Ähtävänjoki

Ähtävänjoki
Esse å
Ähtävänjokea Ähtävällä, oikealla kuvassa Ähtävän seurakuntakoti.
Ähtävänjokea Ähtävällä, oikealla kuvassa Ähtävän seurakuntakoti.
Maat Suomi
Maakunnat Pohjanmaa,
Etelä-Pohjanmaa
Kunnat Pedersöre, Evijärvi
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Ähtävänjoen vesistö (47)
Valuma-alue Ähtävänjoen alaosan alue (47.01)
Pinta-ala 2 053,73 km² [1][2]
Järvisyys 9,77 % [1][2]
Pääuoman pituus yli 180 km [a]
Pääuoman osuudet Ähtävänjoki ←Evijärvi ←Välijoki ←Lappajärvi ←Kurejoki ←Kuninkaanjoki
Joen uoman kohteita
Alkulähde Evijärvi, Evijärvi [3]
  63.4330°N, 23.4057°E
Laskupaikka Luodonjärvi, Pedersöre [4]
  63.6436°N, 22.8089°E
Läpivirtausjärvet Hjulkoskedan, Laaminjärvi
Esteet 7 voimalaa [5]
Sivu-uomat Dalabäcken, Mattbäcken,
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 61,7 m
Laskukorkeus 0,2 m
Korkeusero 61,5 m
Pituus 61 km [6]
Kaltevuus 1,01 m/km
Keskiylivirtaama 34 m³/s (MHQ) [2]
Keskivirtaama 15,8 m³/s (MQ) [2]
Keskialivirtaama 5,6 m³/s (MNQ) [2]
Muuta
Muualla Wikimedia Commons
Näkymä valtatien 8 sillalta.
Pieni niva Hjuforsin silallan alla.

Ähtävänjoki (ruots. Esse å) on Pohjanmaalla Pedersöressä ja Etelä-Pohjanmaalla Evijärvellä virtaava 61 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa yli 180 kilometriä [a] pitkästä Ähtävänjoen vesistön pääuomasta sen alimman kolmanneksen. Ähtävänjoki alkaa Evijärvestä ja se laskee Luodonjärveen. Luodonjärvi on Perämerestä erotettu tekojärvi.[7][8][3][4]

Joen kulku

Joki alkaa Evijärven luoteispäästä Puotilahden viereisestä lahdesta. Joen luontainen reitti olisi Isosaaren molemmat puolet, mutta päävirta kulkee pohjoista Kaarenhaaraa pitkin. Joessa on täällä pohjapato, joka sääntelee Evijärven vedenpintaa. Alkuosuutta kutsutaan kartassa Moskuanvirraksi. Timoseen mennessä löytyy joesta kaksi koskea, kunnes tulee Kattilakosken voimalan padot. Joen kulkua on muutettu Timosen jälkeen ja Kattilakoskella. Joki on muutettu 2,2 kilometriä pitkäksi patoaltaaksi, joka päättyy vesivoimalaitokseen. Joki on altaassa 1,2 metriä alempana kuin Evijärvessä.[3][5]

Kattilakoskelta joki virtaa mutkitellen seitsemän kilometriä pohjoiseen päin. Hjulforsissa on joessa suuria saaria kuten esimerkiksi Hattarsholmen, joka sijaitsee Juurijärven vieressä. Joessa on täällä laaja Hjulkosken alle syntynyt suvanto Hjulkoskedan. Joki kääntyy Laaminjärven vierestä ja haarautuu hetkeksi Micksholmenin ympäri. Lamabackanin ympäristössä on joen äärellä vielä Lilla Lame ja Kiiskisenjärvi. Tämän jälkeen kääntyy joki neljäksi kilometsiksi länteen päin saapuen Lappforsiin. Joen kulku on täällä hyvin vaihteleva, osittain Björkforsin voimalan takia, ja muutamia joen rantametsiä on otettu luonnonsuojelualueiksi.[3][4][5]

