Hämeen Härkätie on historiallinen maantie ja matkailutie, joka kulkee TurustaHämeenlinnaan. Historiantutkija Jaakko Masosen esittämän teorian mukaan Härkätie syntyi viimeistään 800-luvulla, jolloin sisämaasta tuotiin turkiksia ja lääkkeenä käytettyä haustetta Länsi-Suomen kauppapaikoille. Hämeeseen taas on rannikolta viety aseita, koruja, metallia ja suolaa. Hämeen Härkätie oli tärkeä liikenneväylä, sillä rannikolta Hämeeseen ei ollut muuta kulkuväylää, koska joet olivat vähävetisiä ja koskisia.[1] Silti tie ei esihistoriallisen kauden lopussa todennäköisesti ollut kuin kapea kasvillisuudesta raivattu kulku-ura, joka ylitti vesistöjä ja kosteikkoja pitkospuiden ja kivilatomusten avulla. Varmoja todisteita Härkätien olemassaolosta on keskiajalta lähtien, jolloin se yhdisti Turun ja Hämeen linnat toisiinsa.
Härkätien nimen alkuperää ei tunneta. Euroopassa tunnetaan yleisesti myytti tai perimätieto, jonka mukaan jokin tietty kulku-ura on syntynyt härän tai muun ison eläimen raivaamana. Toisaalta Lounais-Suomessa käytettiin myös härkiä vetojuhtina. Härkätiellä ei kuitenkaan ole käytetty pitkillä matkoilla härkiä. Toisen selityksen mukaan tie on Hämeen linnan ja Turun linnan rakentamisen jälkeen saattanut olla armeijan marssitie, härväg, josta nimi on vääntynyt suomeksi härkätieksi. Jyllannista Tanskasta tunnetaan juuri härväg-niminen tie.
Reitti
Tien linjaus tunnetaan 1500-luvulta, jolloin Härkätie oli 162 kilometriä pitkä reitti, joka kulki Liedon, Tarvasjoen, Marttilan, Kosken, Someron, TammelanLetkun ja Portaan kylien ja Rengon kautta, läpi karun ja harvaan asutun Tammelan ylängön. Talvisin reitti ei ollut sama, vaan piti käyttää Hattulan ja Tammelan kautta kulkevaa talvitietä.[1] Olojen vakiintuessa matkan varrelle perustettiin krouveja sekä kievareita kruunun asialla liikkuneita varten. Matka Turun ja Hämeen välillä kesti 4–6 päivää.
Hämeen Härkätien linjaus säilyi pitkään muuttumattomana, joskin Rengossa tehtiin pitkä, suoraviivainen niin kutsuttu Rehbinderin oikaisu jo 1850-luvulla.[2] Vuoden 1938tienumerointijärjestelmässä Hämeen Härkätiestä Rengosta Turkuun tuli valtatie 10. Vuonna 1962 valmistui pohjoisemmaksi uusi Turusta Forssan kautta Hämeenlinnaan johtava valtatie 10, joka syrjäytti Härkätien valtatienä koko matkaltaan, ja muinainen pääväylä muuttui hiljaisiksi sivuteiksi. Nykyisin se on suurimmalta osaltaan luokiteltu yhdystieksi, mutta sen tienumero vaihtuu matkan varrella monissa risteyksissä. Vanhaa härkätietä ovat osaksi tai kokonaan nykyiset yhdystiet 2230, 2250, 12307, 2264, 2810, 2802, 2824, 2831 ja 2855. Näiden ohella osuuksia Härkätiestä on myös yksityisteinä. Kuntien hallinnoimia Hämeen Härkätien osia ovat muiden muassa Hämeenkatu ja Vanha Hämeentie Turussa, VanhalinnantieLiedossa ja Kaarinassa sekä Härkätie Hämeenlinnassa.
Korhonen, Teppo: VetohärätMuuttuva maaseutu. Historiallinen maatalous. 2004. Helsingin yliopisto, kansatiede. Viitattu 8.9.2010.
Kosonen, Ilmari: Kaula- ja rintaremmeistä länkivaljaisiin: Hevosvaljaat kautta aikojen. Ratsastus, 2006, nro 1, s. 56–58. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 8.9.2010.
