistrationOptionalUsers240,616 (as for December, 2023)[1]LaunchedSeptember 2007Current statusActive The Visual Novel Database (rendered as vndb or VNDB) is an online database, wiki and Internet forum for visual novels. As of 2019, the VNDB had catalogued a total of 24,000 visual novels, and its forum ...

 

Філософія

Частина серії проФілософіяLeft to right: Plato, Kant, Nietzsche, Buddha, Confucius, AverroesПлатонКантНіцшеБуддаКонфуційАверроес Філософи Епістемологи Естетики Етики Логіки Метафізики Соціально-політичні філософи Традиції Аналітична Арістотелівська Африканська Близькосхідна іранська Буддій�...

Kunang-kunang

artikel ini perlu dirapikan agar memenuhi standar Wikipedia. Tidak ada alasan yang diberikan. Silakan kembangkan artikel ini semampu Anda. Merapikan artikel dapat dilakukan dengan wikifikasi atau membagi artikel ke paragraf-paragraf. Jika sudah dirapikan, silakan hapus templat ini. (Pelajari cara dan kapan saatnya untuk menghapus pesan templat ini) Kunang-kunang Kunang-kunang Photuris lucicrescens dewasa. Klasifikasi ilmiah Kerajaan: Animalia Filum: Arthropoda Kelas: Insecta Infrakelas: Neopt...

 

الملعب التونسي (كرة السلة)

يفتقر محتوى هذه المقالة إلى الاستشهاد بمصادر. فضلاً، ساهم في تطوير هذه المقالة من خلال إضافة مصادر موثوق بها. أي معلومات غير موثقة يمكن التشكيك بها وإزالتها. (يونيو 2022) الملعب التونسي لكرة السلة شعار الملعب التونسي لكرة السلةشعار الملعب التونسي لكرة السلة معلومات النادي ال...

 

So Cal Scorpions

So Cal ScorpionsFounded2003Folded2011LeagueIndependent Women's Football LeagueTeam historyWPFL (2001–2007)IWFL (2010)WFA (2011)Based inSan Diego, CaliforniaStadiumBalboa StadiumColorsGold, Blue, WhiteOwnerAnn Bagala PaternoHead coachDan TovarChampionships1 (2007 WPFL)Division titles1 (2005 WPFL) The So Cal Scorpions were a semi-pro women's American football team based in San Diego, California. In 2011, they played in the Women's Football Alliance after five seasons in the defunct Women's Pr...

Trans Am (album)

1996 studio album by Trans AmTrans AmStudio album by Trans AmReleasedJanuary 30, 1996GenrePost-rockLength29:59LabelThrill JockeyProducerJohn McEntire, Trans AmTrans Am chronology Trans Am(1996) Surrender to the Night(1997) Trans Am is the debut album by the American band Trans Am, released on January 30, 1996, by Thrill Jockey Records.[1][2] The band supported the album with a North American tour.[3] Artwork The album's artwork was taken from the cover of a 10 ...

 

Эфко

«Эфко» Тип Частная компания Основание 1994 Расположение  Россия: Алексеевка, Белгородская область Ключевые фигуры Кустов Валерий Николаевич Отрасль масложировая промышленность (МСОК: 1040) Продукция растительные масла, майонезы, кетчупы, йогурты, растительное мясо,...

 

Takpa people

Subgroup of Mongpa people The Takpa is a sub-group of the Monpa people, while the southern sub-group is identified as the Tshangla. Monpas of the Takpa group are found in Tawang and Dirang of Arunachal Pradesh, Cuona of Tibet as well as Trashigang in Bhutan.[1] References ^ George van Driem (2001). Languages of the Himalayas Volume 2. BRILL. pp. 915–6. ISBN 90-04-10390-2. External links Tshangla language Guwahati profile vteTribes of Arunachal PradeshMajor tribes Adi Mishm...

2017 Venezuelan protests

Protests in Venezuela against Nicolás Maduro's political oppression of the opposition 2017 Venezuelan protestsPart of Protests against Nicolás MaduroTop to bottom, left to right: Julio Borges speaking on 1 April following the 2017 Venezuelan constitutional crisis. Millions gather during the Mother of All Marches on Francisco Fajardo Freeway. Paola Ramírez, a demonstrator killed by colectivos on 19 April. Protestors facing National Guard armored vehiclesDate31 March 2017—12 August 2017 (1...

 

Medagliere dei Giochi della XXVIII Olimpiade

Voce principale: Giochi della XXVIII Olimpiade. Ai Giochi di Atene 2004 hanno partecipato 10.625 atleti provenienti da 201 paesi, sono state disputate 301 diverse competizioni in 28 sport. Kiribati e Timor Est hanno fatto la loro prima apparizione in un'edizione olimpica.[1] In totale almeno 74 paesi si sono aggiudicati una medaglia, mentre altri 127 non sono mai finiti sul podio. Gli Stati Uniti sono stati il paese capace di vincere più medaglie in assoluto, ma anche più ori (36) ...

 

Duchy of Carniola

Historical land, Habsburg crown land For the principality with the same name in the early Middle Ages, see Carniola. This article needs additional citations for verification. Please help improve this article by adding citations to reliable sources. Unsourced material may be challenged and removed.Find sources: Duchy of Carniola – news · newspapers · books · scholar · JSTOR (April 2008) (Learn how and when to remove this message) Duchy of CarniolaVojvod...

Fort-Liberté

For the American army fort, see Fort Liberty. Commune in Nord-Est, HaitiFort-Liberté FòlibèteBayaha  • Fort-Dauphin  • Fort Saint Joseph  • Fort Castries  • Fort-RoyalCommuneA view from the north of Fort-LiberteFort-LibertéLocation in HaitiCoordinates: 19°40′4″N 71°50′23″W / 19.66778°N 71.83972°W / 19.66778; -71.83972CountryHaitiDepartmentNord-EstArrondissementFort-LibertéArea[1]&#...

 

كعكة الكبد

يفتقر محتوى هذه المقالة إلى الاستشهاد بمصادر. فضلاً، ساهم في تطوير هذه المقالة من خلال إضافة مصادر موثوق بها. أي معلومات غير موثقة يمكن التشكيك بها وإزالتها. (مارس 2023) كعكة الكبدمعلومات عامةالنوع كعكة طبقات المكونات الرئيسية chicken liver (en) تعديل - تعديل مصدري - تعديل ويكي بيانات...