Lappforsin jälkeen joen ympäristö on maatalousvaltainen ja joki on aiempaa jyrkempi, jolloin edessä on vielä viisi vesivoimalaitosta. Joki virtaa yli viisi kilometriä Lappforsista Finnholmiin pohjoiseen päin. Vaikka joessa on Finnholmin voimalaitos, virtaavat Oxhålsforsenin saarien erottamat rinnakkaiset kosket vapaina [6]. Joki kääntyy Finnholmista kohti luodetta koko alajuoksun matkalle. Alussa on Humalssa sijaitseva Hattarin voimalaitos, parin kilometrin jälkeen Värnån voimalaitos, ja joiden jälkeen joki saapuu Ähtävään. Kirkonkylässä joki alittaa kantatien 68, joka jatkaa Pietarsaareen joen pohjoispuolella. Joki virtaa peltoaukeiden keskellä ja siihen yhtyy Ytteressessä koillisesta tuleva Mattbäcken. Taajama-alueen asutus tulee joelle etenkin pohjoisrannassa. Ennen Kolppin taajamaa joen ylittää rautatie ja pian sen jälkeen valtatie 8. Joki ei laske suoraan Luodonjärveen, vaan siihen yhtyy ensin Purmonjoki vasemmalta ja joet laskevat yhteistä uomaa myöten tekojärven Storfjärdeniin.[4][5]

Vesivoimalat

Ähtävänjoessa on toiminnassa seitsemän vesivoimalaitosta, joiden yhteinen kapasiteetti on 7,1 megawattia (MW) ja vuosituotanto 35,9 gigawattituntia (GWh). Niistä alimmat kaksi ovat Herrforsin voimalaitos (omistaa Herrfors: teho 0,5 MW ja vuosituotanto 3,0 GWh) Kolpissa ja Långforsin voimalaitos (teho 1,1 MW ja vuosituotanto 4,4 GWh) ennen Ytteresseä. Ähtävän taajaman itäpuolella toimii Värnån voimalaitos (Värnåfors, 0,6 MW ja 4,5 GWh), joka alkujaan on rakennettu 1920, mutta sittemmin laajennettu ja nykyaikaistettu. Vuonna 1993 siihen vaihdettiin toinen vesiturbiini. Sen omistaa Esse Elektro-Kraft [9] Sen putouskorkeus on 4,5 metriä.[10]. Ei kaukana edellisestä, mutta jo keskijuoksulla, on Kvarnforsenissa toimiva Hattarin voimalaitos (1,1 MW ja 4,4 GWh). Hattar valmistui ja otettiin käyttöön vuonna 1981 ja sen omistaa Esse Elektro-Kraft [9]. Siitä parin kilometrin päässä sijaitsee Finnholmin voimalaitos (0,7 MW ja 3,8 GWh). Lappforsin yläpuolella eli Ähtäväjoen yläjuoksulla on Björkforsin voimalaitos (1,2 MW ja 6,8 GWh). Björkforsista seitsemän kilometrin päässä sijaitsee viimeinen Kattilakosken voimalaitos (1,9 MW ja 9,0 GWh). Sen putouskorkeus on 4,5 metriä [10]. Ähtävänjoen yläjuoksu on tasaista ja pudotus on voimalaitokselle liian pientä.[11][5]

Ähtävänjoen alaosan alue

Pääartikkeli: Ähtävänjoen vesistö

Yleistä

Ähtävänjoki on Ähtävänjoen vesistöalueen laskujoki. Vesistöalueen valuma-alueen pinta-ala on 2053 neliökilometriä, josta suuri osa sijaitsee Evijärven yläpuolella. Kun Evijärven valuma-alue on 1754 neliökilometrin suuruinen, jää Ähtävänjoen alaosan alueelle (47.01) 300 neliökilometriä. Vesistöalueen pituus Evijärveltä Luodonjärvelle on 39 kilometriä ja alueen leveys vaihtelee ollen 4–9 kilometriä. Ähtävänjoen sivu-uomille jää silloin vain vähän tilaa ja ne ovatkin lähinnä lyhyitä ojia.[1][7][12][b]

Ähtävänjoen sivu-uomia

Ähtävänjoki virtaa Evijärvestä Luodonjärveen, jolloin siihen yhtyy joitakin lyhyitä alla olevaan taulukkoon kerättyjä sivujokia, -ojia tai -puroja. Osalla niistä on omat vesistöviranomaisten määrittämät valuma-alueet, joiden verkkopalvelusta mitatut valuma-alueet on ilmoitettu taulukossa. Sivu-uoman yhtymäkohdan etäisyys (*) on mitattu Luodonjärven rannasta.[7]

Sivu-uoman
nimi
  		Pääuoman
kohta
  		Etäisyys
(km *)
  		Pituus
(km)
  		Virtaama
MQ
(m³/s) 		Valuma-
alue
(km²) 		Lähteet
 
 
Ähtävänjoki laskee Luodonjärveen
Rödbäcken Edsevö 5 2,2,2,–,–,–
Vadbäcken Kållby 6 2,2,2,–,–,–
Dalabäcken Torpet 7 39 2,2,2,–,–,3
Mattbäcken Ytteresse 14 80 2,2,2,–,–,3
Nådjärvbäcken Ähtävä 18 26 2,2,2,–,–,3
Angjärvbäcken Lappfors 35 2,2,2,–,–,–
Huvudsjöbäcken Lappfors 36 16 2,2,2,–,–,3
oja Kiiskisenjärveltä Kisk 42 2,2,2,–,–,–
Långvattensbäcken Kisk 44 8 2,2,2,–,–,3
Lamminjärvi Hjulfors 47 2,2,2,–,–,–
Juurijärvi Hjulfors 48 2,2,2,–,–,–
oja Vitsjönista Vitsjö 51 2,2,2,–,–,–
Ähtävänjoki alkaa Anttikoskella Evijärven länsirannasta noin 10 kilometriä yläjuoksulle päin.

Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = Karttapaikan verkkopalvelu, 3 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta ([12])

Lähteet

Huomioita

  1. ↑ a b Pääuoman ja sen pituuden määrittäminen on selostettu artikkelin Ähtävänjoen vesistö kappaleessa Pääuoma.
  2. ↑ Ähtävänjoen alaosan alueen mitat on arvioitu Karttapaikan verkkopalvelun mittausvälineitä käyttäen hyödyntäen vertailussa Järviwikin valuma-aluekarttaa.

Viitteet

  1. ↑ a b c Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
  2. ↑ a b c d e Mykrä, Marjut & Jutila, Heli: Luodon-Öjanjärven vuoden 2019 tarkkailutulokset, s. 2, 3, 9, 12, 13, 44, 45. (nro 14) Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, 2019. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste ISSN 2669-8978 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.12.2022).
  3. ↑ a b c d Evijärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 29.12.2022.
  4. ↑ a b c d Luodonjärvi, Pedersöre (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 29.12.2022.
  5. ↑ a b c d e Uskollinen palvelija uudistuu – Kattilakosken voimalaa varustetaan uuteen aikakauteen 42 vuoden palvelun jälkeen (2/2021) katternodigital.fi. 2021. Katternö Group. Viitattu 31.12.2022.
  6. ↑ a b Orrenmaa, Anssi: Tervareitin melontaopas, s. 4. Mustasaari: Järviseutu-Seura ry, 2015. ISBN 978-952-68286-1-9 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 30.12.2022).
  7. ↑ a b c Ähtävänjoen vesistö (47) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 29.12.2022.
  8. ↑ Luodonjärvi (99.110.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 29.12.2022.
  9. ↑ a b Eekab.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ a b WSOY Iso tietosanakirja 10, s. 340, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4
  11. ↑ Vesirakentaja.fi (Arkistoitu – Internet Archive) (PDF)
  12. ↑ a b Ähtävänjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 29.12.2022

Aiheesta muualla